Vko 18/24: Kassa/Tietoevry/Exel
Neljänneskatsauksissa puhut usein käteisen määrästä rahastossa ja mitä toimenpiteitä se vaatii. Onko jokin prosentuaalinen raja rahaston arvosta jonka koet hyväksi määräksi käteistä? Entä oletko miettinyt tai käytätkö vertailuindeksiä vastaavaa ETF:ää likvidien varojen sijoituskohteena kunnes olet löytänyt jotakin (uutta tai vanhaa) mihin haluat sijoittaa? Oletusarvoisesti sijoittaminen kuitenkin kannattaa, eli pitkällä aikavälillä käteisen pitäminen ETF:ien sijaan syö tuottoa verrattuna indeksiin.
Kysymyksesi on hyvin aiheellinen. Vastasin siihen tarkemmin kuusi vuotta sitten viikon 21/2018 blogissa, eikä mielipiteeni ole sen jälkeen muuttunut. Tavoitteeni on edelleen, että kassa olisi 3-4% rahaston arvosta, joka teoreettisesti katsoen maksaisi meille noin 0,15% vuodessa suhteessa siihen, että meillä olisi vain osakkeita. Käytännössä koen, että se säästää meille vähän rahaa.
En ole tosin vielä aivan päässyt tuohon tavoitteeseen, vaan edellisen kuuden vuoden aikana Phoebuksen kassa on ollut keskimäärin 5,3% rahaston arvosta. Trendi on kuitenkin oikea – sitä edellisen kahdeksan vuoden aikana se oli 5,9% ja rahaston ensimmäisen kahdeksan vuoden aikana peräti 8,7%.
– – –
Rahaston kassaan on kolme pääsyytä: En halua, että joutuisin aina käymään kauppaa vain merkintöjen tai lunastusten takia, joka tuottaisi turhia spredikuluja. En myöskään väkisin halua sijoittaa osinkoja heti, vaan säilytän mieluummin ”kuivaa ruutia” kunnes löydän jotain mielenkiintoista. Kurssit heiluvat aina, joten sen sijaan, että esimerkiksi sijoittaisin osingot heti takaisin, teen sen mieluummin, kun jonkin hyvän yhtiömme kurssi on ilman suurempaa syytä sattunut laskemaan.
Ja kolmanneksi – ehkä tärkein syy – haluan varmistaa, että asiakaspalvelumme aina toimii siten, että lunastukset voidaan tehdä heti, eikä vasta kolmen päivän päästä toimeksiannosta, kun osakkeet on myyty ja rahat saatu. Se blokkaisi myös kaikkien muiden asiakkaiden lunastukset niiltä kolmelta päivältä, eikä se minusta voi olla hyväksyttävää asiakaspalvelun laatua.
– – –
Olet oikeassa tuotto-odotuksen suhteen. Mutta, jos oletetaan osakkeiden tuotto-odotukseksi 7-8% ja kassan tuotoksi 3-4%, niin erotus on noin 4% ja kun pyrin pitämään 3-4% kassaa, niin vaikutus rahastoon on noin 0,15% vuodessa. Toteutuneelle kassalle laskien se on ollut noin 0,20% vuodessa (kun siis huomioidaan vain kassan kulut, eikä kassan hyötyjä ”kuivan ruudin” muodossa).
Se on minusta pieni hinta asiakaspalvelun toimivuudesta, ja se häviäisi helposti jo ETF:n spredeihin (varsinkin jos ETF on valuuttamääräinen), jos sitä treidaisi päivittäin merkintöjen tai lunastusten takia.
En tosin käyttäisi tuohon tarkoitukseen ETF:iä, vaan mieluummin indeksifuutuureja tai indeksiswappeja, joiden spredi on pienempi ja joiden settlaus on nopeampi. Mutta en siis käytä mitään niistä. Phoebuksella ei edes ole tällä hetkellä johdannaiskaupankäynnin sopimusta minkään välittäjän kanssa, koska emme sellaisia minusta tarvitse.
Kuluja pitää toki säästää siellä, missä järkevästi voi. Siinä olet täysin oikeassa!
Salkunhoitajalta: Tietoevry Banking
Viikon 11/24 blogissa vastasin kuukausi sitten kysymykseen, mitä aion tehdä jos/kun Tietoevry Banking listattaisiin kesällä. Sanoin, että katsotaan nyt ensin mitä tapahtuu. Viime viikon torstaina yhtiö kertoi, että niin ei käy, vaan se toistaiseksi aikoo pitää liiketoiminnan ”erillisenä osana” yhtiöstä. Miten sitä pitäisi ajatella?
Tämä on taas spekulaatiota, mutta kuten viimeksi kerroin, joku tuntui olleen toiminnasta kiinnostunut, mutta ei ”fintech-kertoimilla”. Ilmeisesti Tietoevryn neuvonantajien mielestä osakemarkkinatkaan eivät arvostaisi Tietoevry Bankingia sen korkeammalle.
Joten Tietoevry päätti pitää sen toistaiseksi itsellään. Se, että Banking on nyt ”erillinen liiketoiminta” oletettavasti tarkoittaa, että se on edelleen myynnissä, kunhan joku vain viitsii kaivaa rahapussiaan riittävästi? Käykö niin en tiedä, mutta koko yhtiön arvostuksen kannalta sillä ei ole minusta suurempaa merkitystä.
3. Tuoreiden Exel-uutisten myötä rohkenen kysyä: mitä ajattelet Exelistä nyt?
Exelin osake laski tosiaan viime viikon torstaina ensimmäisen neljänneksen tuloksen julkistamisen yhteydessä pahimmillaan jopa -30% ja se on tätä kirjoittaessani edelleen -20% alemmalla tasolla kuin ennen tuloksen julkistamista.
Tulos oli huono, kuten oli odotettavissa, mutta ei minusta sen huonompi kuin ajattelin. Pääsyy isoon kurssiliikkeeseen oli siten varmasti tieto, että yhtiö aikoo hankkia 23me uutta pääomaa osakeannilla. Miksi sekään olisi ollut markkinoille yllätys en tiedä, kun yhtiö kertoi sen selvästi jo marraskuun 2023 pääomamarkkinapäivässä?
Ehkä suurin syy oli, että anti on ainakin minun mielestäni vähän kömpelösti suunniteltu. Se toteutetaan merkintäoikeusantina, joka on yleensä kallein tapa järjestää anti. Siten se maksaa tulkintani mukaan yhtiölle ja sen omistajille kolmisen miljoonaa euroa (anti on 23me josta yhtiölle jää ”vähintään” 20me). Kun yhtiön markkina-arvo ennen antia oli 25me, pelkät kulut selittävät siis kurssilaskusta yli puolet. Vastaavan kokoinen suunnattu anti (tai suunnattu hybridiratkaisu) olisi ehkä maksanut puolisen miljoonaa euroa.
Se, että kurssi laski tätä enemmän ei myöskään ole kovin outoa. Kun 20me arvoinen yhtiö hakee 20me lisää pääomaa, niin jokaisen omistajan pitää siis kaivaa kuvetta entisen omistuksensa verran. Moni omistaja ei sitä halua tai pysty tekemään, joten merkintäoikeuden hinta yleensä painuu ja vetää mukanaan vanhan osakkeen hinnan, ainakin annin ajaksi. Sen näimme taannoin hyvin esimerkiksi Finnairissa. Vaikutus on toki parhaimmillaan vain väliaikainen häiriö.
Mitä siis ajattelen Exelistä nyt? Sinänsä viime viikko ei minusta tarjonnut muita uutisia kuin, että tilauskertymä on vähän elpymässä, joka oli hyvä uutinen, ja että anti on vähän kömpelösti hoidettu, joka oli huono uutinen. Nettovaikutus oli vähän negatiivinen, mutta ei niin paljon kuin kurssi laski, vaan se johtui juuri kömpelöstä toteutuksesta.
Muuten olen samaa mieltä kuin esitellessäni Exelin edellisessä katsauksessamme. Mitä annissa aion tehdä en vielä tiedä, enkä muutenkaan sitä yleensä kerro etukäteen, vaan säilytän vapauden toimia siten, kuin se markkinatilanne huomioiden on mielestäni fiksuinta.
Vastaan seuraavan kerran kysymyksiinne perjantaina 17. toukokuuta.
PhoebusBlogista
Hyvät Phoebuksen osuudenomistajat,
Vastaan näillä sivuilla sijoittajilta saamiini kysymyksiin (yleensä) perjantaisin. Yritän ryhmitellä kysymykset niin, että Phoebuksen kannalta mielestäni olennaisimpiin vastaan ensin. Näin keskustelun seuraaminen on toivottavasti helpompaa.
Muistakaa, että tyhmiä kysymyksiä ei ole. Hoidan teidän rahojanne, joten teillä on oikeus kysyä kaikesta, joka mieltänne askarruttaa. Toivon, että te myös käytätte tätä oikeuttanne. Arapaho-intiaanien sanoin: “If we wonder often, the gift of knowledge will come.”
Kysyä voitte sähköpostitse. En vastaa anonyymeihin kysymyksiin. Sen sijaan kysyjät säilyvät vastauksissani kaikki anonyymeinä. Siksi otan näihin viesteihin mukaan myös joitakin sellaisia kysymyksiä, joita kysyjä ei välttämättä ole tarkoittanut tähän blogiin.
Otan mielelläni vastaan kehitysehdotuksia.
Tässä blogissa esittämäni ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Ensinnäkin siksi, että oikea neuvo riippuu jokaisen sijoittajan taloudellisesta tilanteesta. Toiseksi, en tässä syvenny käsittelemiini aiheisiin läheskään sillä tarkkuudella kuin varsinaisessa neuvonnassa pitää tehdä.
Asiakaskohtaiseen neuvontaan Seligson & Co:lla on varainhoidon palveluita, jotka ovat maksullisia ja edellyttävät erillistä sopimusta. Lisätietoja ja yhteyshenkilöt tästä.
Ystävällisin terveisin,
Anders Oldenburg, CFA
salkunhoitaja