Vko 27/11: Kurssiliikkeet / Tieto

1. Kun Exel on Phoebus-yhtiö ja sitä varmasti yhtiönä siis tarkasti seuraat, oletko seurannut myös sen viimeaikaisia päätöskursseja ja niiden kauppoja?

Lähes päivittäin sen viimeinen kauppa on tehty selvästi edellisiä kauppoja alhaisempaan kurssitasoon ja lähes aina vain 1 tai 2 osakkeella. Esim. tänään 6.7.2011 koko päivä tehtiin kauppoja 8,80 – 9.00 eurolla, mutta taas klo 18.29 tehtiin yksi kauppa hinnalla 8,62 ja se oli vain 2 osakkeen kauppa!

Oletko sattumalta seuraillut tätä ja mitä ajatuksia se sinussa herättää? Vai sivuutatko tällaiset asiat vallan?

Sivuutan lähes täydellisesti osakkeillamme käytäviä kauppoja. ”Lähes” siksi, että jos olen ostamassa tai myymässä jotain osaketta, kaupankäynnin oudoilla ilmiöillä voi ehkä olla jotain merkitystä, jolloin ne voi olla syytä huomioida.

Mutta käyn kauppaa todella harvoin ja näen outoja kurssi-ilmiöitä suunnilleen yhtä usein kuin Ahti suo minulle merilohia. Se, että molemmat sattuisivat samaan aikaan – siis kaupankäyntitarpeeni ja ilmiöt (ei lohet) – on siis äärimmäisen epätodennäköistä. Handelsbanken –arbitraasini vuosien varrella on yksi esimerkki outojen ilmiöiden hyödyntämisestä, mutta muita esimerkkejä minulle ei ainakaan heti tule mieleen.

Kaupankäynnin ilmiöitä tarkasteltaessa on myös syytä muistaa sattuman osuus. Vain siksi, että joku osake neljänä päivänä peräkkäin esimerkiksi nousee aamulla ja laskee illalla, ei ole mitään syytä kuvitella, että se viidentenä päivänä tekisi samoin. Rulettipöydässä on helppo ymmärtää, että vaikka punainen numero 23 tulisi viisi kertaa peräkkäin niin kuudennella pyörityksellä sen todennäköisyys on edelleen 1/37. Osakemarkkinoilla se on vaikeampaa, koska emme tiedä todennäköisyysjakaumaa varmuudella. Pelit kuiten osoittavat, miten sattumanavarainen lukujana voi joskus olla hyvinkin systemaattisen näköinen vaikka tiedämme varmuudella, että se on täysin sattumanvarainen.

– – –

Kysymyksesi herätti minussa myös ajatuksen kaupankäynnistä yleisemmin. Minusta on nykykokemuksen valossa hyvin valitettavaa, että pörssierät poistettiin. Kun tehtiin kauppaa kohtuullisen järkevillä erillä, joko sai erän tai ei saanut mitään. Nykyään yhden tai kahden osakkeen kauppoja voi toteutua järjetön määrä ilman, että toimeksiannosta oikeasti toteutuu juuri mitään.

Perinteisille välittäjille tämä on varmasti hyvä asia, koska nettivälittäjille se on erittäin huono asia. Pikkukaupoissahan on yleensä kiinteä peruspalkkio, joka yhden tai kahden osakkeen kaupassa voi olla järjetön suhteessa kaupan volyymiin. Siten nettimeklareita ei voi järkevästi enää juuri käyttää, ainakaan epälikvideissä osakkeissa, koska palkkiot ovat täysin sattumanvaraisia.

Kun samalla perinteiset meklarit ovat hyvin pitkälle siirtäneet kaupankäyntinsä – ja sen mukana markkinoiden likviditeetin – vaihtoehtoisille markkinapaikoille, nettimeklareiden kilpailukyky on heikentynyt merkittävästi.

Juuri tätä kirjoittaessani esimerkiksi Vaconissa parhaat osto- ja myyntihinnat ovat 43,15 – 43,62 joten spredi on pienyhtiössä melko kohtuullinen +/- 0,54%. Näissä hinnoissa ei ole kuin 50 osaketta ostossa ja 7 osaketta (!) myynnissä. Jos huomioimme viisi parasta osto- ja myyntihintaa, spredi tuplaantuu (+/- 1,09%) ja volyymia on ostossa  615 osaketta ja myynnissä 1375 osaketta. Siis vain 26.000 euroa ostossa ja 60.000 euroa myynnissä.

Vastaavasti Lassila & Tikanojassa parhaat osto- ja myyntihinnat ovat 12,42 – 12,51 joten spredi on pienyhtiössä hyvin kohtuullinen +/- 0,36%. Näissä hinnoissa ei ole kuin 389 osaketta ostossa ja 592 osaketta myynnissä. Jos huomioimme viisi parasta osto- ja myyntihintaa, spredi viisinkertaistuu(+/- 1,75%) ja volyymia on ostossa  2312 osaketta ja myynnissä 1841 osaketta. Siis vain 29.000 euroa ostossa ja 24.000 euroa myynnissä.

Kaikki kunnia kansankapitalismille, mutta kuka ihmeessä viitsii myydä 7 kpl Vaconin osakkeita, huimaan 305 euron kokonaishintaan? Ja missä sovitaan osakkeen todellinen hintataso? Enää ei ainakaan automatisoidusti pörssin tarjouskirjassa.

Julkisen kaupankäynnin siirtyminen ”pimeäksi” ei sinänsä meitä haittaa, koska Phoebus ei juurikaan käy kauppaa. Käytössämme on tarvittaessa reilu puolentusinaa fyysistä välittäjää ja olen toistaiseksi löytänyt ostajia tai myyjiä kun on ollut tarpeen. Mutta muutos tarkoittaa, että välityspalkkiot (spredikuluineen) eivät laske aivan niin hyvin kuin nettimeklareiden ansiosta ehkä olisi ollut mahdollista ilman pörssierien poistoa.

Markkina-informaation kannalta markkinoiden muutos on huono asia, koska markkina-indeksit lasketaan julkisen informaation perusteella. Onneksi suurimmissa yhtiöissä, joista indeksit enimmäkseen koostuvat, pörssissäkin on sentään vielä jonkin verran likviditeettiä jäljellä., pörssierien poistosta huolimatta.

2. Voisit seuraavalla kerralla kommentoida myös Tiedon toimitusjohtajan vaihdosta.

Toki. Ensin pieni huomautus: Jos haluatte varmistua siitä, että vastaan kysymyksiinne, kysykää minulta sähköpostitse eikä blogin kommenttikentässä. En välttämättä huomaa vanhojen blogien kommentteja.

Syrjälän erosta minulla ei oikeastaan ole mitään sanottavaa paitsi, että se mitä ilmeisimmin tuli äkkiä, koska pysyvää uutta toimitusjohtajaa ei ole vieläkään valittu. Syrjälän potkuistahan on kohta kolme kuukautta. Olettaisin myös, että Willem Hendrickxin äskettäin julkaistu ero liittyy Syrjälän seuraajan valintaan, joten prosessi on näköjään edennyt ainakin jonkin verran.

Olin huomaavinani, että Tieto sai hieman parempaa ryhtiä Syrjälän komennossa Heikkisen kaoottisen kauden jälkeen. Olin hieman pettynyt fokusoinnin hitauteen ja yritysmyyntien puuttumiseen, mutta niitä toisaalta selittää talouskriisi, joka pariksi vuodeksi löi yritysmarkkinat koko lailla tukkoon. Tiedon hallitus oli ilmeisesti tästä asiasta eri mieltä kuin minä.

Vähän lisää ajatuksia toimitusjohtajistamme löytyy lähiviikkoina ilmestyvän neljännesvuosikatsauksemme 2/2011 Phoebus-tekstistä.

.