Vko 08/21: Tunnusluvut/lainaus/Tomra/BRK

1. Salkunhoitajalta: Phoebuksen tarkemmat tunnusluvut

Phoebuksen tarkemmat tunnusluvut löytyvät nyt verkkosivuiltamme. Nostaisin esille kolme mielestäni merkittävää asiaa.

Ensinnäkin lunastukset nousivat edellisvuodesta 62% ja muodostivat nyt 9,3% rahaston vuoden alun volyymista (edellisvuonna 7,4%). Koko Phoebuksen historian aikana 2001-2020 lunastukset ovat keskimäärin olleet 9,9% vuoden alun volyymista, joten olemme toki vielä vähän sen alla. Ja hyvin reippaasti kilpailijoiden alla – vuonna 2016 kilpailijoiden keskiarvo oli kokonaiset 33%.

On erittäin mukava nähdä, että Phoebuksen asiakkaat ovat keskimäärin yli kolme kertaa kilpailijoiden asiakkaita pitkäjänteisempiä! Muuten olisin viestinnässä epäonnistunut, koska Phoebus on tarkoitettu nimenomaan pitkäjänteisille säästäjille.

Toiseksi, Phoebuksen saamat lunastuspalkkiot nousivat peräti 198%. Nämä palkkiot tulevat rahaston hyväksi (ei siis rahastoyhtiön hyväksi) ja kattavat siten muille omistajille ne kulut, joita alle 12 kuukautta osuuksiaan omistanut sijoittaja on aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että viidesosa viime vuoden lunastuksista olivat spekulatiivisten sijoittajien tekemiä. Keskimäärin luku on Phoebuksen historian aikana ollut alle kymmenes.

Se ei siis ole viestintäni kannalta kovin mairittelevaa. Laitan sen ehkä osin koronan piikkiin (viime keväänä joku uusi asiakas ehkä panikoi), mutta painotan jälleen kerran tämän: Jos ei aio omistaa Phoebusta ainakin yli vuoden, ei pidä siihen sijoittaa. Koska alle vuoden sijoituksista veloitamme rahastolle tuon 1% palkkion.

Kolmas huomioni liittyy kaupankäyntiin. Olemme aikojen saatossa käyttäneet useita välittäjiä, mutta viime vuonna 99% välityspalkkioista maksettiin Goldman Sachsille (Bloombergin kautta) ja enää 1% Nordnetille. Mikä on siis muuttunut? Hintaero on kasvanut ja teemme nyt kauppoja GS:n kautta alle puolella siitä, mitä maksamme Nordnetille. Myös GS:n algoritmit toimivat paremmin, joka on nykyisessä robottikaupan maailmassa tärkeää. Näen silti, että myös Nordnetillä on jatkossa meillä jokin rooli.

Phoebuksen koko 19 vuoden historian aikan olemme maksaneet yhteensä 144.286 euroa kaupankäyntikuluja, joka vastaa 0,17% nykyisestä rahastovolyymista. Keskimäärin kaupankäyntikulut ovat vuodessa olleet 0,075% rahaston volyymista. Olisi erittäin kiinnostavaa nähdä kilpailijoidemme tarkat luvut, enkä usko että yhtään häpeäisimme.

On toki syytä muistaa, että spredikulut (osto- ja myyntinoteerausten ero) ovat paljon välityspalkkioita suurempi kuluerä, mitä emme suoraan näe. Vaikka kaupankäynti saattaa nykyään tuntua halvalta, se ei missään nimessä sitä ole.

2. Onko Phoebus saanut mitään merkittävää tuloa osakelainauksesta viime aikoina? Onko sille markkinoita nykyisellä salkulla? Mitä kautta lainauspyynnöt tulevat, miten se toimii?

Vastaus tähänkin löytyy Phoebuksen tarkemmista tunnusluvuista. Olemme Phoebuksen historian aikana saaneet yhteensä 113.597 euroa osakelainaustuottoja (sattumoisin lähes sama summa kuin kaikki Phoebuksen historian aikana maksamamme välityspalkkiot yhteensä), mutta vuoden 2016 jälkeen niitä ei ole ollut lainkaan.

Kuten kerroin viikon 40/2016 blogissa Phoebus ei ole lainannut osakkeita sen jälkeen, kun säilytysyhteisömme vaihtui vuonna 2016. Näin siksi, että en luota yhdistelmään ulkopuolinen lainausagentti + Osuuspankki läheskään niin paljon kuin luotin Handelsbankeniin. Toki lainaukselle olisi edelleen markkinoita (ja hinta lienee joskus ok pienemmissä yhtiöissä), mutta se ei nähdäkseni ole riskin ja työn arvoinen.

Kerroin tarkemmin lainauksesta viikon 03/2009 blogissa ja siitä selviää miten se toimii. Lainauspyynnöt tulevat lainausagentin kautta, joka on joko pankki tai lainaukseen erikoistunut toimija. Mitään läpinäkyvää markkinaa ei vielä ole, kuten ei myöskään useimmissa obligaatioissa, vaan hinta syntyy kahden kesken.

Samalla periaatteella kuin silloin kerroin (105% vakuus) toimivat edelleen jotkut indeksirahastomme. Mutta Phoebuksessa en ole nähnyt pienen lisätuoton olevan riskin arvoinen, kun emme asioi Handelsbankenin, vaan heikompien vastapuolien kanssa.

3. Jos oikein muistan niin siinä vaiheessa, kun aloittelin Phoebus-sijoittajana, Tomra oli yksi löydöistäsi. Luovuit siitä, en muista miksi ja hieman myöhemmin tein saman itsekin. Aika kalliiltaan tuo nyt näyttää. Onko kyseessä se, että kaikki kierrätykseen ja ympäristön pelastamiseen liittyvä on nyt in? Kun laitat rahastosi markkinointimateriaaliin vastuullisuus, kestävä kehitys, ympäristönsuojelu resurssitehokkuus, kierrätys ym, niin rahastoon pursuu rahaa enemmän kuin on kohteita, jolloin kaikki tähän liittyvä menee arvostuksissa täysin överiksi. Ja salkunhoitajan on pakko ostaa hinnasta piittaamatta?

Luovuin Tomrasta vuoden 2007 lopussa, kuten kerroin viikon 48/2007 blogissa. Syy oli, että jouduin ison lunastuksen vuoksi myymään aika paljon osakkeita, ja koin Tomran olevan silloisista yhtiöistämme heikoimpia, kun se ei oikein saanut uusia projektejaan Saksassa ja Kaliforniassa eikä uusissa ostetuissa liiketoiminnoissaan käyntiin. Kerroin Tomrasta tarkemmin blogissa viikolla 46/2006.

Sen jälkeen Tomran kurssi on 8,6-kertaistunut samalla kun Phoebuksen arvo on 2,7-kertaistunut, joten myynti oli peruutuspeilistä katsoen tietenkin virhe. Toisaalta Tomran osakekohtainen tulos ei ole sen jälkeen edes aivan kaksinkertaistunut 14 vuodessa, vaan osakkeen hyvä kehitys johtuu lähinnä siitä, että arvostuskerroin on yli nelinkertaistunut ja on tällä hetkellä noin 74x tulos.

Korkea arvostus voi ehkä osittain johtua vastuullisen sijoittamisen kasvusta, kuten esität. Toisaalta olen nähnyt viime aikoina yhtä korkealle tai korkeammalle arvostettuja ”kasvuyhtiöitä”, jotka eivät ole yhtä vastuullisia, joten pidän kasvuosakkeiden muodissa oloa vastuullisuussijoittamista suurempana syyllisenä. Joka tapauksessa lienee selvää, että tällaisilla kertoimilla arvostetut osakkeet eivät jatkossa pitkään aikaan voi tuottaa kovin hyvin. Sen näemme jo siinä, että alkuvuoden hyvin maltillinen pitkien korkojen nousu on laskenut useimpien ”kasvuosakkeiden” hintoja merkittävästi. Myös Tomra on vuodenvaihteesta laskenut yli -8%, vaikka osakemarkkinat ovat nousseet noin +5%.

Yksi hyvin merkittävä positiivinen muutos Tomrassa on kuitenkin 13 vuodessa tapahtunut. Ruotsalainen pörssilistattu Gustaf Douglasin perheen sijoitusyhtiö Latour on nykyään Tomran pääomistaja yli 20% osuudella. Pidän Gustaf Douglasia eräänä Pohjoismaiden parhaimpina omistajina ja kun Tomralla ei ennen edes ollut pääomistajaa, muutos parempaan on hyvin iso. Se ei toki riitä selittämään, miksi joku maksaisi osakkeesta 74 kertaa tuloksen verran. Se on yleensä vain hullua spekulointia.

4. Salkunhoitajalta: Oppikaamme fiksummilta

Ensi lauantaina 27.2 iltapäivällä (noin klo 15 Suomen aikaa) julkaistaan taas Warren Buffettin kirje Berkshire Hathawayn osakkeenomistajille. Kannattaa lukea, se on usein täynnä huumorilla höystettyjä viisauksia.

Eilen Yahoo Finance striimasi Buffettin yhtiökumppani Charlie Mungerin parin tunnin keskustelutilaisuuden Daily Journal –yhtiönsä omistajien kanssa. Sitäkin kannattaa ehdottomasti kuunnella ajatuksella (Munger kertoo muun muassa, millä tavoin Costco on vahvempi kuin Amazon).

Vastaan seuraavan kerran kysymyksiinne perjantaina 12. maaliskuuta.

PhoebusBlogista

Hyvät Phoebuksen osuudenomistajat,

Vastaan näillä sivuilla sijoittajilta saamiini kysymyksiin (yleensä) perjantaisin. Yritän ryhmitellä kysymykset niin, että Phoebuksen kannalta mielestäni olennaisimpiin vastaan ensin. Näin keskustelun seuraaminen on toivottavasti helpompaa.

Muistakaa, että tyhmiä kysymyksiä ei ole. Hoidan teidän rahojanne, joten teillä on oikeus kysyä kaikesta, joka mieltänne askarruttaa. Toivon, että te myös käytätte tätä oikeuttanne. Arapaho-intiaanien sanoin: “If we wonder often, the gift of knowledge will come.”

Kysyä voitte sähköpostitse. En vastaa anonyymeihin kysymyksiin. Sen sijaan kysyjät säilyvät vastauksissani kaikki anonyymeinä. Siksi otan näihin viesteihin mukaan myös joitakin sellaisia kysymyksiä, joita kysyjä ei välttämättä ole tarkoittanut tähän blogiin.

Otan mielelläni vastaan kehitysehdotuksia.

Tässä blogissa esittämäni ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Ensinnäkin siksi, että oikea neuvo riippuu jokaisen sijoittajan taloudellisesta tilanteesta. Toiseksi, en tässä syvenny käsittelemiini aiheisiin läheskään sillä tarkkuudella kuin varsinaisessa neuvonnassa pitää tehdä.

Asiakaskohtaiseen neuvontaan Seligson & Co:lla on varainhoidon palveluita, jotka ovat maksullisia ja edellyttävät erillistä sopimusta. Lisätietoja ja yhteyshenkilöt tästä.

Ystävällisin terveisin,

Anders Oldenburg, CFA
salkunhoitaja