Vko 47/22: Salkun rakentaminen
Hain blogista tietoa mutten oikein löytänyt vastausta, joten kysyn tässä. Sanoit, että Phoebuksen olisi syytä olla pieni lisämauste hajautetussa salkussa. Joskus muistelisin nähneeni jonkun 5-10% -ohjeen sopivaksi painoksi. Kysymykseni on, että mistä varallisuudesta tuo sopiva osuus pitäisi laskea? Jos on vaikkapa oma asunto, kesämökki, metsää, pankkitalletuksia (vararahasto + tulevien parin vuoden tiedossa olevat ylimääräiset menot), rahastoja ja osakkeita niin miten sinusta Phoebuksen painotusta salkussa kannattaisi lähestyä? Eli mitä omaisuuseriä vastaan tuo 5-10% olisi hyvä laskea? Jokaisen riskinsietokyky on toki erilainen mutta noin yleisellä tasolla olisi kiva kuulla ajatuksiasi tästä.
Erittäin hyvä kysymys! Olen tosiaan kertonut, että Phoebus on sen verran huonosti hajautettu, että sen ei pitäisi edustaa kuin 5-10% osakesalkusta. Silloin olen nimenomaan tarkoittanut sen osuutta suorista ja epäsuorista osakesijoituksista, enkä ole huomioinut muita sijoituksia.
Mutta, kuten toteat, asiaa voisi ajatella toisellakin tapaa. Jos muita sijoituksia on riittävästi, pitääkö osakesalkun olla kovin hajautettu? Minusta kyllä, koska muuten liikutaan ehkä enemmän spekulaation kuin sijoittamisen puolella. Mutta se on myös vähän makuasia ja kuten toteat, eri sijoittajilla on erilainen riskiensietokyky.
– – –
Tavoitteeni on, että Phoebuksessa olisi normaalisti noin 25 eri yhtiön osakkeita ja että hajautus olisi suunnilleen sama kuin Global Top 25 –perheen rahastoissamme. Siis niin, että viisi suurinta sijoitusta edustaisivat noin kolmasosaa salkusta ja 20 pienempää yhteensä kaksi kolmasosaa. Tällä hetkellä Phoebuksessa on 27 sijoituskohdetta, joista viisi suurinta edustavat 38% rahaston varallisuudesta.
Se voi ehkä kuulostaa riittävältä hajautukselta, mutta sitä se ei mielestäni aivan ole. Yhden suuren sijoituksen romahdus vaikuttaisi aika merkittävästi koko rahaston arvonkehitykseen. Jos siltä riskiltä haluaa välttyä, salkkuunsa voi helposti (rahastojen kautta) hankkia satoja sijoituskohteita, jolloin yksittäisen romahdus ei merkitse juuri mitään. Neljännesvuosikatsauksissamme on nykyään tunnuslukutaulukoissa myös tieto siitä, kuinka monta sijoituskohdetta eri rahastoissa on, juuri tästä syystä.
Phoebuksessa on myös hyvin selkeä ”tyyliriski”. Vaikka sijoituksemme ovat eri toimialoilla ja eri maissa, ne ovat enimmäkseen vakaasti kannattavia yhtiöitä. Siksi ne korreloivat usein keskenään enemmän kuin vaikkapa teknologisten ”lupausyhtiöiden” tai heikompilaatuisten syklisten bulkkitavarayhtiöiden kanssa (joita Phoebuksessa ei ole). Siksi sijoittaja saa paremman hajautuksen sijoittamalla myös muualle eikä ainakaan akateemisten tutkimusten mukaan suuremman hajautuksen pitäisi vähentää tuottoja, vaan ainoastaan riskiä.
Ymmärrän logiikan, mutta en ole johtopäätöksestä täysin vakuuttunut. Minusta paras tapa pitkässä juoksussa välttää riskejä ja kohentaa tuottoja on välttää liian ylihinnoiteltuja yhtiöitä ja välttää liiketoiminnaltaan (tai johdoltaan) liian heikkoja yhtiöitä. Siksi Phoebus on sen näköinen kuin se on. Mutta akateemikkojen on vaikea määritellä ”liian kallis” tai ”liian huono”, koska ne ovat subjektiivisia näkemyksiä. Ja akateemikot määrittelevät yleensä riskin volatiliteetilla (lyhyen aikavälin kurssiheilunnalla), joka ei aina ole paras riskin mittari.
Jos ajatellaan pelkästään sijoittajan osakesalkkua, niin varmin tapa saada melkein markkinan tuotto on sijoittaa melkein koko markkinalle ja välttää turhia kuluja. Sen voi tehdä esimerkiksi kohtuuhintaisten indeksirahastojen kautta. Phoebusta ei siihen tarvita.
Mistä siis ajatukseni siitä, että Phoebuksen ei pitäisi edustaa kuin 5-10% osakesalkusta tulee? Yksinkertaisesti siitä, että hyvin hajautetussa osakesalkussa on ehkä 300-500 eri yhtiötä, kun niitä on Phoebuksessa vain 27. Ja siitä, että Phoebusta ei oikeastaan tarvita fiksun osakesalkun rakentamiseen, vaan se on lähinnä ”mauste” hyvin hajautettuun salkkuun, jos nyt Phoebuksen sijoitusfilosofiasta sattuu tykkäämään (kuten minä).
– – –
Entä sitten kun on muitakin omistuksia, kuten mainitsit, eikä osakkeiden osuus kokonaisvarallisuudesta ole kovin oleellinen?
Ero on tietysti siinä, että osakesalkun kehittyessä huonosti se ei vaikuta kovin oleellisesti sijoittajan koko varallisuuteen. Siksi monet toimivatkin niin, että heidän varallisuutensa on pääosin muissa kohteissa ja osakkeita nähdään enemmän ”lottokuponkeina”. Jos muistan oikein, niin keskimääräisellä osakesijoittajalla on Suomessa vain 3-5 eri osaketta, joka on tästä toimintatavasta hyvä osoitus.
Minusta kuitenkin sijoittamisen määritelmä on, että pyrkii mahdollisimman suurella varmuudella pääsemään mahdollisimman lähelle kyseisen markkinan tuottoa. Muu on enemmän tai vähemmän keinottelua.
Jos/kun osakkeiden haluaa kohtuullisella varmuudella antavan suunnilleen osakemarkkinoiden tuottoa vastaavan tuoton pitkällä aikavälillä, salkun pitää olla riittävän hajautettu. Ja kuluja täytyy pitää kurissa.
Se, että on myös muuta varallisuutta (kuten vaikka asunto, mökki ja metsää) ei sinänsä vaikuta mitenkään siihen, pitäisikö sijoittaa osakkeisiin vai keinotella osakkeilla. Se toki mahdollistaa sen, että voi sijoittaa spekulatiivisemmin ilman, että epäonnistuminen olisi taloudellinen katastrofi, mutta se ei tee siitä järkevää.
Joten osakesijoittajan kannattaa minusta aina, riippumatta muusta varallisuudesta, huolehtia siitä, että salkku on riittävän hajautettu ja kustannustehokas. Kannattaa myös huolehtia siitä, että vararahasto on kaikissa tilanteissa likvidi eikä siinä ole ylimääräisiä korko- tai luottoriskejä. Vararahaston tuotto ei ole oleellinen, sen antama turva on oleellinen. Tuotto tulee sitten osakkeista (ja muista sijoituksista), jos on tullakseen.
Sen vaikeampaa järkevä sijoittaminen ei minusta ole.
Kävelin tuossa aamulla lämpimässä syyssäässä ja tuli mieleen, jotta millaiselta Phoebus näyttäisi, jos kaikki rajoitteet poistuisivat, eli %-sääntely pois, maantiede ei merkkaisi mitään, ei firman koko, ei toimialatkaan jne. Eli miltä näyttäisi puhtaasti laatuun perustuva salkkujako. Oletettavasti aika lailla samalta kuin nytkin, mutta millaista hienosäätöä tekisit.? Muuttuisiko salkku tällöin riskisemmäksi? Muuttuuko Phoebus enempi defensiiviseen, esim kulutustuotepainotteiseen suuntaan, kun salkunhoitajalle tulee ikää lisää?
Mielenkiintoinen kysymys! Lyhyt vastaus on, että salkku ei merkittävästi muuttuisi, koska Phoebuksella ei nytkään ole kovin paljon sijoitusrajoituksia. Omana salkkunani se olisi vähän keskitetympi ja ehkä vähän spekulatiivisempi kuin se nyt on.
Phoebus muuttuu kyllä varovaisempaan suuntaan, kun salkunhoitajalle tulee ikää, kuten viime katsauksessamme kerroin. Se ei johdu sääntelystä vaan siitä, että mitä enemmän markkinoista oppii, sitä paremmin ymmärtää mitä niistä ei voi tietää.
– – –
Phoebus on jo tänään hyvin erikoinen rahasto, koska sillä ei ole mitään maantieteellisiä rajoitteita, sillä ei ole mitään toimialakohtaisia rajoitteita eikä sillä ole mitään rajoitteita yrityskoon suhteen. Näin on siksi, että olen 21 vuoden ajan nähnyt rahaston ”omana salkkunani” ja olen halunnut säilyttää mahdollisuuden hyödyntää kaikki niitä (harvoja) sijoitustilaisuuksia, joita löydän.
Sen sijaan, kun Phoebus on nyt UCITS-sääntöjen mukainen rahasto, sitä koskevat aika laajat hajautusvaatimukset. Mikään sijoitus ei saa ylittää 10% rahaston varallisuudesta ja ne sijoitukset, jotka ylittävät 5% saavat enintään yhteensä edustaa 40% rahastosta. Varsinkin jälkimmäinen sääntö aiheuttaa joskus turhaa kaupankäyntiä.
Joten, jos hoitaisin Phoebusta täysin ilman rajoitteita keskittyisin ehkä noin 15-20 yhtiöön nykyisten 27 yhtiön sijaan. Siis suunnilleen kuten tein, kun Phoebus oli vielä ”erikoissijoitusrahasto”, kunnes lainsäätäjät keksivät uusia velvoitteita sellaisten hoitajille, jolloin se byrokratian takia ei ollut enää meille järkevää.
Oma sijoitustapani olisi ehkä myös vähän spekulatiivisempi. Huomaan joskus, että jonkin sijoituksen tekisin itselleni, mutta en halua perustella asiakkaille miksi se epäonnistui. Silloin jätän sen tekemättä mutta, jos minulla ei olisi yhtään asiakasta, tekisin sen todennäköisesti itse. Ne tilanteet eivät ole kovin tavallisia.
Vastaan seuraavan kerran kysymyksiinne perjantaina 9. joulukuuta.
PhoebusBlogista
Hyvät Phoebuksen osuudenomistajat,
Vastaan näillä sivuilla sijoittajilta saamiini kysymyksiin (yleensä) perjantaisin. Yritän ryhmitellä kysymykset niin, että Phoebuksen kannalta mielestäni olennaisimpiin vastaan ensin. Näin keskustelun seuraaminen on toivottavasti helpompaa.
Muistakaa, että tyhmiä kysymyksiä ei ole. Hoidan teidän rahojanne, joten teillä on oikeus kysyä kaikesta, joka mieltänne askarruttaa. Toivon, että te myös käytätte tätä oikeuttanne. Arapaho-intiaanien sanoin: “If we wonder often, the gift of knowledge will come.”
Kysyä voitte sähköpostitse. En vastaa anonyymeihin kysymyksiin. Sen sijaan kysyjät säilyvät vastauksissani kaikki anonyymeinä. Siksi otan näihin viesteihin mukaan myös joitakin sellaisia kysymyksiä, joita kysyjä ei välttämättä ole tarkoittanut tähän blogiin.
Otan mielelläni vastaan kehitysehdotuksia.
Tässä blogissa esittämäni ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Ensinnäkin siksi, että oikea neuvo riippuu jokaisen sijoittajan taloudellisesta tilanteesta. Toiseksi, en tässä syvenny käsittelemiini aiheisiin läheskään sillä tarkkuudella kuin varsinaisessa neuvonnassa pitää tehdä.
Asiakaskohtaiseen neuvontaan Seligson & Co:lla on varainhoidon palveluita, jotka ovat maksullisia ja edellyttävät erillistä sopimusta. Lisätietoja ja yhteyshenkilöt tästä.
Ystävällisin terveisin,
Anders Oldenburg, CFA
salkunhoitaja