Vko 11/20: Markkinaheilunta
Nyt olisi hyvä saada Phoebus -blogissa katsausta koronavirukseen liittyen, mm. yhtiöiden taseiden kestävyydestä ja liiketoiminnan jatkuvuudesta koronan mahdollisesti sekoittaessa taloutta vielä nykyistäkin enemmän.
Markkinoiden heilahtelua en osaa ennustaa. Mutta on tärkeää muistaa – erityisesti kriisien aikana – että osake on osuus yhtiöstä, eikä arpalippu. Pörssikurssien sijaan kannattaa minusta siksi seurata yhtiöidensä liiketoiminnan kehitystä.
Laajat karanteenitoimenpiteet varmasti vaikuttavat paljon monien yhtiöiden liiketoimintaan ainakin niin kauan, kuin karanteeneista nähdään olevan hyötyä. Jos/kun virus leviää laajemmin, karanteeneista ei kai jossain vaiheessa ole enää hyötyä ja talous alkaa taas pyöriä normaalimmin.
Kriisien aikana korostuu yhtiöiden liiketoiminnan kannattavuus ja taseen kunto. Hyvin kannattavien velattomien yhtiöiden kohdalla ei tarvitse olla huolissaan. Heikompi kysyntä alentaa hieman tulosta, mutta tuskin ajaa yhtiötä tappiolle eikä yhtiön johdon tarvitse lähteä pankinjohtajan puheille. Heikosti kannattavien ja/tai velkaantuneiden yhtiöiden kohdalla tilanne voi olla toinen.
Itse asiassa hyvien yhtiöiden kilpailukyky usein vahvistuu juuri syvissä kriiseissä. Ne voivat fokusoida asiakkaidensa palvelemiseen, kun heikommat kilpailijat fokusoivat kustannusten leikkaamiseen ja taseen vahvistamiseen. Myös investoinnit – tuotannolliset investoinnit tai yritysostot – ovat yleensä halvempia tehdä taantumien aikana niille yhtiöille, joilla vielä on siihen varaa.
Markkinoiden heilunta voi avata sijoittajalle joskus mahdollisuuksia, kun rationaalinen ajattelu paniikissa unohtuu. Ajatellaan esimerkin vuoksi kaksi liiketoiminnaltaan ja taseen saatavapuoleltaan identtistä yhtiötä, joiden bruttoarvo on kaksi miljardia. Toinen on velaton ja toisella on miljardin nettovelka. Ensin mainitun osakkeiden markkina-arvo on siis 2 miljardia ja toisen markkina-arvo on miljardi. On selvää, että ensin mainitun velattoman yhtiön osakkeiden arvon pitäisi kriisissä laskea vain puolet siitä, mitä velkaantuneen yhtiön osakkeet laskevat (koska bruttoarvojen pitäisi laskea yhtä paljon, kun yhtiöt ovat muuten identtiset). Mutta niin ei aina käy.
Jos velattomien yhtiöiden osakekurssit kriisien aluksi laskevat (lähes) yhtä paljon kuin velkaantuneiden yhtiöiden osakekurssit – usein näin käy, koska sijoittajat haluavat rahansa irti samaan aikaan joka yhtiöstä – sijoittaja saa siis joskus ostaa kriisien aikana nimenomaan parhaita yhtiöitä alennushintaan. Tilanne tietenkin korjaantuu jossain vaiheessa. Siksi kokemukseni mukaan parhaiden yhtiöiden osakkeet yleensä toipuvat kriiseistä nopeimmin.
Phoebuksen filosofia on omistaa pitkäjänteisesti yhtiöitä, jotka ovat kilpailijoitaan kannattavampia, joiden tase on vahva ja joiden yritysjohto on hyvä. Tällaiset yhtiöt yleensä pärjäävät kriiseissä erityisen paljon kilpailijoitaan paremmin, joten filosofian vahvuus näkyy parhaiten silloin, kun markkinoilla on paljon epävarmuutta. Juuri siksi tällainen lähestymistapa sopiikin minulle itselleni parhaiten.
Aina en tietenkään yhtiöiden valinnassa onnistu. Tälläkin hetkellä muutamat yhtiömme (Oriola, H&M ja Harley-Davidson) ovat vähemmän kannattavia kuin olen olettanut, ja joillakin muilla (Fortum, TietoEVRY, Konecranes, Air Liquide) on yritysostojen jäljiltä hieman enemmän velkaa kuin pidän suotavana. Mitenkään kriittisiä niidenkään taseet eivät suinkaan ole.
Nukun siis yöni rauhassa. Myöskään indeksisijoittajan ei toki tarvitse menettää yöuniaan, jos/kun omistaa maantieteellisesti ja toimialakohtaisesti hyvin hajautetun, satojen yhtiöiden osakkeista koostuvan salkun. Se vastaa sitä, että on sijoittanut maailmantalouteen, enkä näe mitään syytä miksi maailmantalous ei alkaisi palautua hiljalleen normaaliksi epidemian laannuttua (tai jo aiemmin, jos karanteenit puretaan hyödyttöminä). Tuomiopäivän profeettoja kriiseissä toki aina riittää, mutta heitä ei yleensä juuri kannata kuunnella.
Nukun hyvin myös siksi, että olen mitoittanut riskittömästi sijoitetun varakassani siten, ettei minun tarvitse huonossa markkinatilanteessa myydä osakesijoituksiani. Jos kurssilaskuista hermostuu, riskiä on usein liikaa ja siitä kannattaa ottaa opiksi. Uusia sijoituksiaan voi silloin olla syytä painottaa enemmän riskittömiin kohteisiin.
Yrittäjät varmasti ymmärtävät parhaiten miten suhtaudun osakesijoituksiin. Jos omistaa jonkin yhtiön kokonaan on selvää, että täytyy olla muita sijoituksia jotka tarjoavat likviditeettiä, koska yhtiötä ei ole tarkoitus myydä. Jos yhtiön arvo väliaikaisesti laskee sillä ei ole merkitystä, koska yhtiötä ei ole tarkoitus myydä. Osakesijoittaja on murto-osayrittäjä, joten miksi hän ajattelisi eri tavoin?
2a. Vaikka Phoebus ei spekuloi, niin mikäli kassa on suurempi, kuin sen tarvitsee olla tällaisessa tilanteessa, niin eikö nyt kannattaisi tankata lisää hyviä osakkeitamme, mikäli niitä on tarjolla edullisesti?
2b. Jos Phoebuksella olisi lisäsijoitusrahaa, niin millä alennetulla hintatasolla lähtisit itse lisäämään Phoebuksen eri osakkeiden osuutta salkussa?
Olen toiminut vähän yli 30 vuotta osakemarkkinoilla ja jos olen jotain oppinut niin se on, että en osaa ajoittaa markkinoita. En siksi edes yritä. Mutta ajattelutapanne on aivan oikea! Kurssien laskiessa tuleva tuotto-odotus kasvaa ja osakkeet ovat entistä houkuttelevampia sijoituskohteita.
Suuret markkinaliikkeet usein tarkoittavat, että pieni osa sijoitusrahaston omistajista hermostuu ja lunastaa osuutensa. Tällä kertaa sitä ei ole vielä suuresti näkynyt, mutta jonkin verran normaalia enemmän silti.
Jos/kun pystyn hoitamaan lunastukset rahaston kassavaroista niin se tarkoittaa, että jatkuvasti ”ostamme lisää” osakkeita (rahaston muille sijoittajille) alennetuin hinnoin. Ja mitä parasta – ilman välityspalkkioita tai spredikustannuksia!
Kevään mittaan tulemme myös saamaan paljon osinkoja, jotka pitää uudelleensijoittaa. Toivottavasti voin senkin tehdä alennetuin hinnoin.
Vastaan seuraavan kerran kysymyksiinne perjantaina 27. maaliskuuta.
PhoebusBlogista
Hyvät Phoebuksen osuudenomistajat,
Vastaan näillä sivuilla sijoittajilta saamiini kysymyksiin (yleensä) perjantaisin. Yritän ryhmitellä kysymykset niin, että Phoebuksen kannalta mielestäni olennaisimpiin vastaan ensin. Näin keskustelun seuraaminen on toivottavasti helpompaa.
Muistakaa, että tyhmiä kysymyksiä ei ole. Hoidan teidän rahojanne, joten teillä on oikeus kysyä kaikesta, joka mieltänne askarruttaa. Toivon, että te myös käytätte tätä oikeuttanne. Arapaho-intiaanien sanoin: “If we wonder often, the gift of knowledge will come.”
Kysyä voitte sähköpostitse. En vastaa anonyymeihin kysymyksiin. Sen sijaan kysyjät säilyvät vastauksissani kaikki anonyymeinä. Siksi otan näihin viesteihin mukaan myös joitakin sellaisia kysymyksiä, joita kysyjä ei välttämättä ole tarkoittanut tähän blogiin.
Otan mielelläni vastaan kehitysehdotuksia.
Tässä blogissa esittämäni ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Ensinnäkin siksi, että oikea neuvo riippuu jokaisen sijoittajan taloudellisesta tilanteesta. Toiseksi, en tässä syvenny käsittelemiini aiheisiin läheskään sillä tarkkuudella kuin varsinaisessa neuvonnassa pitää tehdä.
Asiakaskohtaiseen neuvontaan Seligson & Co:lla on varainhoidon palveluita, jotka ovat maksullisia ja edellyttävät erillistä sopimusta. Lisätietoja ja yhteyshenkilöt tästä.
Ystävällisin terveisin,
Anders Oldenburg, CFA
salkunhoitaja