Vko 45/18: Exel/yritysostot

1. Mielipidettäsi olisin kysynyt Exel Compositesin ja yleisimminkin yhtiöiden mahdollisesta ”vauhtisokeudesta” yrityskauppojen ja investointien suhteen. En itse ole sellaista huomannut ainakaan jos vertaa vuosien 2006-2008 tasoon. Pysytään nyt suomalaisissa yhtiöissä. Korkotasoa ja muutakaan rahapolitiikkaa ei voi suoraan verrata, mutta toki vaikutus silläkin varmaan on ollut.

Sivusin aihetta katsauksessamme 4/2015 kertoessani, että maailmassa tehtiin sinä vuonna enemmän yrityskauppoja kuin koskaan ennen. Parin vähän hiljaisemman vuoden jälkeen näyttää siltä, että yrityskauppojen arvo tulee tänä vuonna taas lähestymään huipputasoja.

Pidän tätä luontevana. Yritysostot ovat aina olleet syklisiä, koska yhtiöt tuppaavat ottamaan enemmän riskejä silloin, kun niiden liiketoiminta menee hyvin. Yleensä korot ovat silloin melko korkealla, mutta nykyiselle globaalille korkeasuhdanteelle erikoista on, että korot ovat kaikkialla vielä erittäin alhaalla. Siksi olen oikeastaan yllättynyt siitä, ettei yritysostoja ole nähty vieläkin enempää.

– – –

Mutta meidän piti pysyä Suomessa. Minulla ei ole agregaattilukuja suomalaisten pörssiyhtiöiden yrityskaupoista, mutta volyymia nostaa tänä vuonna merkittävästi ainakin Fortumin tekemä saksalaisen Uniperin vähemmistöosuuden osto. En kuitenkaan pidä sitä vauhtisokeutena, vaan loogisena jatkumona Fortumin rakennemuutokselle.

Exel Compositesin osalta olet aivan oikeassa siinä, että se on tehnyt kahdessa vuodessa kaksi melko isoa yritysostoa Kiinassa (lokakuussa 2016) ja USA:ssa (huhtikuussa 2018). En kuitenkaan pidä niitäkään vauhtisokeutena, vaan hyvin loogisena tapana laajentaa yhtiön toiminta globaaliksi, joka on jo kauan ollut Exelin tavoitteena.

Kiinan yhtiöstä Exel maksoi 8,8 miljoonaa euroa, jolla se sai 6me liikevaihtoa ja noin 1,2me liiketulosta. Lisäksi se välttyi investoimasta 4,5me oman tehtaansa laajennukseen. Lisäinvestointi (suhteessa oman tehtaan laajentamiseen) siis maksaa itsensä vain noin kolmessa vuodessa, joka tuntuu erittäin järkevältä kaupalta.

USA:n ostoa on hieman vaikempi arvioida. Exel sai 10 miljoonalla dollarilla yhtiön, joka tekee 19 miljoonaa liikevaihtoa ja noin miljoonan liiketappiota. Onko se paljon vai vähän riippuu siitä, pystyykö Exel kääntämään tuloksen positiiviseksi vai ei. Joka tapauksessa on selvää, että toiminnan aloittaminen USA:ssa rakentamalla oma tehdas tyhjästä olisi tullut kalliimmaksi.

Onko globaali strategia Exel Compositesin kaltaiselle pienelle yhtiölle järkevä lienee hieman makuasia. Riku Kytömäen perustelu on, että yhtiön pitää pystyä palvelemaan globaaleja asiakkaitaan kaikissa maanosissa, ja siinä on paljon järkeä. Joku epäileväisempi voisi ehkä argumentoida, että Exelin toiminta on niin pientä, ettei globaliin toimintaan ole varaa. Aika näyttää miten strategia toimii.

– – –

Jos sallit minun vielä hetkeksi palaavan Suomesta isoon maailmaan voimme todeta, että yritysostojen ja teollisten investointien ohella myös osakkeiden takaisinostot ovat kautta aikojen olleet hyvin syklisiä (mutta osingot agregaattitasolla ovat olleet melko vakaita).

Esimerkiksi tämän Yardeni Researchin raportin kuvassa 5 näemme, että yhtiöiden omien osakkeiden takaisinostot USA:ssa saavuttivat edellisen syklin huippunsa syksyllä 2007, muutama kuukausi osakemarkkinoiden huipun jälkeen. Pohja saavutettiin keväällä 2009, muutama kuukausi osakemarkkinoiden pohjan jälkeen. Tänä vuonna olemme vahvasti menossa kohti uutta huippunoteerausta, osittain verouudistuksen tukemana.

Miksi näin – eikö yhtiöiden kannattaisi ostaa omia osakkeitaan, kun ne ovat halpoja ja jättää ne ostamatta, kun ne ovat kalliita? Toki, mutta arvostusta tärkeämpi tekijä yhtiöiden hallitusten päätöksissä taitaa olla, miten hyvin liiketoiminta menee ja miten rikkaaksi ja riskinottohalukkaaksi yhtiö itsensä tuntee (teoreetikko voisi myös argumentoida, että omien osakkeiden hankinnan hinnalla ei ole merkitystä, joka sekin olisi totta, jos osakkeita ostettaisiin samassa suhteessa kaikilta omistajilta).

Jos siis kysyit, onko korkeasuhdanne jo sellainen, jossa yhtiöt ottavat tavanomaista enemmän riskejä, vastaus on minusta kyllä. Mutta suomalaisten yhtiöidemme yritysostoissa tai investoinneissa en ole vielä nähnyt mitään suurta vauhtisokeutta.

Vastaan seuraavan kerran kysymyksiinne perjantaina 23. marraskuuta.

PhoebusBlogista

Hyvät Phoebuksen osuudenomistajat,

Vastaan näillä sivuilla sijoittajilta saamiini kysymyksiin (yleensä) perjantaisin. Yritän ryhmitellä kysymykset niin, että Phoebuksen kannalta mielestäni olennaisimpiin vastaan ensin. Näin keskustelun seuraaminen on toivottavasti helpompaa.

Muistakaa, että tyhmiä kysymyksiä ei ole. Hoidan teidän rahojanne, joten teillä on oikeus kysyä kaikesta, joka mieltänne askarruttaa. Toivon, että te myös käytätte tätä oikeuttanne. Arapaho-intiaanien sanoin: “If we wonder often, the gift of knowledge will come.”

Kysyä voitte sähköpostitse. En vastaa anonyymeihin kysymyksiin. Sen sijaan kysyjät säilyvät vastauksissani kaikki anonyymeinä. Siksi otan näihin viesteihin mukaan myös joitakin sellaisia kysymyksiä, joita kysyjä ei välttämättä ole tarkoittanut tähän blogiin.

Otan mielelläni vastaan kehitysehdotuksia.

Tässä blogissa esittämäni ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Ensinnäkin siksi, että oikea neuvo riippuu jokaisen sijoittajan taloudellisesta tilanteesta. Toiseksi, en tässä syvenny käsittelemiini aiheisiin läheskään sillä tarkkuudella kuin varsinaisessa neuvonnassa pitää tehdä.

Asiakaskohtaiseen neuvontaan Seligson & Co:lla on varainhoidon palveluita, jotka ovat maksullisia ja edellyttävät erillistä sopimusta. Lisätietoja ja yhteyshenkilöt tästä.

Ystävällisin terveisin,

Anders Oldenburg, CFA
salkunhoitaja