Vko 36/24: Sandvik/ideologia
Kuinka näet Sandvikin kannalta julkisuudessa huhutun Sandvikin ja Metson mahdollisen fuusioitumisen?
Sekä Metso että Sandvik ovat ymmärtääkseni kiistäneet, että niillä olisi mitään sisäpiirirekisteriä asian suhteen, jolloin neuvotteluja ei tietenkään käydä. Muuten sisäpiirirekisteri pitää olla.
Kyseessä on siis joko uutisankka, tai sitten se oli ehkä Metson pääomistaja Christer Gardellin koepallo Sandvikin pääomistajille, en tiedä?
Sinänsä pidän aika loogisena, että Sandvik haluaisi jakautua kahteen. Sehän listasi jo viime vuonna teräsputkia valmistavan yhtiönsä Alleiman erillisenä pörssiin, eikä jäljellä olevilla kääntöterä- ja kaivostoiminnoilla ole mitään tekemistä toistensa kanssa.
– – –
Jos katsomme Sandvikia, niin sekä sen kääntöterät että sen kaivoslaitteet ovat maailman 1-2 parhaiden joukossa, joten molemmat ovat hyvin laadukkaita. Molemmat ovat myös enimmäkseen kulutustavara- eikä investointiliiketoimintoja.
Kääntöterissä koko liikevaihto muodostuu kulutustavaroista (ja palveluista), kaivoslaitteissa kaksi kolmasosaa liikevaihdosta. Siksi toiminnot eivät ole erityisen syklisiä, vaikka ne palvelevat melko syklisiä toimialoja.
Kun katsomme viime vuoden lukuja, niin kaivostoiminnot edustivat 60% liikevoitosta ja koneistustoiminnot 40%. Kummankin osan sidottu pääoma oli puolet konsernista. Näkisin kilpailutilanteen ja syklisyyden perusteella, että koneistustoimintojen osuus Sandvikin arvosta on kuitenkin vähän yli puolet.
Phoebukselle olen ostanut Sandvikia nimenomaan kääntöterien takia. Mutta, jos Sandvik jakautuisikin kahteen, niin en olisi ainakaan heti laittamassa myöskään kaivostoimintaa myyntiin. Onhan se maailman markkinajohtajia, jonka ainoat varteenotettavat kilpailijat ovat Atlas Copcosta erillislistattu ruotsalainen Epiroc, amerikkalainen Caterpillar ja japanilainen Komatsu.
– – –
Sandvikin osakkeiden markkina-arvo on tätä kirjoittaessani 268 miljardia kruunua, jonka lisäksi sillä on 35 miljardin nettovelka. Bruttoarvo on siis 303 miljardia kruunua, eli noin 27 miljardia euroa. Kaivostoimintojen osuus lienee 17-18 miljardia.
Metson osakkeiden markkina-arvo on 7,5 miljardia euroa ja nettovelka 900me, bruttoarvo siis 8,4 miljardia. Joten teoreettisessa yhdistymisessä Metson omistajat voisivat ehkä saada kolmasosan uudesta kaivoslaiteyhtiöstä. Suhteellisten kilpailuasetelmien perusteella ei ehkä aivan sitäkään.
Mutta mitä Sandvikin omistajat siitä hyötyisivät en aivan ymmärrä? Murskaustoiminnot, joissa Sandvik kilpailee Metson, mutta myös kymmenien muiden kanssa, on yhtiön huonoimmin kannattava osa, ja kaivosprojektitoiminnot se jo aiemmin myi.
Aika näyttää, mistä olikaan kyse.
Minua on sijoittamisessa suojellut aika paljon se, että kun aloin sijoittaa osakkeisiin päätin, että en sijoita mihinkään, missä on valtion omistajaohjausta. Onko sinulla tämän tyyppistä ideologista näkökulmaa sen lisäksi mitä meille kerrot katsauksiesi alussa?
Katsausten alussa kerron aina, että pyrin toki markkinoita parempaan tuottoon, mutta siitä ei ole mitään takeita, vaan kertoimet ovat meitä vastaan, lähinnä hallintopalkkioiden takia. Se ei ole poliittinen kannanotto, vaan matemaattinen totuus, joka tulee yhä selvemmäksi mitä paremmin ymmärtää markkinoiden toimintaa.
Onhan minullakin toki ideologioita, kuten varmasti meillä kaikilla. Omani on hyvin yksinkertainen: Pidetään silmät auki, hyväksytään tosiasiat ja tehdään enemmän sitä, mikä toimii ja vähemmän sitä, mikä ei toimi. Resepti on yksinkertainen, mutta toteutus kaatuu monesti siihen, että tulokset eivät noudatakaan omaa poliittista tai muuta agendaa. Politiikka ei ole kuitenkaan tämän blogin aihe.
Olen kanssasi täysin samaa mieltä siitä, että edustuksellinen omistus voi harvoin olla yhtä laadukasta kuin suora omistus omilla rahoilla. Tämä ei suinkaan koske vain valtion tai kuntien omistamia yhtiöitä, vaan yhtä lailla niitä yhtiöitä, joissa pääomistajia ovat vaikkapa sijoitusrahastot tai eläkeyhtiöt. Se lienee itse asiassa yksi syy pörssin näivettymiseen, kun yhä useammalla yhtiöllä ei ole enää kasvollista pääomistajaa.
Ero on minusta siinä, että jos pääomistajalla ei ole omia rahoja kiinni, vaan edustaa vain toisten ihmisten rahoja, niin sen päätöselimet vaihtuvat (liian) usein ja sen edustajat yhtiön hallituksessa ovat joko virkamiehiä tai ”hallitusammattilaisia”. Ensin mainituilla on harvoin mitään kokemusta liiketoiminnasta, jälkimmäisillä on harvoin kokemusta kyseisen yhtiön kulttuurista.
Sen sijaan vaikkapa perheyhtiössä yleensä koulutetaan seuraava sukupolvi ymmärtämään, mitkä ovat juuri kyseisen yhtiön vahvuudet ja mikä on sen yrityskulttuuri. Sen jälkeen perheen edustaja toivottavasti jatkaa päättäjänä kymmeniä vuosia. Kone on minusta Suomessa tästä aika hyvä esimerkki.
Maailma ei ole mustavalkoinen, joten poikkeuksia tästäkin säännöstä tietenkin löytyy – kuten suurin sijoituksemme, ranskalainen Air Liquide. Mutta yleisesti ottaen luulen, että olet ajatellut ihan oikein valitessasi muita kuin edustuksellisesti omistettuja yhtiöitä.
Todettakoon vielä, että vaikka usein kerron mielipiteeni parhaasta omistuksesta, parhaista hallituksista, parhaista johtajista, parhaista liiketoiminnoista jne., niin tätä ei pidä käsittää siten, että yhtiön pitäisi täyttää kaikki kriteerini. Sellaista en ole 40 vuodessa vielä maailmasta löytänyt, joten salkkumme olisi tyhjä, jos en tekisi kompromisseja.
Mutta kahta asiaa en siedä: epärehellisyyttä tai ylimielisyyttä vähemmistöomistajia kohtaan. Kai sekin on tavallaan ”ideologiaa”, vaikka minusta se on vain maalaisjärkeä.
Vastaan seuraavan kerran kysymyksiinne perjantaina 20. syyskuuta.
PhoebusBlogista
Hyvät Phoebuksen osuudenomistajat,
Vastaan näillä sivuilla sijoittajilta saamiini kysymyksiin (yleensä) perjantaisin. Yritän ryhmitellä kysymykset niin, että Phoebuksen kannalta mielestäni olennaisimpiin vastaan ensin. Näin keskustelun seuraaminen on toivottavasti helpompaa.
Muistakaa, että tyhmiä kysymyksiä ei ole. Hoidan teidän rahojanne, joten teillä on oikeus kysyä kaikesta, joka mieltänne askarruttaa. Toivon, että te myös käytätte tätä oikeuttanne. Arapaho-intiaanien sanoin: “If we wonder often, the gift of knowledge will come.”
Kysyä voitte sähköpostitse. En vastaa anonyymeihin kysymyksiin. Sen sijaan kysyjät säilyvät vastauksissani kaikki anonyymeinä. Siksi otan näihin viesteihin mukaan myös joitakin sellaisia kysymyksiä, joita kysyjä ei välttämättä ole tarkoittanut tähän blogiin.
Otan mielelläni vastaan kehitysehdotuksia.
Tässä blogissa esittämäni ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Ensinnäkin siksi, että oikea neuvo riippuu jokaisen sijoittajan taloudellisesta tilanteesta. Toiseksi, en tässä syvenny käsittelemiini aiheisiin läheskään sillä tarkkuudella kuin varsinaisessa neuvonnassa pitää tehdä.
Asiakaskohtaiseen neuvontaan Seligson & Co:lla on varainhoidon palveluita, jotka ovat maksullisia ja edellyttävät erillistä sopimusta. Lisätietoja ja yhteyshenkilöt tästä.
Ystävällisin terveisin,
Anders Oldenburg, CFA
salkunhoitaja