Vko 16/24: Toimialahajautus/historia
Teollisuuden osuus Phoebuksesta on 48%, teknologian 8%, kulutustavaroiden 31%, terveys 1% ja rahoitus 12% (suunnilleen). Oletko tietoisesti tähdännyt näihin lukuihin vai ovatko ne syntyneet tavallaan ”kaupan päälle” kun olet ostanut hyviä yrityksiä eri toimialoilta? Onko toimialahajautus mielestäsi oleellista?
Toimialahajautus salkussa on ehdottomasti oleellista. Itse asiassa minusta paljon oleellisempaa kuin maantieteellinen hajautus. Ovathan useimmat yhtiöt enemmän tai vähemmän globaaleja, joten maantieteellinen hajautus tulee jo toiminnan kautta. Toimialakohtainen hajautus sen sijaan tulee vain tietoisella hajautuksella.
Phoebuksen hajautus on minusta hyvä. Meillä on 27 eri yhtiötä, joista yksikään ei kilpaile suoraan toista vastaan. Toimialaluokittelut ovat määrittelykysymyksiä.
– – –
Rahoitusalalla yleisimmin käytössä oleva toimialaluokoittelu on GICS (Global Industry Classification Standard), jonka maailman johtavat indeksituottajat S&P ja MSCI kehittivät 25 vuotta sitten. Sama on käytössä Nasdaqin Helsingin pörssissä.
Siinä on 11 pääsektoria (energia, materiaalit, teollisuus, kestokulutustavarat, käyttökulutustavarat, terveydenhuolto, rahoitus, teknologia, telekommunikaatio, yhdyskuntapalvelut ja kiinteistöt.
Seligsonilla meillä oli tarve kehittää yksinkertainen, toimiva työkalu silloisten varainhoidon asiakkaillemme, joten yhdistimme ne toimialat, joiden voi olettaa suunnilleen korreloivan. Siis kesto- ja käyttökulutus ”kulutukseen”, rahoitus ja kiinteistöt ”rahoitukseen”, teknologia ja telekommunikaatio ”teknologiaan” ja kaikki muut ”teollisuuteen”. Tämä on se jako, jonka Rahastoluotaimessa näet.
Maaliskuun lopussa se oli suunnilleen minkä mainitsit, ja ”teollisuus” ehkä tuntuu liioitellulta hajautuksen kannalta.
Jos sen sijaan katsot Phoebuksen hajautusta suoraan GICS:in mukaan, niin yhdestätoista sektorista kolmella meillä ei ole sijoituksia: energia, telekommunikaatio ja kiinteistöt.
Muiden kahdeksan sektorin osalta jako on (Citibankin mukaan) suunnilleen 30% teollisuus, 13% materiaaalit, 18% kestokulutus, 14% käyttökulutus, 11% rahoitus, 7% teknologia, 4% terveys ja 3% yhdyskuntapalvelut.
Kuten kaikki ”lokeroitumiset”, näissäkään ei ole aina järkeä. GICS pitää Vaisalaa teollisuusyhtiönä, vaikka se on minusta teknologiayhtiö. GICS pitää Novonesisia (entinen Novozymes) lääkealan yhtiönä, vaikka sillä ei ole lääkealan kanssa mitään tekemistä (fermentointi on toki yhtiön ydintoimintaa, mutta ei lääke- vaan muulle teollisuudelle). Me pidämme sen teollisuutena. Tai GICS pitää TietoEvryä ja ADP:tä teknologiayhtiöinä, vaikka ne ovat oikeastaan vain kaikkien sektoreiden palvelun tarjoajia.
Määritelmillä ei kuitenkaan ole merkitystä, vaan pointti on, että toimialahajautuksemme on minusta oikein hyvin kunnossa. Se, että yhtiömme eivät aina edes mahdu mihinkään lokeroon, on siitä ehkä paras todiste.
– – –
Lisäksi on hyvä miettiä, että vaikka meillä esimerkiksi on vain kaksi varsinaista rahoitusalan yhtiötä (Handelsbanken ja Progressive), niin myös Deerellä ja Harley-Davidsonilla on isot rahoitusyhtiöt, vaikka se ei näy niiden toimialaluokítuksessa. Ja ADP:n tulos on pitkälti riippuvainen sen asiakasvarojen korkotuotoista.
Pyrin välttämään turhia riskikeskittymiä, eikä niitä aina huomaa pelkästään yhtiön kotipaikan tai toimialan perusteella. Mutta en usko, että meillä niitä on.
Moi, uusimmassa Phoebus blogikirjoituksessa taisivat mennä Tulppaanimania ja ensimmäinen ponzi-huijaus eli South Sea Bubble (1720) sekaisin.
Olet aivan oikeassa. Pahoittelut, keskityin pari viikkoa sitten neljänneskatsaukseemme ja tein blogin vähän hätiköidymmin. Tämä on nyt korjattu edellisen blogin tekstissä. Kiitos huomiosta!
Dutch East Indian huippuarvostus osui 1630-luvun lopun ”tulppaanimanian” vuosiin, kun taas South Sea Company ja Mississippi Company saivat nostetta 1720-luvun ”logistiikkakuplasta” (joskin molemmat osoittautuivat möhemmin huijauksiksi).
Dutch East India oli muutenkin aika mielenkiintoinen yhtiö, nyt kun tutustuin siihen tarkemmin. Se oli maailman ensimmäinen ”pörssiyhtiö” (jo ennen pörssejä) ja maailman ensimmäinen monikansallinen yhtiö, Wikipedia kertoo.
Sillä oli Hollannin valtion myöntämä monopoli Aasian kauppaan, eikä sen tarvinnut tehdä tilinpäätöksiä kuin kymmenen vuoden välein. Lisäksi sillä oli esimerkiksi oikeus käydä sotia, vangita ja teloittaa vastustajiaan ja ottaa orjia.
Ruotsillakin oli oma ”Ostindiska Companiet”, joka perustettiin 1731. Yhtiöllä oli monopoli Aasian kauppaan ja oikeus toimia sotilaallisesti. Alun perin sitä yritettiin perustaa jo 1700-luvun alkupuolella afrikkalaisten merirosvojen toimesta, mutta heidän neuvottelunsa Ruotsin valtion kanssa päättyivät kuningas Kaarle XII kuolemaan 1718.
Nämä yhtiöt eivät taitaisi tänä päivänä oikein istua EU:n ESG-sääntelyyn? Toisaalta ei EU itsekään ole pyhäkoulussa syntynyt, perustettinhan se nimenomaan hiili- ja teräskartelliksi vuonna 1951.
Salkunhoitajalta: Phoebuksesta ajatuksia myös Inderesin podcastissa.
Rauli Juva Inderesillä teki viime viikolla 75 minuutin podcastin kanssani, jossa hän minusta perkasi Phoebuksen sijoitusfilosofiaa hyvin ansiokkaasti. Kannattaa kuunnella.
Vastaan seuraavan kerran kysymyksiinne perjantaina 3. toukokuuta.
PhoebusBlogista
Hyvät Phoebuksen osuudenomistajat,
Vastaan näillä sivuilla sijoittajilta saamiini kysymyksiin (yleensä) perjantaisin. Yritän ryhmitellä kysymykset niin, että Phoebuksen kannalta mielestäni olennaisimpiin vastaan ensin. Näin keskustelun seuraaminen on toivottavasti helpompaa.
Muistakaa, että tyhmiä kysymyksiä ei ole. Hoidan teidän rahojanne, joten teillä on oikeus kysyä kaikesta, joka mieltänne askarruttaa. Toivon, että te myös käytätte tätä oikeuttanne. Arapaho-intiaanien sanoin: “If we wonder often, the gift of knowledge will come.”
Kysyä voitte sähköpostitse. En vastaa anonyymeihin kysymyksiin. Sen sijaan kysyjät säilyvät vastauksissani kaikki anonyymeinä. Siksi otan näihin viesteihin mukaan myös joitakin sellaisia kysymyksiä, joita kysyjä ei välttämättä ole tarkoittanut tähän blogiin.
Otan mielelläni vastaan kehitysehdotuksia.
Tässä blogissa esittämäni ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Ensinnäkin siksi, että oikea neuvo riippuu jokaisen sijoittajan taloudellisesta tilanteesta. Toiseksi, en tässä syvenny käsittelemiini aiheisiin läheskään sillä tarkkuudella kuin varsinaisessa neuvonnassa pitää tehdä.
Asiakaskohtaiseen neuvontaan Seligson & Co:lla on varainhoidon palveluita, jotka ovat maksullisia ja edellyttävät erillistä sopimusta. Lisätietoja ja yhteyshenkilöt tästä.
Ystävällisin terveisin,
Anders Oldenburg, CFA
salkunhoitaja