Vko 22/24: Oriola/Nokian Renkaat
Toivoisin blogiin hieman päivitystä miten funtsailet Oriolan tulevaisuutta. Sitten viime blogipostauksen ainakin kaksi uutta isoa uutista: Oriola päätti investoida uuteen SAP versioon ja Ruotsin kilpailuviranomaiset hylkäsivät Ruotsin annosjakeluliiketoiminnan myynnin?
Lyhyesti näkisin, että kummallakaan ei pidemmällä aikavälillä ole suurempaa merkitystä. IT-järjestelmiä en osaa verrata, niiden valinta on yritysjohdon normaalia toimintaa. Ruotsin annosjakelun myynnin hylkääminen oli pieni pettymys, muta luonteva päätös sen jälkeen on kai vain lopettaa toiminta, joka ei myöskään ole vaikeaa. Silloin toki noin 10me myyntihinta jää saamatta, joka edustaa noin 7 eurosenttiä per osake.
Muuten ajatukseni ovat samat kuin viikon 35/2023 blogissa reilut puoli vuotta sitten.
– – –
Tiedän, että voi tuntua tylsältä, että useimmiten ”näkemykseni ovat samat kuin viimeksi”, mutta en suinkaan vähättele kysymyksiä, vaan se osoittaa ehkä jopa parhaiten miten hoidan Phoebusta. Pyrin miettimään, millä asioilla on merkitystä pitkällä aikavälillä ja jätän muut asiat huomioimatta.
Tämä poikkeaa täysin siitä, mitä esimerkiksi pankkiiriliikkeet (ja media) tekevät, jotka fokusoivat jokaiseen pieneenkin uutiseen. Minä en sitä tee, vaan yritän nähdä metsän puilta. Siinä, missä useimmat iloitsevat kuusentaimen reippaasta kasvusta ja surevat männyn kuolemista juurikääpään, minä näen metsän kasvavan (tai kuihtuvan).
Se on minusta toiminut kohtuullisen hyvin jo 22 vuotta ja pidän itse asiassa juuri tätä ehkä Phoebuksen suurimpana kilpailutekijänä maailmassa, jossa muilla sijoittajilla (tai keinottelijoilla) on paljon lyhyempi huomiojänne kuin meillä.
– – –
Kun päivitämme viime syksyn kirjoitustani uusilla luvuilla, niin perusliiketoiminta näyttää minusta edelleen olevan menossa oikeaan suuntaan. Viimeisen 12 kuukauden aikana sen oikaistu liiketulos ilman Ruotsin annosjakelua oli 20,1me, kun se vuonna 2022 oli vain 11,9me. Kerroin potentiaaliksi noin 30me, josta siis 2/3 on jo saavutettu.
Sen sijaan Ruotsin osittain omistettu apteekkitoiminta on edelleen kehittynyt huonosti.
Viime vuonna sen oikaistu liiketulos oli -2me ja tämän vuoden alussa vielä -5me viime vuotta huonompi, siis viimeisen 12 kk aikana -7me. Siksi kai toimitusjohtaja vaihdettiin. Tämä on tietenkin huono uutinen, mutta olen nähnyt apteekkitoiminnan osuuden Oriolalle lähinnä optiona – tärkeintä on saada perusliiketoiminta kannattavammaksi.
Joten mikään ei ole mielestäni oleellisesti muuttunut siitä, kun viimeksi kirjoitin yhtiöstä blogissa.
Ajatuksia Nokian Renkaiden nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä? Pidätkö yhtiötä vielä laatuyhtiönä, jonka brändillä riittää hinnoitteluvoimaa tulevaisuudessakin? Jos Romanian uusi tehdas saadaan toimintaan aikataulussa ja ilman suurempia haasteita, niin kuinkahan lähelle entisaikojen (Venäjän tehtaan) kannattavuutta voidaan päästä? Onko premium-renkaille enää tarpeeksi kysyntää, kun Kiinasta ja muualta työnnetään yhtä parempaa ja edullisempaa rinkulaa markkinoille? Näetkö positiivista upsidea siinä, että raskaampien sähköautojen yleistyessä renkaiden kokonaismarkkina voisi kasvaa? Myös toimitusjohtaja on vaihtumassa tämän vuoden aikana?
Esittelin myös Nokian Renkaat noin puoli vuotta sitten katsauksessamme 3/2023, eikä sen jälkeen ole tapahtunut mitään kovin oleellista. Jukka Moisio toki kertoi lähtevänsä takaisin eläkkeelle, joka on sääli, mutta hänet kai palkattiin eläkkeeltä lähinnä siivoamaan edellisen toimitusjohtajan sotkut. Saa nähdä, kuka tulee tilalle.
Kartelliepäilyt ovat myös uusi asia, ja tulevat melko todennäköisesti joskus 4-5 vuoden jälkeen maksamaan yhtiölle vähän. Itse näen EU:n ja USA:n kartellisanktioita lähinnä poliittisena pelinä, jolla kerätään vähän rahaa liittovaltion kassaan, eli tavallaan ”lisäverona”. Esimerkiksi Koneen, Scanian tai paperiyhtiöiden saamissa kartellisakoissa ei minusta juuri ollut perusteita – ainakaan jos katsoo yhtiöiden kannattavuutta ennen sakkoja ja niiden jälkeen – mutta joskus on helpompi maksaa lisäveroa kuin rettelöidä.
Muuten ei nähdäkseni ole paljon uutta. Yhtiön strategian osalta oleellisinta on ehkä ymmärtää, että maailman rengasmarkkinat ovat noin 1,6 miljardia kappaletta vuodessa, joista noin 1,2 miljardia on jälkiasennusrenkaita, joista Nokian Renkaiden osuus on noin 1%. Kiinalaiset eivät siis ole kilpailijoita vaan kyse on siitä, miten Nokian Renkaat vertautuu muihin premium-luokan valmistajiin, lähinnä kai Pirelliin, Continentaliin, Micheliniin ja Bridestoneen. Ehkä erityisesti Continentaliin talvirenkaissa, jotka edustavat 70-80% Nokian Renkaiden myynnistä.
Sähköautot kuluttavat renkaita enemmän ja varmasti premium-tuottajat keksivät ratkaisuja, jotka on suunnattu erityisesti sähköautoille (kuten Nokian Renkaat on jo yrittänyt tehdä). Massatuottajat tullevat sitten muutaman vuoden päästä perässä, kuten markkinataloudessa aina käy. Joten en näe sillä sinänsä olevan mitään suurempaa merkitystä pidemmällä aikavälillä, mutta toki renkaiden suurempi kulutus on hyvä asia.
Joten ajatteluni nyt on oikeastaan aivan sama kuin se oli puoli vuotta sitten katsauksessa 3/2023. Sitten jää myöhemmin nähtäväksi, ovatko yhtiön tavoitteet noin 2 miljardin euron liikevaihdosta ja noin 15% liiketulosmarginaalista totta vai tarua? Jos ovat totta, osake on tällä hetkellä minusta erittäin halpa.
Vastaan seuraavan kerran kysymyksiinne perjantaina 14. kesäkuuta. Uusi aika tiistaina 18.6.
PhoebusBlogista
Hyvät Phoebuksen osuudenomistajat,
Vastaan näillä sivuilla sijoittajilta saamiini kysymyksiin (yleensä) perjantaisin. Yritän ryhmitellä kysymykset niin, että Phoebuksen kannalta mielestäni olennaisimpiin vastaan ensin. Näin keskustelun seuraaminen on toivottavasti helpompaa.
Muistakaa, että tyhmiä kysymyksiä ei ole. Hoidan teidän rahojanne, joten teillä on oikeus kysyä kaikesta, joka mieltänne askarruttaa. Toivon, että te myös käytätte tätä oikeuttanne. Arapaho-intiaanien sanoin: “If we wonder often, the gift of knowledge will come.”
Kysyä voitte sähköpostitse. En vastaa anonyymeihin kysymyksiin. Sen sijaan kysyjät säilyvät vastauksissani kaikki anonyymeinä. Siksi otan näihin viesteihin mukaan myös joitakin sellaisia kysymyksiä, joita kysyjä ei välttämättä ole tarkoittanut tähän blogiin.
Otan mielelläni vastaan kehitysehdotuksia.
Tässä blogissa esittämäni ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Ensinnäkin siksi, että oikea neuvo riippuu jokaisen sijoittajan taloudellisesta tilanteesta. Toiseksi, en tässä syvenny käsittelemiini aiheisiin läheskään sillä tarkkuudella kuin varsinaisessa neuvonnassa pitää tehdä.
Asiakaskohtaiseen neuvontaan Seligson & Co:lla on varainhoidon palveluita, jotka ovat maksullisia ja edellyttävät erillistä sopimusta. Lisätietoja ja yhteyshenkilöt tästä.
Ystävällisin terveisin,
Anders Oldenburg, CFA
salkunhoitaja