Vko 12/25: Pörssiajat / VC
Minua ihmetyttää, että New Yorkin pörssin ja Nasdaqin kursseja ilmaantuu Kauppalehden sivuille ennen 16:30 jolloin niiden pitäisi virallisesti avautua. Olenko ymmärtänyt asian jotenkin väärin?
Et ole ymmärtänyt väärin. En tunne Kauppalehden käytäntöjä, mutta myös varsinaisissa pörssilähteissä (Bloomberg, Reuters jne.) näemme usein kursseja ennen pörssin avautumista. Kyse on joko pre-market kaupankäynnistä, joka alkaa 5,5 tuntia ennen pörssin aukeamista, tai indeksien osalta johdannaismarkkinoista.
Vastaavasti jälkipörssi osakkeilla USA:ssa loppuu neljä tuntia pörssin sulkeutumisen jälkeen. Pörssipäivä ei siis rajoitu niihin 6,5 tuntiin, kun pörssi on ”virallisesti auki”, vaan se kestää 16 tuntia. Likviditeettiä on toki aukioloaikoina eniten.
Michael Douglasin näyttelemä hedgerahaston salkunhoitaja Gordon Gekko vastasi kysymykseesi ehkä parhaiten jo vuonna 1987 julkaistussa elokuvassa Wall Street: ”Money never sleeps, pal” (se oli myös 2010 julkaistun jatko-osan nimi).
Gekko oli oikeassa. Joka hetki suurin osa maailmasta on hereillä. Olen siksi ihmetellyt, miksi suuret pörssioperaattorit eivät ole perustaneet globaalia pörssiä, jossa maailman vaikka tuhat suurinta yritystä olisi listattu vuorokauden ympäri lähes kaikkina vuoden päivinä (pyhät jakautuvat eri tavoin eri maissa). Olemme askeleen lähempänä sitä kuin 38 vuotta sitten, mutta emme vieläkään aivan siellä.
– – –
Perinteisten pörssien monopolit alkoivat murtua jo ennen finanssikriisiä, niin sanottujen moninkeskeisten kaupankäyntialustojen (MTF) toimesta. Eurooppaan perustettiin esimerkiksi Chi-X vuonna 2007, BATS ja Turqoise 2008 sekä Aquis 2012. Vuonna 2021 näiden ”kevytpörssien” osuus kaikesta kaupankäynnistä oli 34%. Esimerkiksi UPM kertoo viime vuoden vuosikertomuksessaan, että vain noin 70% kaupoista sen osakkeilla käytiin Helsingin pörssissä, loput siis kevytpörsseissä.
Sittemmin kevytpörssit ovat siirtyneet niitä perustaneilta investointipankeilta perinteisten pörssien omistukseen. Lontoon pörssi LSE osti enemmistön Turqoisesta jo 2009. BATS osti vuonna 2011 Chi-X:n. Vuonna 2017 CBOE (Chicago Board Options Exchange) osti BATSin. Sveitsin pörssi SIX osti Aquisin viime vuonna.
Jotkut kevytpörssit ovat ymmärtääkseni jo kauan tarjonneet ympärivuorokautista kaupankäyntiä. Sitä tarjoavat myös investointipankit, jotka voivat ymmärtääkseni sisäisesti netottaa asiakkaidensa toimeksiantoja kellonajasta riippumatta. Mutta en ole mikään kaupankäynnin sääntelyn asiantuntija – Phoebus käy harvoin kauppaa.
– – –
Kysymyksesi on hyvin ajoitettu, koska Suomenkin pörssin omistava Nasdaq ilmoitti pari viikkoa sitten jättäneensä hakemuksen valvojilleen ympärivuorokautisen kaupankäynnin järjestämisestä amerikkalaisilla osakkeilla. Samaa ovat ilmeisesti toivoneet myös kaksi muuta suurta pörssioperaattoria NYSE ja CBOE.
Nasdaqin tuoreesta blogista näkee muutamia asioita, joita silloin pitäisi huolella miettiä. Mihin aikaan vuorokaudesta maksetaan osingot? Mihin aikaan vuorokaudesta osakeanti tai osakesplitti toteutuu? Milloin alkaa pyhä (jos sellaisia vielä on)? Ja niin edelleen. Mutta ne ovat vain teknisiä kysymyksiä ja siten helppoja ratkaista.
Olen aika varma, että etenemme hiljalleen kohti 24/7 osakemarkkinoita. Matka on ollut pitkä, mutta Gordon Gekko oli oikeassa – raha ei koskaan nuku. Phoebuksen omistajat voivat sen sijaan nukkua aivan rauhassa. En aio käydä yhtään sen enempää kauppaa kuin ennenkään, vaikka se olisi mihin tahansa vuorokauden aikaan jatkossa mahdollista.
Pörssiimme on viime vuosina listautunut aika alkuvaiheen yhtiöitä, joilla on joku uusi tuote mutta ei vielä kaupallisen mittakaavan tuotantoa. (Esimerkiksi vaikkapa Spinnova, Solar Foods, Betolar jne.). Monet näistä yhtiöistä ovat omassa niche-markkinassaan teknologiajohtajia mutta kaupallistaminen on vielä alkutekijöissään. Eli teknologiajohtajuudesta on vielä matkaa kaupalliseen markkinajohtajuuteen. Oletko laittanut jotain näistä yhtiöistä seurantaasi tai harkinnut vakavasti ostamista? Vai meneekö tämä vielä tässä vaiheessa niin paljon startup-sijoittamisen puolelle ettet ole kiinnostunut?
Olet aivan oikeassa, en muista nähneeni näin paljon alkuvaiheen yhtiöitä pörssissä juuri koskaan aiemmin, paitsi ehkä IT-kuplan aikana.
Ilmiö on minusta tervetullut ja toivon näille yhtiöille kaikkea hyvää, koska niiden menestyminen olisi Suomen kansantalouden etu. En kuitenkaan ymmärrä niistä mitään, eikä Phoebus sijoita ”arpalippuihin”.
Alkuvaiheen innovaatioissa olemme kyllä mukana. Vain eri tavalla.
– – –
Sinänsä Venture Capital -sijoittamisessa, tai suomeksi riskipääomassa, ei ole mitään vikaa. Pitää vain ymmärtää mitä tekee, vieläpä todella paljon tarkemmin kuin tavallisessa osakesijoittamisessa.
Ystäväni, jotka ymmärtävät alaa minua paljon paremmin ovat kertoneet, että kymmenestä Venture-sijoituksesta yleensä 6-7 menee konkurssiin, 2-3 maksaa suunnilleen rahat takaisin ja 1-2 saattavat menestyä. Jos harvat menestyjät sitten yli 10-kertaistuvat, niin koko Venture-salkun tuotto voi olla ihan kohtuullinen.
Mutta ei liene sattumaa, että Venture Capital (riskipääoma) on englanniksi hyvin lähellä Adventure Capital (seikkailupääoma). Niin harva sijoituksista onnistuu, että kyseessä on eräänlainen aarrejahti tai arpapeli.
Periaatteessa en näe suurta vikaa siinä, että sijoittaja laittaisi vaikka 5% osakesalkustaan hajautettuun joukkoon tällaisia yhtiöitä, kuten 20 eri yhtiöön joiden kunkin paino salkussa olisi noin 0,25%. Jos kaikki menee mönkään, sijoittaja häviää 5% eli koko osakesalkkunsa noin vuoden odotetun tuoton. Jos jokin sijoituksista onnistuu, sillä on potentiaali nousta salkusssa merkittäväksi (5-10% koko salkusta).
Se vain on erittäin vaikeaa ja työlästä (pitää ymmärtää ja seurata 20 yhtiötä) ja se vaatii todella pitkän sijoitushorisontin. Matka keksinnöstä markkinajohtajaksi on erittäin pitkä, kuten aivan oikein toteat. Eri toimialoilla aikajänne vaihtelee, nettipeleissä 10 vuotta voi riittää, ruoka- tai lääketeollisuudessa 20 vuotta tuskin riittää.
Sen sijaan se, että sijoittaa vain yhteen tällaiseen yhtiöön, laittaa sormet ristiin ja toivoo parasta, on lähinnä keinottelua. Kunhan keinottelunsa rajaa riittävän pieneksi osaksi salkkua, niin sen kanssa voinee elää. Järkevää se ei ole.
Osaamiseni ei riitä siihen, että löytäisin 20 lupaavaa aloittelevaa yhtiötä ja ymmärtäisin niiden menestymisen mahdollisuudet. Siksi Phoebus ei näihin sijoita.
– – –
Eikö uusissa liiketoiminnoissa olisi hyvä olla mukana? Tottakai – ja me olemme! Me vain olemme mukana eri tavalla. Monet yhtiömme kehittävät jatkuvasti uusia innovaatioita yhtiön sisällä. Siinä on monta etua startup-sijoittamiseen verattuna.
Ensinnäkin tutkimusprojekteja voi rahoittaa perusliiketoiminnan tuotoilla, eikä tarvitse sijoittajille luvata kuuta taivaalta. Jos projekti epäonnistuu, se on helppo lopettaa. Kuinka moni listattu seikkailupääomayhtiö on, todettuaan projektinsa epäonnistuneen jakanut sijoittajille ylimääräiset rahansa takaisin? Ei, keksitään jotain muuta ja jatketaan niin kauan kuin rahat riittävät. Pitäähän organisaation saada palkkansa.
Toiseksi, ja paljon tärkeämpää: Jos projekti onnistuu, etabloituneella yhtiöllä on kaupallistamisen välineet valmiiksi kunnossa. On myyntikanavia, on brändejä, on sääntelyn osaamista ja on uskottavuutta. Lisäksi projektin onnistuminen lienee etabloituneilla yhtiöillä todennäköisempää, koska niillä on yleensä jo ennestään toimialan parhaat tutkijat palveluksessaan.
Yhtiöissämme on tästä lukuisia esimerkkejä. Ehkä selkeimmät ovat Novonesis, Givaudan ja Air Liquide. Mutta myös Vaisala on hyvä esimerkki. Sen lisäksi, että se itse käyttää paljon rahaa tutkimukseen, se usein ostaa pieniä säähavaintoalan startup-yhtiöitä, joita se voi jatkokehittää ja kaupallistaa. Saman tekee Deere tarkkuusviljelyn teknologiassa ja saman tekee Sandvik metallin työstöteknologiassa.
– – –
Sijoittajan kannalta näkisin, että etabloituneiden yhtiöiden kautta startup-sijoittaminen on sekä todennäköisesti tuottavampaa että varmasti turvallisempaa kuin seikkailupääomalla. Mutta se on vain Phoebuksen tapa sijoittaa.
Vastaan seuraavan kerran kysymyksiinne perjantaina 11. huhtikuuta.
Hyvät Phoebuksen osuudenomistajat,
Vastaan näillä sivuilla sijoittajilta saamiini kysymyksiin (yleensä) perjantaisin. Yritän ryhmitellä kysymykset niin, että Phoebuksen kannalta mielestäni olennaisimpiin vastaan ensin. Näin keskustelun seuraaminen on toivottavasti helpompaa.
Muistakaa, että tyhmiä kysymyksiä ei ole. Hoidan teidän rahojanne, joten teillä on oikeus kysyä kaikesta, joka mieltänne askarruttaa. Toivon, että te myös käytätte tätä oikeuttanne. Arapaho-intiaanien sanoin: “If we wonder often, the gift of knowledge will come.”
Kysyä voitte sähköpostitse. En vastaa anonyymeihin kysymyksiin. Sen sijaan kysyjät säilyvät vastauksissani kaikki anonyymeinä. Siksi otan näihin viesteihin mukaan myös joitakin sellaisia kysymyksiä, joita kysyjä ei välttämättä ole tarkoittanut tähän blogiin.
Otan mielelläni vastaan kehitysehdotuksia.
Tässä blogissa esittämäni ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Ensinnäkin siksi, että oikea neuvo riippuu jokaisen sijoittajan taloudellisesta tilanteesta. Toiseksi, en tässä syvenny käsittelemiini aiheisiin läheskään sillä tarkkuudella kuin varsinaisessa neuvonnassa pitää tehdä.
Asiakaskohtaiseen neuvontaan Seligson & Co:lla on varainhoidon palveluita, jotka ovat maksullisia ja edellyttävät erillistä sopimusta. Lisätietoja ja yhteyshenkilöt tästä.
Ystävällisin terveisin,
Anders Oldenburg, CFA
salkunhoitaja