Passiivinen sijoittaminen

Tehokas sijoitussalkku voidaan tiivistää seuraaviin ominaisuuksin:

• Hyvä hajautus
• Alhaiset kustannukset
• Sopiva riskiprofiili
• Läpinäkyvä toteutus

Nämä kriteetit täyttävä sijoitussalkku on ehkä helpointa toteuttaa passiivisilla sijoitusvaihtoehdoilla, esimerkiksi indeksirahastoilla. Indeksirahastojen tärkein yksittäinen etu on kustannustehokkuus.

Monesti kuvitellaan, että indeksisijoittaja ”tyytyy keskinkertaiseen”, mutta näin ei suinkaan ole. Pitkällä aikavälillä indeksirahastot ovat tuottaneet tehokkailla markkinoilla paremmin kuin aktiivisesti hallinnoidut rahastot.

Näin tulee olemaan myös jatkossa. Tämä johtuu nimenomaan kustannuksista: kaikki mitä sijoittaja maksaa muille – esim. aktiivisten rahastojen korkeammat hallinnointipalkkiot, keskimäärin suuremmat kaupankäyntikulut, jne. – on loppujen lopuksi pois sijoittajan saamasta tuotosta.

Osa aktiivisista rahastoista voittaa toki indeksirahastot joka vuosi, ja pieni osa jopa pidemmillä aikaväleillä. Sijoittajan varsinainen ongelma on kuitenkin siinä, että on käytännöllisesti katsoen mahdotonta tietää etukäteen, siis jo sijoitettaessa, mitkä rahastot ovat tulevia voittajia – historiallinen tuotto kun ei todellakaan ole tae tulevasta.

Indeksirahastot ovat usein myös aktiivisia rahastoja läpinäkyvämpiä eli sijoittajan on helpompi tietää mihin osakkeisiin tai korkopapereihin hän on tosiassa sijoittanut. Siten on myös helpompi varmistaa, että salkun riskiprofiili – eli esimerkiksi jako korkosijoituksiin ja osakkeisiin, jako eri markkinoille, jne – on juuri sellainen kuin sijoittaja itse haluaa.