Vko 06/22: Tietolähteet

1a. Sait minut aktivoitumaan kun pohdit, onko blogille enää tarvetta ja toimiiko se enää nykyään. Tuttuun tapaan analysoit tilanteen mielestäni erittäin hyvin, ja pohdit oikein, ettei some ole oikea kanava. Kysyisin, kun viittasit oikean talousmedian surkastumiseen, niin mitä julkaisuja arvostat ja itse seuraat?

1b. Olin jo melkein laittamassa 99 taalaa motley fool- tietopalvelun sijoittajakirjeen tilaamiseen. Piheys iski. Mitä tietolähteitä tällaisen vähän aktiivisen sijoittajan kannattaisi seurata? Mitä itse seuraat? Tilaatko pankkiiriliikkeiden päivä/viikko/kk-kirjeitä? Entäs ameriikan maan palveluiden kirjeitä kuten tuo maksullinen motley fool? Vai miten skriinaat ne firmat, joiden vuosikertomuksiin tms. tutustut? Tilinpäätöstietokantoja ei taida olla ilmaiseksi saatavilla; muutenhan niistä voisi hakea jollakin filtteröinnnillä kovimmat firmat jatkotutkintaan.

Nämä olivat siis kahden eri kysyjän kysymyksiä mutta, kun ne koskevat samaa aihetta, niin päätin käsitellä ne yhdessä.

Lyhyt vastaus on, että media on kyllä parissa vuosikymmenessä muuttunut selvästi lyhytjänteisempään suuntaan, oletettavasti ainakin osin sosiaalisen median takia. Mutta median rooli ei ole koskaan ollut merkittävä sijoituskohteita valitessani. Samaan aikaan oikean informaation hankinta (suoraan yhtiöiltä) on helpottunut merkittävästi, joka on hyvin positiivista.

Markkinointimateriaalia, kuten sijoittajakirjeitä ja viikkoraportteja en ole koskaan käyttänyt. En myöskään tietokantoja yhtiöiden seulomiseen, koska Phoebus pyrkii sijoittamaan pysyvästi hyvin kilpailukykyisiin ja erinomaisesti johdettuihin yhtiöihin, eikä kilpailukykyä tai varsinkaan johdon laatua tietokannoista löydy.

Ideani tulevat yleensä siitä, että olen tuntenut jonkin yhtiön tai ainakin sen toimialan jo vuosikausia, usein vuosikymmeniä. Pyrin toki laajentamaan osaamistani tutustumalla uusiinkin yhtiöihin, mutta sijoituskohteiden vaihtaminen toisiin ei ole minulle pakkomielle. Oikeastaan päinvastoin – yhtiön vaihtuminen on yleensä merkki siitä, että olen tehnyt virheen, jos yhtiö ei mielestäni enää salkkuumme kelpaa.

– – –

Mihin siis mediaa käytän ja onko mitään väliä sillä, onko se ehkä surkastunut vai ei?

Phoebus on rahaston 20 vuoden historian aikana omistanut 60 eri yhtiön osakkeita (joista omistamme edelleen 26) enkä muista, että mikään niistä olisi ollut median perusteella keksimäni idea.

Ihan yleisestä mielenkiinnosta tykkään lukea eri yhtiöiden toimitusjohtajien ja/tai pääomistajien ajatuksia, vaikka ne eivät yleensä vaikuta mitenkään sijoituksiini. Sen sijaan ne auttavat joskus vähän hahmottamaan, miten parhaat yhtiöt pyrkivät erottumaan kilpailijoistaan, ja on siten opettavaista.

Joskus harvoin olen myös saanut mediasta vahvistusta aiemmille oletuksilleni siitä, että jokin yhtiö on laadukas. Näin erityisesti amerikkalaisen vähittäiskauppa Costcon johtajien (Jim Sinegal ja Graig Jelinek) haastatteluista, mutta myös Tikkurilan hallituksen puheenjohtajan Jari Paasikiven haastattelusta. Yhtiöitä tunsin toki jo sitä ennen – haastattelut vain vahvistivat oletustani yhtiöiden laadusta.

Syvähaastatteluja en ole viime aikoina enää juuri nähnyt, vaan talousmedia on muuttunut hyvin pikälle ”klikkiviihteeksi”, jossa räväkällä otsikolla pyritään saamaan lukijoiden kiinnostus. Siis aivan kuten iltapäivälehdissä on aikojen alusta toimittu. Syytä voi ehkä hakea siitä, että sosiaalisen median maailmassa ”kiinostusaika” on enää minuutteja?

Lisäksi seuraan tietenkin uutisvirtaa sekä Suomessa että maailmalla, lähinnä erilaisten ilmaisten nettikanavien kautta (Suomessa HS, Kauppalehti, Taloussanomat; Ruotsissa di.se; maailmalla Reuters, Bloomberg ja koontikanavana Yahoo Finance, vain muutamia mainitakseni).

Niiden rooli ei kuitenkaan ole antaa vastauksia, vaan ainoastaan herättää kiinnostukseni johonkin tiettyyn tapahtumaan. Pääasiallisena tietolähteenä kannattaa aina käyttää alkuperäislähdettä. Siis yhtiöiden seurannassa niiden omaa informaatiota. Sijoittajien onneksi, niin samalla kun media on muuttunut klikkiviihteeksi on yhtiöiden oman informaation jakelu selvästi parantunut. Nykyään kuka tahansa voi seurata esimerkiksi osavuosikatsausten esittelyä tai yhtiöiden pääomamarkkinapäiviä netissä.

Tutkin siis aina oleellisia tapahtumia suoraan lähteeltä, eli yhtiön antamasta informaatiosta. Siten median laadulla ei sinänsä ole minulle suurta merkitystä, kunhan se auttaa minua huomaamaan tapahtumia, jotka ehkä muuten jäisivät pimentoon.

– – –

Entä mistä ideani uusiksi sijoituksiksi kumpuavat? Milloin mistäkin, mutta yleensä on kyse yhtiöistä, joita olen tuntenut melko kauan. Kovin paljon uusia ideoita emme kuitenkaan tarvitse. Viimeisen viiden vuoden aikana uusia yhtiöitä salkkuumme olen ostanut yhteensä vain kolme: O’Reilly, Brembo ja Orkla.

Olen katsauksissamme kertonut kunkin sijoituksen taustoista. Orklan olin tuntenut 30 vuotta, O’Reillyn yli 9 vuotta ja Brembon pari vuotta ennen kuin päätin sijoittaa niihin. Orklaan siksi, että Tikkurilan tilalle tarvitsimme uuden yhtiön, kahteen muuhun siksi, että niiden kurssit olivat laskeneet merkittävästi syistä, joita pidin ohimenevinä ja ennen kaikkea, koska tarvitsimme vähän lisää hajautusta Phoebuksen muututtua erikoissijoitusrahastosta tavalliseksi rahastoksi.

En siis keinottele tyyliin ”salkkuyhtiömme X:n kurssi on noussut +20% ja samalla sen kilpailijan yhtiö Y:n kurssi on laskenut -30%, joten vaihdanpa yhtiöstä X yhtiöön Y”, vaan pyrin sijoittamaan pitkäjänteisesti laadukkaimpiin yhtiöihin. Joten totean todennäköisesti vain, että ”salkkuyhtiömme X on edelleen paljon laadukkaampi kuin sen kilpailija yhtiö Y, joten enpä tee salkulle mitään”.

Toki minullakin on jonkinlainen joululahjalista niitä yhtiöitä, jotka selvästi sopisivat salkkuumme laatunsa puolesta, mutta ovat liian kalliita tai joiden johdon laadusta en ole riittävän varma. Sellainen oli esimerkiksi Novozymes, joka tuli meille uutena yhtiönä vähän yli viisi vuotta sitten, kurssin laskettua takaisin melko järkeville tasoille ja ennen kaikkea, koska meillä juuri silloin oli laajempi hajautuksen tarve. Kuten silloin kerroin, olin tuntenut yhtiön melko hyvin jo 25 vuotta sitä ennen.

Kovin pitkä joululahjalistani ei ole, eikä sen tarvitsekaan olla, koska emme lähtökohtaisesti tarvitse uusia sijoituksia, jos ei vanhoille tapahdu mitään kriittistä (tai ne ostetaan pois pörssistä). Mutta, jos markkinat haluavat tarjota joululahjan, kuten O’Reillyn kohdalla kävi, kun sijoittajat erehtyivät pelkäämään Amazonin valtaavan autojen varaosien markkinat, niin olen valmis ottamaan lahjan vastaan.

Lisäksi katselen tietysti paljonkin eri yhtiöitä, mutta en siksi, että ajattelisin niitä ostaa vaan siksi, että uuden oppiminen on kiinnostavaa eikä ainakaan haittaa. Joskus aniharvoin se voi jopa johtaa sijoitukseen, kuten TFF Groupin kohdalla kahdeksan vuotta sitten, mutta se on erittäin epätodennäköistä.

Siksi en tarvitse tietokantoja enkä varsinkaan sijoittajakirjeitä tai pankkiiriliikkeiden viikkoraportteja. Uusien sijoituskohteiden löytäminen ei ole itseisarvo, kun vanhatkin sijoituksemme toimivat oikein hyvin.

Vastaan seuraavan kerran kysymyksiinne perjantaina 25. helmikuuta.

PhoebusBlogista

Hyvät Phoebuksen osuudenomistajat,

Vastaan näillä sivuilla sijoittajilta saamiini kysymyksiin (yleensä) perjantaisin. Yritän ryhmitellä kysymykset niin, että Phoebuksen kannalta mielestäni olennaisimpiin vastaan ensin. Näin keskustelun seuraaminen on toivottavasti helpompaa.

Muistakaa, että tyhmiä kysymyksiä ei ole. Hoidan teidän rahojanne, joten teillä on oikeus kysyä kaikesta, joka mieltänne askarruttaa. Toivon, että te myös käytätte tätä oikeuttanne. Arapaho-intiaanien sanoin: “If we wonder often, the gift of knowledge will come.”

Kysyä voitte sähköpostitse. En vastaa anonyymeihin kysymyksiin. Sen sijaan kysyjät säilyvät vastauksissani kaikki anonyymeinä. Siksi otan näihin viesteihin mukaan myös joitakin sellaisia kysymyksiä, joita kysyjä ei välttämättä ole tarkoittanut tähän blogiin.

Otan mielelläni vastaan kehitysehdotuksia.

Tässä blogissa esittämäni ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Ensinnäkin siksi, että oikea neuvo riippuu jokaisen sijoittajan taloudellisesta tilanteesta. Toiseksi, en tässä syvenny käsittelemiini aiheisiin läheskään sillä tarkkuudella kuin varsinaisessa neuvonnassa pitää tehdä.

Asiakaskohtaiseen neuvontaan Seligson & Co:lla on varainhoidon palveluita, jotka ovat maksullisia ja edellyttävät erillistä sopimusta. Lisätietoja ja yhteyshenkilöt tästä.

Ystävällisin terveisin,

Anders Oldenburg, CFA
salkunhoitaja