Vko 41/18: Suhteellinen kehitys/omistukseni

1. Olen jo tovin katsellut Phoebuksen kehitystä verrattuna vertailuindeksiin. Koko elinkaarella rahasto on pärjännyt vertailuindeksilleen, mutta viimeiset 10-vuotta on tainnut tulla takkiin. Olisi kiva kuulla rahastonhoitajan mielipiteitä tähän kehitykseen?

Huomiosi on aivan oikea. Yritin vastata kysymykseen tällä viikolla ilmestyneessä neljännesvuosikatsauksessamme: pääsyy on minusta siinä, että laatuyhtiöt tuottavat yleensä markkinoita paremmin varsinkin pörssin laskiessa voimakkaasti, eikä sellaisia jaksoja ole viime aikoina ollut.

Kymmenessä vuodessa (syyskuun loppuun) Phoebus on tuottanut 179,6%, eli 10,83% vuodessa. Vertailuindeksime on samassa ajassa tuottanut 188,2%, eli 11,17% vuodessa. Tuottoero on siis Phoebuksen kannalta negatiivinen -0,34% vuodessa.

Rahaston historian 68 neljännesvuosikatsauksessa on ollut kaikissa sama tekstinpätkä: ”Pyrin pitkällä aikavälillä markkinoita parempaan tuottoon, mutta ei ole mitään takeita, että siinä onnistuisin. Päinvastoin, kertoimet ovat meitä vastaan, lähinnä rahaston hallinnointipalkkiosta johtuen.”

Se ei lue katsauksissamme ihan turhaan. Fakta on, että hallinnointipalkkion takia rahaston on kehityttävä selvästi indeksiä paremmin ennen kuluja, jotta se edes pysyisi indeksin tahdissa kulujen jälkeen. Se ei ole aivan helppoa.

Esimerkiksi meinitsemallasi 10 vuoden jaksolla Phoebus on siis pärjännyt indeksiä paremmin ennen kuluja, mutta indeksiä heikommin niiden jälkeen. Indeksiero on silti pienempi kuin esimerkiksi indeksirahastojemme hallinnointipalkkiot, joten aivan surkeasti ei ehkä Phoebuksella ole mennyt. Toki näkisin itsekin mieluummin, että pärjäisimme vielä paremmin.

– – –

On helpompaa sanoa, mitkä seikat eivät ole vaikuttaneet Phoebuksen aiempaa hieman huonompaan suhteelliseen tuottoon, kuin mitkä ovat siihen vaikuttaneet. Voimme helposti sulkea pois kulut – olen käynyt vähemmän kauppaa kuin rahaston alkuvuosina entistä pienemmillä välityspalkkioilla ja spredeillä ja hallitsemme valuuttakuluja tänään selvästi paremmin kuin rahaston alkuvuosina. Voimme myös sulkea pois kassan negatiivisen vaikutuksen rahaston tuottoon, koska kassa oli alkuvuosina keskimäärin selvästi suurempi kuin se nykyään on.

Ero johtuu siis siitä, että osakevalintani eivät ole tuottaneet 10 vuodessa yhtä paljon indeksiä enemmän kuin rahaston alkuvuosina. Osittain tämä tietenkin johtuu epäonnistumisista – kuten vaikkapa Stockmann (myyty), Tulikivi (myyty), H&M, Harley-Davidson, Oriola ja Tikkurila. Toisaalta myös alkuvuosina oli paljon epäonnistumisia ja se kuuluu osakesijoittamiseen. Kuten katsauksessamme totesin, onnistumisiakin on ollut viime vuosina paljon, eikä rahaston suhteellinen tuotto oikeastaan ole poikennut siitä, miten se alkuvuosina nousevilla markkinoilla kehittyi.

Ehkä pieni ero on myös siinä, että meillä on nykyään vähemmän oikein pieniä yhtiöitä kuin ennen ja ehkä juuri siksi yhtiöitämme ei ole viime aikoina olleet yrityskauppojen kohteina – siis ostettu preemiolla pörssistä pois. Toki 10 vuoden jaksolla niitäkin on ollut (Vacon 2014 ja Ekokem sekä Tamfelt, jotka myin vähän liian aikaisin), mutta jonkin verran vähemmän kuin alkuvuosina (Puuharyhmä 2007, Chips 2005, Instrumentarium 2002, Air Liquide Japan 2002, sekä Mondavi, jonka myin vähän liian aikaisin).

Sijoitustyyliäni olen hieman jäävi arvioimaan, mutta en koen sen oleellisesti muuttuneen vuodesta 2001. Joten näkisin pääasiallisen syyn Phoebuksen aiempaa hieman huonompaan suhtelliseen kehitykseen olevan markkinaympäristössä.

– – –

Kaikkein relevantein kysymys on silti miten asiakkaillamme on mennyt? Vaikka sijoittaisi loistavaan rahastoon, tuottonsa voi nimittäin pilata, jos myy osuuksia halvalla paniikissa markkinoiden juuri laskettua. Erityisesti pörssilistatuissa ETF-rahastoissa monet sijoittajat näyttävät pyrkivän jatkuvasti ajoittamaan markkinoita, joka johtaa usein sen kaltaisiin epäonnistumisiin.

Selkeimpiä esimerkkejä lienee eräs maailman menestyneimmistä aktiivisista osakerahastoista, Fidelty Magellan, jota vuosina 1977-1990 hoiti legendaarinen Peter Lynch. Rahasto oli yleisölle avoin 1981-1990 ja tuotti silloin 21,8% vuodessa, kun S&P500 –indeksi tuotti 16,2% vuodessa (jakso oli markkinoilla poikkeuksellisen hyvä). Magellanin osuudenomistajat saivat kuitenkin vain 13,4% tuottoa huonon ajoituksen takia, eli he hävisivät indeksille jopa sen ajan parhaassa rahastossa (jotkut väittävät jopa, että keskimääräinen sijoittaja Magellanissa olisi hävinnyt rahaa, mutta se lienee urbaanilegenda, ainakaan en ole löytänyt väitettä tukevia faktoja).

Näkisin itse, että paras rahasto on sellainen, jota sijoittaja uskaltaa omistaa myös heikossa markkinatilanteessa. Parhaaseen lopputulokseen pääsee, jos ei anna ahneuden tai pelon vaikuttaa sijoitustoimenpiteisiinsä, vaan yksinkertaisesti pysyy markkinoilla alkuperäisen suunnitelman mukaan, tapahtui lähes mitä tahansa.

Tähän voi tehokkaimmin päästä indeksirahastolla, kunhan on ensin hyväksynyt sen, että markkinat tulevat joskus laskemaan merkittävästi – mutta se on väliaikaista. Tai, jos haluaa kohtalontoverin voi sijoittaa aktiiviseenkin rahastoon, jonka salkunhoitajalla on paljon omia rahojaan liossa. Silloin ainakin tietää, että salkunhoitaja pyrkii aidosti aina mahdollisimman hyvään lopputulokseen kaikkien asiakkaiden puolesta.

Tätä olen itse nähnyt aktiivisten rahastojen suurimpana potentiaalisena etuna. Jos ”henkilökohtainen salkunhoitaja” voi auttaa asiakkaita olemaan pitkäjänteisempiä, asiakkaan saama lopputulos tulee olemaan parempi kuin, jos hän sijoittaisi halvempaan indeksirahastoon, johon hän ei enää luotakaan markkinoiden laskiessa. Paradoksaalista kyllä, Fidelity Magellanin tapauksessa kävi juuri päinvastoin, toki asiakkaiden ahneuden eikä pelon takia. Toivon, että Phoebus kannustaa paremmin pitkäjänteisyyteen.

Toistaiseksi näin on ollut. Kirjoittaessani katsaukseemme 4/2017 rahastojen piilokuluista laskin myös kaikkien Suomeen sijoittavien osakerahastojen asiakasmenetykset vuodelta 2016. Keskimäärin muilla kuin Seligson & Co:n rahastoilla vuodessa lunastettiin kolmasosa rahastopääomasta. Suomi-indeksirahastossamme lunastusten osuus oli 10% ja OMXH25 –indeksiosuusrahastossamme 7%. Phoebuksessa se oli vain 5%.

Pitää toki huomata, että 2016 oli markkinoilla hyvä vuosi. Todellinen testi asiakspysyvyydelle tulee vasta, kun markkinat taas joskus laskevat kunnolla. Analysoin edellisen kriisin asiakaspysyvyyttä katsauksessamme 1/2010 ja olin hyvin tyytyväinen tulokseen. Siis nimenomaan asiakkaiden saamaa tuottoa ajatellen.

2. Koska 10-vuotta on kuitenkin pitkä aika ihmisen elämässä, pakko kysyä oletko itse all-in rahastossasi läpi kausien? All-inillä tarkoitan että sääteletkö hieman omaa sijoitusastettasi jos huomaat että ollaan menossa kohti tilaa missä markkinoiden kasvun eväät alkavat vähenemään?

En ole vuosikausiin ostanut enkä myynyt Phoebuksen osuuksia. Se ei johdu mistään markkinanäkemyksestä vaan omista allokaatiotarpeistani. Jos hankkisin lisää Phoebusta se olisi tietenkin kiva tehdä halvalla mutta, koska kukaan ei voi tietää milloin markkinat nousevat tai laskevat, ajoittaminen ei ole fiksua. Sen osoittaa vaikkapa yllä esittämäni Fidelity Magellanin esimerkki.

Suosittelisin siksi, että osakkeisiin pitkällä aikavälillä sijoittava tekisi jatkuvia pienempiä ostoja (jota tunnetaan myös ”ajallisena hajautuksena”). Silloin ei tule ostettua kaikkea väärään aikaan – ei toki myöskään juuri oikeaan aikaan – mutta sijoitukset tulee ainakin tehtyä, joka on vuosikymmenten tähtäimellä pääasia. Olen 20 vuoden aikana Seligsonilla nähnyt aivan liian monta sijoittajaa, joiden mielestä markkinatilanne on aina liian riskialtis, ja sen takia eivät ole saaneet koskaan rahojaan sijoitettua tuottavasti.

Ajatuksesi sijoitusasteen säätämisestä ei silti ole huono. Jos sijoittaja esimerkiksi pyrkii siihen, että puolet varoista olisi osakkeissa ja puolet korkosijoituksissa ja osakemarkkinat yhtäkkiä tuplaantuvat, hänellä on tuplaantumisen jälkeen enää kolmasosa koroissa. Silloin voi olla fiksua jonkin aikaa sijoittaa uudet rahat korkoihin, kunnes haluttu tasapaino taas saavutetaan. Silloin kyse on enemmän riskien järkevästä hallinnasta kuin siitä, että sijoittaja yrittäisi markkinoita ajoittamalla saada lisää tuottoja.

Kerroin viimeksi viikon 15/10 blogissa reilut kahdeksan vuotta sitten, että omistin 13,4% Phoebuksesta ja lupasin kertoa, jos ostan tai myyn osuuksia. En ole ostanut enkä myynyt. Tänään omistan 8,7% Phoebuksesta ja ero johtuu kokonaan siitä, että muut asiakkaat ovat sijoittaneet Phoebukseen kahdeksassa vuodessa merkittävästi lisää rahaa.

Muita sijoituksia listattuihin osakkeisiin minulla ei ole – mutta siinä ei kannata ottaa minusta mallia. Phoebus ei ole kovin hyvin hajautettu, joten se sopii pienehköksi mausteeksi hajautettuun salkkuun. Toimin itse toisin, koska hoidan rahastoa. Jos en luottaisi itseeni, miksi kukaan muukaan minuun luottaisi?

Vastaan seuraavan kerran kysymyksiinne perjantaina 26. lokakuuta.

PhoebusBlogista

Hyvät Phoebuksen osuudenomistajat,

Vastaan näillä sivuilla sijoittajilta saamiini kysymyksiin (yleensä) perjantaisin. Yritän ryhmitellä kysymykset niin, että Phoebuksen kannalta mielestäni olennaisimpiin vastaan ensin. Näin keskustelun seuraaminen on toivottavasti helpompaa.

Muistakaa, että tyhmiä kysymyksiä ei ole. Hoidan teidän rahojanne, joten teillä on oikeus kysyä kaikesta, joka mieltänne askarruttaa. Toivon, että te myös käytätte tätä oikeuttanne. Arapaho-intiaanien sanoin: “If we wonder often, the gift of knowledge will come.”

Kysyä voitte sähköpostitse. En vastaa anonyymeihin kysymyksiin. Sen sijaan kysyjät säilyvät vastauksissani kaikki anonyymeinä. Siksi otan näihin viesteihin mukaan myös joitakin sellaisia kysymyksiä, joita kysyjä ei välttämättä ole tarkoittanut tähän blogiin.

Otan mielelläni vastaan kehitysehdotuksia.

Tässä blogissa esittämäni ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Ensinnäkin siksi, että oikea neuvo riippuu jokaisen sijoittajan taloudellisesta tilanteesta. Toiseksi, en tässä syvenny käsittelemiini aiheisiin läheskään sillä tarkkuudella kuin varsinaisessa neuvonnassa pitää tehdä.

Asiakaskohtaiseen neuvontaan Seligson & Co:lla on varainhoidon palveluita, jotka ovat maksullisia ja edellyttävät erillistä sopimusta. Lisätietoja ja yhteyshenkilöt tästä.

Ystävällisin terveisin,

Anders Oldenburg, CFA
salkunhoitaja