Vko 49/21: Palkkiorakenne muuttuu
Salkunhoitajalta: Rahaston palkkiorakenne muuttuu
Tiedotimme 30.11., että aktiivisten rahastojemme tuottosidonnaiset palkkiot poistuvat vuoden 2022 alusta. Näin myös Phoebuksen hallinnointipalkkio on jatkossa kiinteä 0,94% vuodessa, siis 0,20% rahaston arvosta nykyistä kiinteää palkkiota suurempi.
Kerroin jo elokuussa viikon 33/21 blogissa, että näin saattaa ehkä tapahtua, joten lukekaa myös se. Syy on uudessa sääntelyssä.
Valitsin tuon 0,20% korotuksen siksi, että Phoebuksen tuottosidonnainen palkkio on rahaston olemassaolon ajan ollut keskimäärin 0,23% vuodessa (kunkin vuoden keskimääräiselle rahastopääomalle laskettuna).
Pitkäaikaisimmat omistajat ehkä muistavat, että Phoebus aloitti 1,25% kiinteällä palkkiolla ennen kuin tuottosidonnaista palkkiota kolmen vuoden toiminnan jälkeen pystyi ottamaan käyttöön. Se vastasi silloin käsitystäni reilusta hinnasta ja vastaa sitä suunnilleen edelleen. Mutta oletin silloin, että tuottosidonnainen palkkio olisi keskimäärin noin 0,50% vuodessa ja kun se on ollut vain 0,23%, niin minusta ei olisi ollut reilua korottaa kiinteää hallinnointipalkkiota sitä enemmän. Siksi 0,20%.
Joku voi ehkä miettiä vähentääkö tämä motivaatiotani pärjätä markkinoita paremmin? Sitä se ei suinkaan tee – olenhan itse rahaston suurimpia omistajia (6,59% osuudella) ja haluan tietenkin, että varallisuuteni jatkossakin kehittyy mahdollisimman hyvin.
Uusien sääntöjen tullessa ja tuottosidonnaisten palkkioiden poistuessa mainitaan tämän ”hieman” nostavan kiinteitä palkkioita. Phoebusin osalta kyseessä on 0,2% korotus. En tituleeraisi korotusta hienoisena vaan merkittävänä korotuksena. Asiakkaan näkökulmasta historiallinen tuotto ei ole tae tulevaisuudesta. Tämän jälkeen ainoa varma asia on, että vuosittainen tuotto on 0,2% joka vuosi alempi kuin aiemmin oletettu eli todennäköissyys indeksille häviämiselle kasvoi merkittävästi. Miten tämä on perusteltavissa asiakkaille?
Olet täysin oikeassa siinä, että ainoa asia, jonka varmuudella etukäteen tiedämme ovat kulut. Rahaston menestys selviää vasta jälkikäteen, eikä ainakaan akateemisten tutkimusten perusteella ole syytä olettaa minkään rahaston pärjäävän jatkuvasti markkinoita paremmin.
Olisin siksi paljon mieluummin jatkanut nykyisellä palkkiorakenteella. Itse asiassa argumentoin parikymmentä vuotta sitten hyvin vahvasti sen puolesta, että kaikissa aktiivisissa rahastoissamme pitäisi olla tuottosidonnainen palkkio, jotta asiakas maksaa vain siitä, minkä hän saa.
Mutta uusi sääntely ei mahdollistanut sitä. Uusien sääntöjen mukaan tuottosidonnaisen palkkion pitää kertyä vähintään viidessä vuodessa (Phoebuksessa nyt kolme vuotta) tai rahaston suositellun vähimmäissijoitusajan mukaan (Phoebuksessa 7 vuotta). Kun lisäksi sääntely on kauan vaatinut, että salkunhoitajan saamia muuttuvia palkkoja (joita minä olen saanut vain perustuen tuottosidonnaiseen palkkioon) ei makseta heti, vaan pantataan yhtiössä 3-5 vuotta, niin sääntelystä tuli järjetön. Jos tekisin ensi vuonna hyvää työtä, niin se näkyisi palkkakuitissani vuonna 2032.
Millään toisella toimialalla ymmärtääkseni ei lykätä palkkoja maksettaviksi vasta 10 vuoden päästä. Sopeudumme toki aina sääntelyyn silloinkin, kun se on järjetön, mutta tässä tapauksessa ainoa järkevä tapa sopeutua oli muuttaa palkkion rakenne. Erityisesti, kun uusi sääntely myös henkii halua rajoittaa tuottosidonnaisia palkkioita laskevilla markkinoilla, joka Phoebuksen osalta olisi erityisen typerää, koska lähes koko rahaston ylituotto 17 vuoden ajan on syntynyt nimenomaan laskevilla markkinoilla.
Kuten yllä kerroin, pidän 0,20% korotusta reiluna suhteessa siihen, mikä Phoebuksen tuottosidonnainen palkkio on 17 vuodessa keskimäärin ollut (0,23%). Pidän myös uutta kiinteää palkkiota (0,94%) kohtuullisena suhteessa muihin aktiivisiin rahastoihin. Esimerkiksi Suomeen sijoittavien aktiivisten rahastojen (20 kpl) keskimääräinen hallinnointipalkkio on Sijoitustutkimuksen Rahastoraportin mukaan 1,63% (siis 73% Phoebuksen uutta kiinteää palkkiota enemmän).
Lisäksi on syytä huomata, että piilokulut vaihtelevat rahastoyhtiöstä toiseen hyvinkin paljon. Näillä tarkoitan osakkeiden kaupankäyntiprovisioita, osakekauppojen sprediä (osto- ja myyntinoteerausten eroa) ja ennen kaikkea valuuttakauppojen sprediä. Pyrimme minimoimaan ne kaikki, koska emme ole osake- emmekä valuuttakauppiaita. Kirjoitin aiheesta katsauksessamme 4/2017 ja totesin silloin meidän olevan noin 90% kilpailijoitamme halvempia välityspalkkioissa. Osakekauppojen spredeissä ero lienee hyväksemme suunnilleen sama, valuuttakaupoissa todennäköisesti vielä suurempi.
Lopuksi pitää todeta, että tuottosidonnainenkaan palkkio ei ole ollut täysin vailla ongelmia. Jos sen laskee vain vuodelle kerrallaan (kuten Venäjän ja Latinalaisen Amerikan rahastoissamme), niin sattuma näyttelee palkkion muodostumisessa merkittävää roolia. Jos sen taas laskee kolmen vuoden keskituoton perusteella (kuten Phobuksessa ja Phoenixissa), niin sattuman vaikutus pienenee kyllä merkittävästi, mutta jotkut asiakkaat maksavat tuottosidonnaisia palkkioita tuotoista, joita he eivät ole itse saaneet (jos ovat juuri sijoittaneet rahastoon). Tämä ongelma olisi ratkaistavissa asiakaskohtaisella tuottosidonnaisella palkkiolla, mutta sellaisia valvoja ei taas tunnista tavallisissa UCITS-rahastoissa.
Uuden hinnoittelun mukaan maksan itse ensi vuonna 14 338 euroa enemmän kiinteää hallinnointipalkkiota Phoebus –sijoituksistani (nykyisellä rahaston arvolla) kuin aiemmin. Pidän silti rahastoa aika hyvänä diilinä jatkossakin, vaikka olen toki jäävi sitä arvioimaan.
Vastaan seuraavan kerran kysymyksiinne perjantaina 17. joulukuuta.
PhoebusBlogista
Hyvät Phoebuksen osuudenomistajat,
Vastaan näillä sivuilla sijoittajilta saamiini kysymyksiin (yleensä) perjantaisin. Yritän ryhmitellä kysymykset niin, että Phoebuksen kannalta mielestäni olennaisimpiin vastaan ensin. Näin keskustelun seuraaminen on toivottavasti helpompaa.
Muistakaa, että tyhmiä kysymyksiä ei ole. Hoidan teidän rahojanne, joten teillä on oikeus kysyä kaikesta, joka mieltänne askarruttaa. Toivon, että te myös käytätte tätä oikeuttanne. Arapaho-intiaanien sanoin: “If we wonder often, the gift of knowledge will come.”
Kysyä voitte sähköpostitse. En vastaa anonyymeihin kysymyksiin. Sen sijaan kysyjät säilyvät vastauksissani kaikki anonyymeinä. Siksi otan näihin viesteihin mukaan myös joitakin sellaisia kysymyksiä, joita kysyjä ei välttämättä ole tarkoittanut tähän blogiin.
Otan mielelläni vastaan kehitysehdotuksia.
Tässä blogissa esittämäni ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Ensinnäkin siksi, että oikea neuvo riippuu jokaisen sijoittajan taloudellisesta tilanteesta. Toiseksi, en tässä syvenny käsittelemiini aiheisiin läheskään sillä tarkkuudella kuin varsinaisessa neuvonnassa pitää tehdä.
Asiakaskohtaiseen neuvontaan Seligson & Co:lla on varainhoidon palveluita, jotka ovat maksullisia ja edellyttävät erillistä sopimusta. Lisätietoja ja yhteyshenkilöt tästä.
Ystävällisin terveisin,
Anders Oldenburg, CFA
salkunhoitaja