Vko 39/18: Www/johto/yhtiötX

1. Salkunhoitajalta: Nettisivumme uudistuivat

Kuten useimmat ovat huomanneet, www-sivumme näyttävät erilaisilta kuin ennen. Paremmilta vai huonommilta on makuasia, mutta toivottavasti ne ovat ainakin toimivammat useimmissa laitteissa, joka oli uudistuksen päätarkoitus.

Sisältö ei ole juuri muuttunut, mutta esimerkiksi tämän blogin vanhojen kirjoitusten jotkut viittaukset sivuillemme voivat jäädä toimimattomiksi. Ikivanhojen linkkien korjaamisen hyöty ei kuitenkaan vastaa kustannusta. Uuden blogityökalun takia myös kaikki kaksi vuotta vanhempien blogien koontinäkymässä näkyvä teksti on sama (vanhan blogin ensimmäisen kappaleen alkusanat), mutta senkään korjaamisen hyöty ei vastaa kustannuksia.

Itselläni oli hieman vaikeuksia löytää Phoebuksen pääsivu, joka löytyy tästä tai linkillä www.seligson.fi/phoebus/

Kysykää ihmeessä, jos jokin oleellinen vanha tietosivu ei löydy – tarkoitus ei ole ollut vähentää tietoja, vaan parantaa sivujen teknistä toimivuutta.

2. Koska itse olen ollut aika lähellä katselemassa eri yhtiöiden ylintä johtoa, en aina jaa ajatustasi siitä, että hyvä yritysjohto olisi etukäteen arvioitavissa. Sen olen kyllä nähnyt, kuinka dramaattisen ratkaiseva ja tärkeä ja keskeinen yritysjohto on. Tarkoitan etenkin hallitusta ja vasta sitten toimitusjohtajaa.

Olemme asiasta samaa mieltä. Yritysjohdon merkitys on ratkaiseva, mutta johdon arviointi ei ole helppoa. Kysehän on ihmisten arvioinnista ja se on subjektiivista, hankalaa ja vaatii paljon aikaa. Mielellään pitäisi nähdä miten johtaja toimii kokonaisen suhdannesyklin yli, joka kestää usein 10-15 vuotta. Läheskään kaikki johtajat eivät kestä 10-15 vuotta, joka jo sinällään tekee arvioinnista kovin vaikean.

Mutta se on silti tehtävissä. Parhaita esimerkkejä on mielestäni ruotsalainen Sandvik, joka on niitä harvoja yhtiöitä, jonka entistä johtoa olen kehdannut julkisesti arvostella. Normaalisti pidän järkevämpänä kiittää onnistuneita johtajia nimeltä, mutta kritisoida epäonnistuneiden johtajien toimia yleisellä tasolla sen sijaan, että kritisoisin henkilöitä.

Sandvik oli kuitenkin mielestäni niin räikeä esimerkki huonosta johtamisesta, että kerroin seitsemän vuotta sitten viikon 48/11 blogissa ja katsauksessamme 4/2011, että en ollut erityisen innoissani silloisesta puheenjohtajasta tai toimitusjohtajasta. Vastaavasti iloitsin viikon 20/15 blogissa siitä, että Johan Molin oli tullut uudeksi puheenjohtajaksi ja uumoilin pikaista toimitusjohtajan vaihdosta, joka tapahtuikin. Katsauksessamme 1/2016 innostuin kehumaan uutta toimitusjohtajaa Björn Rosengreniä, jonka ensi näyttöjen ansiosta uskalsin kasvattaa omistustamme Sandvikissa 60%:illa.

Ero johtamisessa oli 180 astetta. Huono johto vaihtoi käytännössä koko johtoryhmän uusiin, ulkopuolelta tulleisiin ihmisiin, joilla ei ollut mitään käsitystä yhtiön kulttuurista. Johtamista keskitettiin voimakkaasti ja tehtaita lakkautettiin sattumanvaraisesti. Nyt uusi hyvä johto on taas hajauttanut johtamista takaisin liiketoiminta-alueille, joka antaa ihmisille motivaatiota aivan eri tavalla. Björn Rosengren totesikin Kauppalehden haastattelussa eilen, että esimerkiksi Turun kaivoslastauskoneiden tehtaan lakkauttaminen (jota edellinen johto suunnitteli), olisi ollut järjetöntä. Tehdas on maailman vahva markkinajohtaja, jota vastaan edes Rosengrenin aiempi työnantaja Atlas Copco ei pystynyt kunnolla kilpailemaan.

Useimmiten johdon arviointi ei kuitenkaan ole läheskään niin helppoa kuin se Sandvikin tapauksessa oli – sekä Sandvikin huonon entisen johdon että nykyisen hyvän johdon osalta. Ihmisillä on hyvät ja huonot puolensa ja melkein kaikki yhtiöt elävät siksi jossain hyvän ja huonon johtamisen välimaastossa. Kyse on siis prioriteeteista. Itse pyrin priorisoimaan sitä, että yhtiön kilpailuetuja kehitetään, asiakkaista pidetään huolta ja henkilöstöä motivoidaan. Byrokratia ja johdon vallankäyttö (tai kohtuuton palkitseminen) ovat minulle punaisia lippuja.

Kuten toteat, sekä hallitus että toimiva johto ovat tärkeitä. Huono toimiva johto on aina merkki huonosta hallituksesta (koska hallituksen tehtävä on valita johto), mutta hyvä toimiva johto ei aina ole merkki hyvästä hallituksesta (koska huonollakin hallituksella voi käydä valinnassa hyvä tuuri). Siinä mielessä lienet oikeassa hallituksen roolin merkittävyydestä. Hallituksia tosin on vielä vaikeampi arvioida kuin toimivaa johtoa, koska hallituksen työskentelystä ei useinkaan julkisesti näe juuri mitään.

3. Meillä on käynyt aika monta näistä kohtuullisen tuoreista suomalaisista it-yhtiöistä esittelemässä ansaintalogiikkojaan lähinnä siitä syystä, että olen halunnut tutustuttaa sijoittajamme myös näihin uuden talouden yhtiöihin. Monet näistä pienistä monien analyytikkojenkin mielestä myös jatkossa generoivat nopeaa liikevaihdon ja liikevoiton kasvua. Mitä tiedät tai ajattelet näistä?

Tiedän erittäin vähän, enkä siksi juuri niitä ajattele. Se ei suinkaan tarkoita, etteivätkö jotkut niistä voisi olla ihan hyviä sijoituksia.

Maailmanpankin tilastojen mukaan maailmassa oli viime vuonna 43.036 listattua yhtiötä. Luku on epätarkka, mutta suuntaa antava. Tunnen niistä jollain tarkkuudella puolisen prosenttia, joten 99,5% maailman pörssiyhtiöistä eivät minua kiinnosta.

Prosessini tutustua uusiin yhtiöihin on kovin epäjärjestemällinen ja sattumanvarainen, mutta pääpiirteissään seuraava: Suosin maita, joiden kulttuurin koen ymmärtäväni ja joiden oikeusjärjestelmään luotan. Suosin suurempia ja vanhempia yhtiöitä, joilla on näyttöä vuosikymmenten menestyksekkäästä toiminnasta ja todellisesta kilpailukyvystä. Suosin toimialoja, joiden toimintalogiikan koen ymmärtäväni riittävän hyvin. Näiden yhtiöiden joukosta keskityn niihin, joiden jokin ominaisuus on positiivisessa mielessä tavanomaisista yhtiöistä poikkeava, joka saattaa joskus tarkoittaa, että yhtiöllä on laadukas yrityskulttuuri ja johto. Sitten yritän hahmottaa, onko yhtiö oikeasti laadukas.

Tuon ”jonkin tavanomaisesta yhtiöstä positiivisessa mielessä poikkeavan ominaisuuden” löytäminen on siis prosessin ydin ja sen vaikein osa. Joskus harvoin se syntyy omista kokemuksistani – kiinnostuin esimerkiksi Vaconista, kun kuulin yhtiön esittelevän strategiansa istuessani aikoinaan erään sen komponenttitoimittajan hallituksessa. Useammin ahaa-elämys syntyy kuitenkin lukiessani vuosikertomuksia tai yhtiöiden johtajien syvähaastatteluja mediassa.

Vaikeusastetta on viime vuosina siksi merkittävästi lisännyt laatujournalistiikan kuihtuminen. Klikkiuutisia lukemalla ei löydä poikkeavasti ajattelevia yritysjohtajia eikä poikkeuksellisen kilpailukykyisiä yhtiöitä. Onneksi maailmassa on vielä muutamia laadukkaita taloustoimituksia, lähinnä toki USA:ssa ja Britanniassa, joka ehkä osaltaan maantiteellisesti saattaa hieman vinouttaa prosessin suuntautumista.

Minulla ei sinänsä ole mitään pienyhtiöitä vastaan. Phoebuksen historian aikana moni sellainen on ollut meille erinomainen sijoitus, viimeisimpinä TFF Group, Ekokem, Vacon ja Puuharyhmä. Niille yhteistä oli erittäin vahva kilpailukyky (ja hyvä johto).

Pääsyy siihen, että en tunne mainitsemiasi pieniä it-yhtiöitä on, että en osaa arvioida pienten it-yhtiöiden kilpailukykyä riittävän hyvin. Olen nähnyt niitä vuosien varrella sen verran monta, että tiedän, etten myöskään tule oppimaan niitä arvioimaan (kun olen itsekseni arvellut tulevia menestyjiä, noin puolet arvauksistani ovat menneet metsään). Enkä sijoita yhtiöihin, joita en pysty riittävän hyvin arvioimaan. Virheitä tulee ihan riittävästi silloinkin, kun tiedän mitä teen.

Todettakoon vielä, että Phoebus ei suinkaan tarvitse lisää hajautusta, eikä ole mitään järkeä vaihtaa nykyisiä sijoityuksiamme uusiin vain sen takia, että se olisi jotenkin jännittävämpää. Uusiin yhtiöihin tutustumalla yritän kartuttaa osaamistani ja pitää itseni virkeänä. Ja joskus harvoin ehkä löydän meille hyvällä tuurilla uusia Puuharyhmiä, mutta uusien yhtiöiden löytäminen salkkuumme ei ole mikään itseisarvo.

Vastaan seuraavan kerran kysymyksiinne torstaina 11. lokakuuta.

PhoebusBlogista

Hyvät Phoebuksen osuudenomistajat,

Vastaan näillä sivuilla sijoittajilta saamiini kysymyksiin (yleensä) perjantaisin. Yritän ryhmitellä kysymykset niin, että Phoebuksen kannalta mielestäni olennaisimpiin vastaan ensin. Näin keskustelun seuraaminen on toivottavasti helpompaa.

Muistakaa, että tyhmiä kysymyksiä ei ole. Hoidan teidän rahojanne, joten teillä on oikeus kysyä kaikesta, joka mieltänne askarruttaa. Toivon, että te myös käytätte tätä oikeuttanne. Arapaho-intiaanien sanoin: “If we wonder often, the gift of knowledge will come.”

Kysyä voitte sähköpostitse. En vastaa anonyymeihin kysymyksiin. Sen sijaan kysyjät säilyvät vastauksissani kaikki anonyymeinä. Siksi otan näihin viesteihin mukaan myös joitakin sellaisia kysymyksiä, joita kysyjä ei välttämättä ole tarkoittanut tähän blogiin.

Otan mielelläni vastaan kehitysehdotuksia.

Tässä blogissa esittämäni ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Ensinnäkin siksi, että oikea neuvo riippuu jokaisen sijoittajan taloudellisesta tilanteesta. Toiseksi, en tässä syvenny käsittelemiini aiheisiin läheskään sillä tarkkuudella kuin varsinaisessa neuvonnassa pitää tehdä.

Asiakaskohtaiseen neuvontaan Seligson & Co:lla on varainhoidon palveluita, jotka ovat maksullisia ja edellyttävät erillistä sopimusta. Lisätietoja ja yhteyshenkilöt tästä.

Ystävällisin terveisin,

Anders Oldenburg, CFA
salkunhoitaja