Vko 50/20: Osinkotuotto/arvostus
Mikä Phoebuksen salkun yhdistetty osinkoprosentti on? Minkälaista roolia osinko näyttelee yhtiövalinnassa?
Käteisosinkotuotto ei ole minulle oleellinen sijoituskohteita valitessani. Yhtiö voi aina valita osingonjaon tai kasvuinvestointien välillä ja jos hyvä johto sen tekee, suosin itse asiassa lähes aina kasvuinvestointeja. Lisäksi yhtiö voi aina valita käteisosingon sijaan omien osakkeiden takaisinostoja ja markkinoilla, joissa maksamme käteisosingoista lähdeveroja (kuten USA:ssa, Saksassa ja Tanskassa) suosin ehdottomasti takaisinostoja.
Vastasin kysymykseen viimeksi viikon 02/2019 blogissa, joten lue se ensin. Viittasin siinä myös vastaukseeni neljännesvuosikatsauksessamme 1/2018, joten lue sekin ensin.
– – –
Osinkoa voi määritellä monin tavoin, varsinkin nyt koronakriisin aikana. Yhtiöidemme painotettu käteisosinkotuotto on juuri nyt 2,4%, mutta korjattuna sillä, että Handelsbanken, Sandvik, H&M ja Brembo jättivät varovaisuus- ja viranomaissyistä osingot jakamatta, se on noin 3,1%, tai oikeammin H&M:n ylisuurta osinkoehdotusta puolittamalla noin 3,0%. Kun siihen lisätään takaisinostot (nettona), erityisesti O’Reillyssa, joka ei jaa lainkaan käteisosinkoa mutta myös Novozymesissa, Deeressä ja Harley-Davidsonissa, joissa takaisinostojen osuus on hyvin merkittävä, salkkumme ”kokonaisosinkotuotto” on noin 3,5%.
– – –
Mutta osingonjako ei ole minulle mikään pyhä lehmä. Paljon parempaa on, kun yhtiö tekee investointeja, joiden tuotto on parempi kuin itse osinkorahoilla saisin aikaan. Tosin pidän kyllä siitä, että yhtiö jakaa vuosittain osan tuloksestaan osinkoinakin, koska se tietyllä tavalla pitää yritysjohdon kurinalaisena ja pitää johdon fokuksen omistajissa.
Miten noin yleisesti salkkuyhtiömme sijoittuvat kalleuden näkökulmasta (suhteessa markkinaan tai absoluuttisesti) ja miten näet tilanteen, jossa jonkun yhtiön arvostus nousee poikkeuksellisen korkeaksi – pidätkö yhtiötä siitä huolimatta salkussa vai myytkö ”liian korkean” arvostuksen takia?
Kysymys on mielenkiintoinen, mutta vaikea. Arvostusta pitäisi tarkastella kunkin yhtiön kohdalla erikseen, eivätkä aggregaattiluvut kerro minusta juuri mitään – siksi en niitä myöskään julkaise. Lisäksi yleisesti käytetty P/E-luku ei mitenkään huomioi velkaantumista, joten sen käytössä pitää olla varovainen. Kokonaisten markkinoiden arvostuksen hahmottamiseen se on silti jossain määrin käyttökelpoinen.
Phoebuksen yhtiöiden painotettu P/E –luku laskettuna nykytuloksille on noin 18,5x. Mihin sitä pitäisi verrata?
Ehkä esimerkiksi siihen, että Yardeni Researchin mukaan USA:n markkinoiden (S&P 500) edelliselle 12 kuukauden jaksolle laskettu P/E on nyt 27,2x ja ensi vuoden konsensusennusteelle laskettu P/E on 22,2x. Vastaavasti Euroopan markkinoiden P/E laskettuna edelliselle 12 kuukaudelle on noin 21,6x ja ensi vuodelle noin 17,6x.
Pitkähköllä 15-20 vuoden perspektiivillä USA:n markkinoiden arvostus on ollut noin 16x seuraavan vuoden tulos ja Euroopan markkinoiden noin 13x (ero johtuu siitä, että Euroopassa on enemmän finanssiyhtiöitä ja vähemmän kasvuyhtiöitä eikä siitä, että Eurooppa olisi jotenkin halvempi). Kummankin maanosan yhtiöt ovat siis tällä hetkellä noin 40% kalliimpia suhteessa seuraavan vuoden tulokseen kuin normaalisti. Se on minusta aivan luontevaa, kun korkotaso on Euroopassa negatiivinen ja USA:ssakin hyvin alhainen.
Markkinoiden korkeahko arvostus tietenkin tarkoittaa, että tulevat tuotot lienevät alempia kuin mihin olemme tottuneet. Mutta, kun myös korkosijoitusten tuotto on (paljon) normaalia alempi, osakkeiden riskipreemio tuntuu minusta aika normaalilta.
– – –
Phoebuksen osakkeet eivät siis keskimäärin ole kalliita, eikä meillä juuri ole yksittäisiäkään kalliita yhtiöitä. Kallein on Costco, jonka P/E-luku on vajaa 40x. Se on tosin aina ollut noin 30x, joten sekään ei ole kallistunut suhteessa markkinoihin.
Joskus jokin yhtiömme toki saattaa tulla muotiin ja siksi muodostua kalliiksi. Silloin usein reagoin hieman vähentämällä sen painoa – joka itse asiassa tapahtuu jo rahaston hajautussääntöjen kautta lähes automaattisesti siinä vaiheessa, kun jonkin yhtiön paino ylittää 5% rahastosta. Sen sijaan en yleensä myy omistustamme kokonaan, vaikka osake olisi hieman kallis.
En nimittäin osaa ajoittaa markkinoita. Siihen kun vaaditaan aina kaksi hyvää päätöstä: milloin myydä ja myös, milloin ostaa halvemmalla takaisin.
Salkunhoitajalta: Blogin aikataulu
Blogi jää nyt hetkeksi joulutauolle ja jatketaan tammikuun puolessavälissä. Toivotan kaikille lukijoille Rauhallista Joulua ja Menestyksekästä Uutta Vuotta!
Vastaan seuraavan kerran kysymyksiinne perjantaina 15. tammikuuta.
PhoebusBlogista
Hyvät Phoebuksen osuudenomistajat,
Vastaan näillä sivuilla sijoittajilta saamiini kysymyksiin (yleensä) perjantaisin. Yritän ryhmitellä kysymykset niin, että Phoebuksen kannalta mielestäni olennaisimpiin vastaan ensin. Näin keskustelun seuraaminen on toivottavasti helpompaa.
Muistakaa, että tyhmiä kysymyksiä ei ole. Hoidan teidän rahojanne, joten teillä on oikeus kysyä kaikesta, joka mieltänne askarruttaa. Toivon, että te myös käytätte tätä oikeuttanne. Arapaho-intiaanien sanoin: “If we wonder often, the gift of knowledge will come.”
Kysyä voitte sähköpostitse. En vastaa anonyymeihin kysymyksiin. Sen sijaan kysyjät säilyvät vastauksissani kaikki anonyymeinä. Siksi otan näihin viesteihin mukaan myös joitakin sellaisia kysymyksiä, joita kysyjä ei välttämättä ole tarkoittanut tähän blogiin.
Otan mielelläni vastaan kehitysehdotuksia.
Tässä blogissa esittämäni ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Ensinnäkin siksi, että oikea neuvo riippuu jokaisen sijoittajan taloudellisesta tilanteesta. Toiseksi, en tässä syvenny käsittelemiini aiheisiin läheskään sillä tarkkuudella kuin varsinaisessa neuvonnassa pitää tehdä.
Asiakaskohtaiseen neuvontaan Seligson & Co:lla on varainhoidon palveluita, jotka ovat maksullisia ja edellyttävät erillistä sopimusta. Lisätietoja ja yhteyshenkilöt tästä.
Ystävällisin terveisin,
Anders Oldenburg, CFA
salkunhoitaja