Vko 07/24: Tarkemmat tunnusluvut/yhtiöX
Salkunhoitajalta: Phoebuksen tarkemmat tunnusluvut
Phoebuksen tarkempien tunnuslukujen taulukko on nyt päivitetty nettivuillemme ja löytyy tavanomaisten tunnuslukujen talukon alla olevan linkin kautta. Tiedostossa on rahaston alusta vuosittaiset tiedot rahavirroista, kaupankäynnistä ja kuluista tarkemmin kuin muissa katsauksissamme.
Kannattaa vilkaista – eräs asiakas kertoi, että hän ei ole ikinä nähnyt noin tarkkaa erittelyä kuluista aiemmin. Luvut ovat hieman pienellä fontilla, mutta pdf-tiedoston voi suurentaa miten haluaa.
Huomattavaa on ehkä lähinnä, että merkinnät ja lunastukset yhteensä olivat suurimmat sitten vuoden 2020. Molemmat johtuvat LähiTapiolasta, 2020 merkinnästä ja 2023 lunastuksesta. Kumpikaan ei aiheuttanut rahastolle merkittäviä kuluja.
Hallinto- ja säilytypalkkioiden sekä pankkikulujen yhteenlaskettu osuus rahaston arvosta oli 0,95%, kuten edellisenä vuonna. Keskimäärin ne ovat (painottamattomina) rahaston 23 toimintavuoden aikan olleet 1,04%. Kokonaiskulut mukaan lukien kaupankäynnin palkkiot olivat viime vuonna 0,96% kuten edellisenä, Keskimäärin ne ovat olleet 1,10%.
Erityisesti iloitsen siitä, että lunastuspalkkiot rahastolle olivat vain 3.484e, siis alle puolet viimevuotisesta ja alle kolmasosa vuosien 2020-21 palkkioista. Se tarkoittaa, että spekulatiivisia sijoittajia on ollut entistä vähemmän.
Lunastuspalkkio peritään vain, jos asiakas myy rahasto-osuutensa alle vuoden kuluttua siitä, kun hän on sen ostanut. Palkkio ei tule yhtiöllemme vaan rahastolle, siis muiden osuudenomistajien hyväksi. Ajatus on suojata muita omistajia siltä, että joku kävisi jatkuvasti kauppaa, aiheuttaen rahastolle turhaa kauppaa ja turhia kaupankäynnin kuluja. Mutta paras suojaus on, että asiakkaat toimivat fiksusti, kuten olette tehneet.
Meitä Phoebuksen omistajia on nyt 6.204, joka on 414 enemmän kuin edellisvuonna. Kiitän sekä vanhoja että uusia omistajiamme luottamuksesta!
– – –
Kerroin viikon 08/2023 blogissa, että pari vuotta sitten tekemämme palkkiorakenteen muutos, jossa rahasto luopui tuottosidonnaisesta palkkiosta ja kiinteä palkkio samalla korotettiin 0,75%:ista 0,95%:iin (säilytyspalkkioineen) oli minusta omistajille eduksi tai ainakin neutraali vanhaan palkkiomalliin verrattuna..
Viime vuonna se oli omistajien eduksi. Vanhoilla säännöillä tuottosidonnainen palkkio olisi ollut noin 458.000 euroa ja rahaston kokonaispalkkio noin 1,15%, kun se nyt oli 0,95%. Lisäksi viime vuodelta ja edellisvuodelta olisi kertynyt vielä 683.000 euroa tuottosidonnaista palkkiota vuosille 2024-2025 olettaen, että rahasto ei jää indeksin tuotosta jälkeen.
Kahdessa vuodessa Phoebuksen omistajat ovat nyt maksaneet 96.000 euroa vähemmän palkkioita kuin vanhan palkkiomallin mukaan. Lisäksi säästöön on jäänyt tuo vanhan mallin mukainen ehdollinen tuottosidonnainen 683.000 euron palkkio tuleville vuosille.
Kaksi vuotta on kovin lyhyt aika, mutta ainakin toistaiseksi uusi palkkiomalli on siis ollut Phoebuksen omistajille reilu. Kuten toki odotin ja toivoin jo, kun suunnittelimme uuden palkkiomallin pari vuotta sitten.
Oletko perehtynyt tiedekustantamoihin, kuten Elsevier, John Wiley, Taylor & Francis, Springer Nature, ja SAGE. Kansainvälinen julkaisutoiminta ns. kovissa julkaisuissa on globaalia, ja isot kustantajat dominoivat. Toimintalogiikka on kiinnostava: artikkeleita tuotetaan paljolti korkeakouluissa julkisella rahalla, kustantamot saavat artikkelit ilmaiseksi ja tieteellisillä journaaleilla on kovat tilausmaksut. Myös vertaisarviointi on ns. talkootyötä. Vaikuttaa erinomaiselta bisnekseltä. Mutta varmaan tämän on muutkin hoksanneet, eli hyvää ei saa halvalla, tai horisontissa näkyy jo merkittäviä uhkia? Millaisena näet tämän toimialan?
En tunne toimialaa juuri lainkaan, joten tiedät varmasti itse vastauksen paremmin kuin minä. Olen toki törmännyt noihin yhtiöihin sekä aiemman ”akateemisen urani” aikana (assistenttina Hankenilla) että etsiessäni rahoitusalaa koskevia tutkimuksia, mutta yhtiöitä en ole koskaan tutkinut tarkemmin.
Nopeasti vilkaistuna olet aivan oikeassa siinä, että parhaat yhtiöt ovat hyvin kannattavia ja siinä, että niitä ei saa halvalla.
Maailman johtavan tiedekustantamo Elsevierin omistaja RELX on viimeisen kymmenen vuoden aikana jatkuvasti tehnyt yli 30% liiketulosta (paitsi koronavuonna 2020 ”vain” 29%). Elsevier on konsernin kannattavin osa, noin 38% liiketulosmarginaalilla. Arvostus on P/E 32x ja bruttoarvo on 8x liikevaihto, joten mistään halvasta yhtiöstä ei voi puhua. Toisaalta, kun kasvu on noin 6% vuodessa ja tulostuotto (E/P) on 3%, niin osakkeen tuotto-odotus on noin 9%, joka on aika hyvin linjassa osakemarkkinoiden kanssa, eli mitään kuplahinnoittelua en näe. En silti jaksa innostua toimialasta.
Aivan tarkkaan miksi en innostu, en osaa sanoa. Ehkä se johtuu siitä, että sinun tavoin näen liiketoimintamallin vähän epäreiluna sekä yhteiskunnalle että akateemikoille. Kuten totesit, kustantajien ”raaka-aine” (tutkimukset) on usein julkisesti rahoitettu ja parhaiden julkaisujen arvo syntyy parhaista vertaisarvioijista, jotka eivät tienaa juuri mitään.
Akateeminen julkaisumalli vertaisarvioineen ei varmaan tule muuttumaan, mutta itse kustannustoiminta voi minusta hyvinkin muuttua merkittävästi digtaalisessa maailmassa. Jos jokin liiketoimintamalli on epäreilu, sen voi usein syrjäyttää reilumpi malli.
Mutta kuten sanoin, en tunne tomialaa tarkemmin. Siksi RELX kuuluu niihin 99% maailman yhtiöistä, joihin en tuhlaa aikaani.
Vastaan seuraavan kerran kysymyksiinne perjantaina 1. maaliskuuta.
PhoebusBlogista
Hyvät Phoebuksen osuudenomistajat,
Vastaan näillä sivuilla sijoittajilta saamiini kysymyksiin (yleensä) perjantaisin. Yritän ryhmitellä kysymykset niin, että Phoebuksen kannalta mielestäni olennaisimpiin vastaan ensin. Näin keskustelun seuraaminen on toivottavasti helpompaa.
Muistakaa, että tyhmiä kysymyksiä ei ole. Hoidan teidän rahojanne, joten teillä on oikeus kysyä kaikesta, joka mieltänne askarruttaa. Toivon, että te myös käytätte tätä oikeuttanne. Arapaho-intiaanien sanoin: “If we wonder often, the gift of knowledge will come.”
Kysyä voitte sähköpostitse. En vastaa anonyymeihin kysymyksiin. Sen sijaan kysyjät säilyvät vastauksissani kaikki anonyymeinä. Siksi otan näihin viesteihin mukaan myös joitakin sellaisia kysymyksiä, joita kysyjä ei välttämättä ole tarkoittanut tähän blogiin.
Otan mielelläni vastaan kehitysehdotuksia.
Tässä blogissa esittämäni ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Ensinnäkin siksi, että oikea neuvo riippuu jokaisen sijoittajan taloudellisesta tilanteesta. Toiseksi, en tässä syvenny käsittelemiini aiheisiin läheskään sillä tarkkuudella kuin varsinaisessa neuvonnassa pitää tehdä.
Asiakaskohtaiseen neuvontaan Seligson & Co:lla on varainhoidon palveluita, jotka ovat maksullisia ja edellyttävät erillistä sopimusta. Lisätietoja ja yhteyshenkilöt tästä.
Ystävällisin terveisin,
Anders Oldenburg, CFA
salkunhoitaja