Vko 47/24: Brembo/SHB
Mitä mieltä olet Brembon Öhlins-yritysostosta ja nykyisestä alhaisesta arvostuksesta? Yrityshistorian suurin ostos, joka kuitenkin rahoitettiin suoraan vahvasta käteiskassasta. Onko yritysostossa mielestäsi suuria synergiaetuja? Jousituspuolellahan Brembo ei ole ennen toiminut eli kyseessä on laajentuminen uusille markkinoille. Toisaalta Öhlins on profiililtaan hyvin Brembon kaltainen yritys, eli premium-markkinaan keskittyvä laatu- ja teknologiajohtaja.
Lyhyt vastaus on, että olen kanssasi samaa mieltä. Öhlinsillä ja Brembolla tuskin on suuria synergioita, mutta molemmat ovat oman alansa huippuja ja hyvin kannattavia ja sopivat siksi minustakin hyvin yhteen. Hinta oli minusta aika korkea, mutta laadusta kannattaa toki maksaa.
– – –
Italialainen jarrujen valmistajamme Brembo kertoi 11. lokakuuta ostavansa ruotsalaisen jousitusvalmistaja Öhlins Racing AB:n 405 miljoonalla dollarilla (noin 370 miljoonalla eurolla). Öhlinsin liikevaihto on tänä vuonna noin 144 mUSD, käyttökate noin 31 mUSD ja hinta siis 13,1x käyttökate.
Viikko sitä ennen Brembo oli kertonut myyneensä kaikki rengasvalmistaja Pirellin osakkeensa (5,6% yhtiöstä) 283 miljoonalla eurolla (47% voitolla). En koskaan ymmärtänyt, mitä Brembo tarkalleen Pirelliltä haki? Mutta sijoituksen myynti rahoitti yli kolme neljäsosaa Öhlinsin ostosta, jonka ymmärrän paremmin.
Öhlins ei ole koskaan ollut pörssissä, joten yhtiöstä on vähän tietoa. Sen toiminnasta suurin osa vaikuttaa olevan moottoripyörien jousituksia, joskin Tommi Mäkinen voitti vuosina 1996-1999 rallin maailmanmestaruuden Öhlinsin jousilla.
Brembo toteaa itse tiedotteessaan, että moottoripyörien jarrut edustavat noin 13 % sen liiketoiminnasta (jota Öhlis vahvistaa) mutta myös, että yritysoston potentiaali liittyy ”integroitujen älykkäiden järjestelmien kehittämiseen” sekä automarkkinoihin.
Näistä toiseksi mainittu on ehkä nopeampi saavuttaa ristiinmyynnillä. Brembolla on jo asiakkaina lähes kaikki premium-autotehtaat. Jos vaikka Ferrarissa, Lamborghinissa tai Porschessa ei vielä ole Öhlinsin jousitusta, niin kohta ehkä on?
Toisaalta ristiinmyynnistä syntyvät ”synergiat” ovat sikäli taruolentojen kaltaisia, että ne esiintyvät usein konsulttien kalvoissa, mutta kovin harva on niitä oikeasti nähnyt. Siksi olin tyytyväinen, kun Brembo ei esittänyt yritysostolleen synergiatavoitteita.
– – –
Myös näkemyksestäsi siitä, että Brembo on melko halpa olen samaa mieltä. Sen P/E-luku on nyt noin 11,7x edellisen 12kk:n tulos, kun se viime vuonna oli 12,4x. Ja näkisin siis, että Öhlinsin osto Pirellin sijoituksen sijaan oli fiksua.
Olen toistaiseksi tänä vuonna kasvattanut Brembon omistustamme 65 000 osakkeella, eli +23%.Sen paino ei silti ole kuin 2,3% salkusta. Enemmällekin voisi olla tilaa, mutta katsotaan nyt ensin tarkemmin mitä Öhlinsin osto tullessaan tuo.
Handelsbanken lanseerasi joku aika takaperin ”indikatiivisen osinko-odotuksen”, jota se nyt viljelee osavuosikatsauksissaan. Miten sinä tämän ymmärrät, onko kyseessä jonkinlainen osinkolupaus tähänastisista tuotoista keväälle 2025, vai miten tähän on suhtauduttava?
Hyvä huomio! Handelsbanken on tosiaan kolmessa neljännesraportissaan kertonut, mikä olisi ”potentiaalinen osinko”, jos se haluaisi olla vuoden lopussa vakavaraisuuden tavoitteessan, eivätkä säännöt muuttuisi. Yhdeksän kuukauden jälkeen luku oli 9,20 kruunua osakkeelta.
En kuitenkaan haluaisi olla se, joka pankin hallituksessa päättää osingosta, koska säännöt muuttuvat kovin usein. ”Osingonjaon potentiaali” ei siksi nähdäkseni voi olla kiveen kirjattu, vaan lopullisen päätöksen tekee pankin hallitus.
Osakkeen arvostuksen kannalta asialla ei sinänsä ole väliä. Rahat ovat joko vasemmassa tai oikeassa taskussamme, eikö niin? Mehän omistamme pankista (ja sen rahoista) osan.
– – –
Handelsbankenin ajattelu lähtee siitä, että viranomaisvaatimus pankin vakavaraisuudelle olisi nykysäännöillä 14,8%, jonka päälle pankki haluaa 2-3 prosenttiyksikköä turvavaraa, sekä nykytilanteessa vielä prosenttiyksikön lisää. Yhteensä siis 18,8%.
Näillä luvuilla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Pankkien – myös Handelsbankenin – aito omavaraisuus on ehkä 4-5%. Se vain näyttää nykykäytännöin nelinkertaiselta, kun luottoja ei keskimäärin pidetä kuin noin neljäosaa niiden nimellisarvoa riskikkäämpinä.
Kirjoitin aiheesta pitkän blogikirjoituksen viikolla 24/2018, enkä aio itseäni toistaa, joten lukekaa se. Oleellista on, että huonompien aikojen koettaessa myös vakavaraisuusvaade tulee kasvamaan, kun pankkien omat mallit eivät toimineetkaan odotetusti.
Tästä näimme ehkä esimerkin tänä vuonna Oma Säästöpankissa. Tulee olemaan erittäin mielenkiintoista nähdä, uskooko valvoja pankin riskienhallinnan malleihin – siis muutenkin, kuin ”tunnistettujen ongelmien” osalta – vai nostetaanko sen vakavaraisuusvaatimusta?
– – –
Handelsbankenilla on ollut tapana jakaa melko tasaisesti kasvavaa ”perusosinkoa” ja välillä sen päälle ”lisäosinkoa”, kun ympäristö on rauhallinen ja vakavaraisuus on hyvä. Viime vuonna perusosinko oli 6,50 kruunua, kuten lisäosinkokin.
Olettaisin tämän tavan jatkuvan. Tärkeintähän on, että mahdollisen kriisin aikana omistajilta ei tarvitse pyytää lisää rahaa. Sitä Handelsbankenin ei 2007-2008 tarvinnut, kuten eivät myöskään Aktia tai Grönlandsbanken. Kaikki muut pohjoismaiset pankit joutuivat laittamaan hatun kouraan selviytyäkseen hengissä.
Vastaavasti SHB oli ainoa pohjoismainen pankki, jonka valtio ei joutunut pelastamaan paljon suuremmassa pankkikriisissä 1991-92. Omistajat kyllä joutuivat.
Näemme ensi vuonna, miten pankin hallitus ajattelee nykytilannetta. En olisi pahoillani, vaikka se vähän ”pihtaisi” osinkoja. Meidän rahojammehan ne ovat silti ja pankille vakavaraisuus on kilpailuvaltti rahoituksen hankinnassa.
Vastaan seuraavan kerran kysymyksiinne torstaina 5. joulukuuta.
PhoebusBlogista
Hyvät Phoebuksen osuudenomistajat,
Vastaan näillä sivuilla sijoittajilta saamiini kysymyksiin (yleensä) perjantaisin. Yritän ryhmitellä kysymykset niin, että Phoebuksen kannalta mielestäni olennaisimpiin vastaan ensin. Näin keskustelun seuraaminen on toivottavasti helpompaa.
Muistakaa, että tyhmiä kysymyksiä ei ole. Hoidan teidän rahojanne, joten teillä on oikeus kysyä kaikesta, joka mieltänne askarruttaa. Toivon, että te myös käytätte tätä oikeuttanne. Arapaho-intiaanien sanoin: “If we wonder often, the gift of knowledge will come.”
Kysyä voitte sähköpostitse. En vastaa anonyymeihin kysymyksiin. Sen sijaan kysyjät säilyvät vastauksissani kaikki anonyymeinä. Siksi otan näihin viesteihin mukaan myös joitakin sellaisia kysymyksiä, joita kysyjä ei välttämättä ole tarkoittanut tähän blogiin.
Otan mielelläni vastaan kehitysehdotuksia.
Tässä blogissa esittämäni ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Ensinnäkin siksi, että oikea neuvo riippuu jokaisen sijoittajan taloudellisesta tilanteesta. Toiseksi, en tässä syvenny käsittelemiini aiheisiin läheskään sillä tarkkuudella kuin varsinaisessa neuvonnassa pitää tehdä.
Asiakaskohtaiseen neuvontaan Seligson & Co:lla on varainhoidon palveluita, jotka ovat maksullisia ja edellyttävät erillistä sopimusta. Lisätietoja ja yhteyshenkilöt tästä.
Ystävällisin terveisin,
Anders Oldenburg, CFA
salkunhoitaja