Vko 08/25: Markkinoiden ajoitus
Miten USAn hallinnon yllätykset vaikuttavat salkkuun ja markkinaan ylipäänsä? Miten ajoittaa ostoksia tällaisessa myllerryksessä? Onko koko markkina ylihinnoiteltu, kuten vähän väliä kuulee jonkun sanovan? Jos myllerrystä tai ylihintaa on liiaksi, niin minne varat parkkiin odottelemaan osakkeisiin siirtoa pikkuhiljaa yli ajan?
Markkinoiden ajoittamisesta kysytään hyvin usein. Jokaiselle, joka harkitsee Phoebukseen sijoittamista on minusta olennaista ymmärtää, että en sitä tee. Käsittelin aihetta niin tyhjentävästi kuin osasin kahdeksan vuotta sitten viikon 08/2017 blogissa, joten lukekaa se ensin.
– – –
Yleisin kysmys, jonka aloittelevilta sijoittajilta saan, on mihin nyt pitäisi sijoittaa? Se on ihan luontevaa, kun talousmedia keskittyy juuri siihen, vaikka asia on tarkemmin ajateltuna täysin epärelevantti – kukaan ei voi sitä tietää. Mutta se myy lehtiä.
Jos olen kohta 40 vuotta kestäneen sijoittajaurani aikana oppinut yhden asian niin se on, että kukaan ei osaa markkinoita ajoittaa, eikä sitä kannata yrittää. Olen tänä aikana tavannut paljon sijoittajia – mutta en vielä ketään, joka olisi rikastunut markkinoita ajoittamalla. Se onkin itsestään selvää, kun miettii tarkemmin miten markkinat toimivat (juuri siitä edellisessä blogitekstisstäni oli kyse).
Tiedämme aika hyvin, ketkä ovat maailman rikkaimmat ihmiset, esimerkiksi Forbes-lehden listausten mukaan. Heidän joukossaan en ole nähnyt koskaan yhtään treidaajaa. Hedgerahastojen omistajia kyllä löytyy, mutta he ovat rikastuneet lähinnä asiakkaiden maksamilla palkkioilla, eikä treidausustuotoilla.
– – –
Kysymyksesi osuu hyvään ajankohtaan, koska juuri kahdeksan vuotta sitten Trump oli juuri aloittanut ensimmäisen kautensa presidenttinä, Britannia oli juuri päättänyt erota EU:sta, Venäjä oli vallannut Krimin ja monet pitivät maailmaa kovin sekavana sekä osakemarkkinoita ylihinnoiteltuina. Miten sen jälkeen on käynyt?
Phoebus on tuottanut +116 % (per 14.2.2025). Suomen osakemarkkinat ovat tuottaneet +75 %. Maailman osakemarkkinat ovat euroissa tuottaneet +129 %. ”Riskitön” sijoitus EU-valtioiden pitkiin obligaatioihin on tuottanut -4 %. Rahamarkkinarahastomme on tuottanut +6%.
”Parkissa” rahat olisivat siis vähän kasvaneet tai vähän kuihtuneet valinnasta riippuen, mutta eivät tuplaantuneet, kuten osakemarkkinoilla. Yritimme toki jo nollakorkojen aikana kertoa asiakkaillemme, että pitkän korkoriskin ottaminen ilman tuotto-odotusta tuskin voi olla hyvä ajatus? Liian moni sen silti teki, sokaistuna jo menneillä tuotoilla. ”Parkkipaikkana” pankkitili tai rahamarkkinarahasto ovat aina parhaat vaihtoehdot – ne eivät juuri tuota, mutta ne ovat varmuudella tarvittaessa olemassa.
– – –
Minusta tästä voi oppia muutaman asian.
Vaikka Suomen talous ei ole lainkaan kasvanut, vaan entistä enemmän velkaantunut, suomalaiset osakkeet ovat silti tuottaneet melko hyvin. Niin osakkeilla on tapana tehdä. Arvonnousua ei tällä jaksolla ollut kuin +15 %, mutta osingot edustivat neljä viidesosaa Suomen pörssin +75 % kokonaistuotosta. Pitkäjänteinen sijoittaja ei ole arvonnoususta riippuvainen.
Toiseksi, maailma voi aika usein tuntua olevan vähän sekaisin, mutta ei sillä yleensä ole niin väliä. Riskit näkyvät jo osakkeiden hinnoissa.
Tärkein oppi on, että markkinat toimivat, ihan jokainen päivä. Kaikki eivät sitä ajattele, mutta hinnat mitkä näemme, ovat konsensus kaikkien maailman sijoittajien mielipiteistä – niistä muodostuu markkinahinta. En ole joukkoa fiksumpi enkä usko, että kukaan on, joten markkinoita ei kannata ajoittaa.
On parempi vain katsoa osinkojen kasvavan. Aivan kuten metsäsijoittaja katsoo puiden kasvavan, eikä ole puun hinnasta riippuvainen, ainakaan lyhyellä aikavälillä.
Phoebus ei markkinoita ajoita, vaan katsomme puidemme kasvavan. Yritän löytää hyviä yhtiöitä ja sitten vain omistamme ne jatkossa.
Vastaan seuraavan kerran kysymyksiinne perjantaina 7. maaliskuuta.
PhoebusBlogista
Hyvät Phoebuksen osuudenomistajat,
Vastaan näillä sivuilla sijoittajilta saamiini kysymyksiin (yleensä) perjantaisin. Yritän ryhmitellä kysymykset niin, että Phoebuksen kannalta mielestäni olennaisimpiin vastaan ensin. Näin keskustelun seuraaminen on toivottavasti helpompaa.
Muistakaa, että tyhmiä kysymyksiä ei ole. Hoidan teidän rahojanne, joten teillä on oikeus kysyä kaikesta, joka mieltänne askarruttaa. Toivon, että te myös käytätte tätä oikeuttanne. Arapaho-intiaanien sanoin: “If we wonder often, the gift of knowledge will come.”
Kysyä voitte sähköpostitse. En vastaa anonyymeihin kysymyksiin. Sen sijaan kysyjät säilyvät vastauksissani kaikki anonyymeinä. Siksi otan näihin viesteihin mukaan myös joitakin sellaisia kysymyksiä, joita kysyjä ei välttämättä ole tarkoittanut tähän blogiin.
Otan mielelläni vastaan kehitysehdotuksia.
Tässä blogissa esittämäni ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Ensinnäkin siksi, että oikea neuvo riippuu jokaisen sijoittajan taloudellisesta tilanteesta. Toiseksi, en tässä syvenny käsittelemiini aiheisiin läheskään sillä tarkkuudella kuin varsinaisessa neuvonnassa pitää tehdä.
Asiakaskohtaiseen neuvontaan Seligson & Co:lla on varainhoidon palveluita, jotka ovat maksullisia ja edellyttävät erillistä sopimusta. Lisätietoja ja yhteyshenkilöt tästä.
Ystävällisin terveisin,
Anders Oldenburg, CFA
salkunhoitaja