Vko 05/24: Osingot/joukkoäly/megatrendit
Vaihtoehdot voitonjaolle ovat, että yhtiö pitää varat ja investoi; yhtiö maksaa osingon; tai yhtiö ostaa omia osakkeitaan. Iso joukko pystyy usein käsittelemään tietoa sitä paremmin mitä suurempi joukko on. Firman johto on 3-10 henkeä. Kun osinkoa jaetaan, niin saajien joukko on usein tuhansia. Mitä mieltä olet, eikö markkinoiden toimivuuden kannalta osinkojen maksu tälle joukkoälylle ole paras vaihtoehto?
Olen kanssasi samaa mieltä käteisosinkojen tarpeesta, kuten kerroin blogissa seitsemän vuotta sitten viikolla 06/2017. Ne luovat yhtiön johdolle tiettyä kurinalaisuutta jatkuvuuden suhteen.
Samalla olen ihan tyytyväinen siihen, että yhtiöistämme esimerksi Givaudan Sveitsissä (missä maksamme 35% lähdeveroa osingoista) ja Novozymes Tanskassa (missä maksamme 27%) jakavat valtaosan varoistaan takaisinostoina käteisosingon sijaan. Se säästää meille paljon rahaa.
Kolmas vaihtoehtosi eli se, että yhtiö ei jaa lainkaan osinkoja, vaan käyttää rahat toimintansa kasvattamiseen, voi myös joskus olla fiksua. Sen varmasti jokainen yrittäjä ymmärtää. Mutta pörssiyhtiössä johdon pitäisi minusta olla aivan poikkeuksellisen varma investointien kannattavuudesta lähteäkseen tälle tielle.
– – –
Myös joukkoälyn voimasta olen kanssasi samaa mieltä, kuten kerroin viikon 35/2021 blogissa. Olen usein käyttänyt Sir Francis Galtonin jo vuonna 1907 Nature-lehdessä julkaisemaa tutkimusta ”Vox Populi” esimerkkinä siitä, miksi markkinat toimivat.
Maalaismarkkinoilla arvailtiin elävän härän teuraspainoa. Härkä painoi teuraana 1198 paunaa. Joukko arvasi keskimäärin härän teuraspainoksi 1197 paunaa ja oli tarkempi kuin 99,6% kaikista 787 arvailijoista (ja yhtä tarkka kuin loputkin kolme, joista yksi arvasi 1197 ja kaksi 1199), vaikka arvailijat olivat lähinnä teurastajia eli ammattilaisia. Se on hyvä esimerkki siitä, että joukkona olemme viisaampia kuin yksitellen. Samalla se kertoo, että indeksisijoittaminen on usein hyvin fiksua (joukkonahan määräämme markkinahinnat).
Miksi Phoebus ei siis ole indeksirahasto? Koska haluan ymmärtää melko tarkkaan niitä yhtiöitä, joihin rahamme sijoitan. Minulla ei ole mitään illuusioita siitä, että olisin markkinoita fiksumpi. Mutta sijoittamisessa tuotto ei ole ainoa ratkaiseva tekijä, vaan myös riskien hallinta. Ja sitä on helpompi tehdä, kun ymmärtää sijoituskohteitaan.
Miten arvioit ajankohtaisia megatrendejä Phoebuksen kannalta? Poimisin seuraavat kaksi: sähkö ja tekoäly.
En juurikaan ajattele megatrendejä Phoebuksen salkunhoidossa. Sivusin aihetta reilut kolme vuotta sitten viikon 37/2020 blogissa, eikä mielipiteeni ole sen jälkeen muuttunut. Trendien tunnistaminen ei ole yleensä ongelma. Sen sijaan niiden yhtiöiden tunnistaminen, jotka tulevat jostain trendistä hyötymään, on usein vaikeaa.
Vain sen takia, että jokin toimiala kasvaa se ei tarkoita, että se olisi hyvä sijoitus. Sijoitus voi olla hyvä vain, jos yhtiö on kilpailijoitaan parempi, riippumatta toimialasta tai toimialan kasvusta.
En ole tarkemmin miettinyt sähköä tai tekoälyä. Nopea mielipiteeni on, että sähköä voi oikeastaan tuottaa kuka tahansa ja se on bulkkituote. Pitää vain löytää jotain syöttöenergiaa (tuuli, koski, aurinko, atomin halkaisu tai jokin muu polttoaine). Näiden ero syntyy poliittisista päätöksistä siitä, mitä tuetaan ja mitä rangaistaan ilmastosyistä. Mutta oletettavasti jokainen varteenotettava sähkön tuottaja osaa asemoida itsensä poliittisella kartalla siten, että saa enemmän hyötyä kuin haittoja politiikasta?
Tekoälyä ymmärrän vielä vähemmän, vaikka kuulin neuroverkoista jo 25 vuotta sitten ensimmäistä kertaa. Vertaisin sitä loogisesti esimerkiksi teollisuusrobotteihin. Ne keksittiin vuonna 1937 – siis 87 vuotta sitten – ja tekivät läpimurtonsa 1970-luvulla. Aikoinaan ajateltiin, että ne vievät kaikki työpaikat. Tänään niitä on maailmassa nelisen miljoonaa, mutta työpaikkoja on edelleen hyvin tarjolla. Työ on ehkä vähän erilaista.
Osakesijoittajan kannalta megatrendit ja niitä ympäröivät tarinat ovat juuri niitä markkinoiden nurkkia, joissa pilvilinnoja monesti rakennetaan. Siksi pidän järkevimpänä olla niistä sijoitusmielessä juuri välittämättä. Eikä se ole meitä ainakaan vielä toistaiseksi pahemmin haitannut.
Vastaan seuraavan kerran kysymyksiinne perjantaina 16. helmikuuta.
PhoebusBlogista
Hyvät Phoebuksen osuudenomistajat,
Vastaan näillä sivuilla sijoittajilta saamiini kysymyksiin (yleensä) perjantaisin. Yritän ryhmitellä kysymykset niin, että Phoebuksen kannalta mielestäni olennaisimpiin vastaan ensin. Näin keskustelun seuraaminen on toivottavasti helpompaa.
Muistakaa, että tyhmiä kysymyksiä ei ole. Hoidan teidän rahojanne, joten teillä on oikeus kysyä kaikesta, joka mieltänne askarruttaa. Toivon, että te myös käytätte tätä oikeuttanne. Arapaho-intiaanien sanoin: “If we wonder often, the gift of knowledge will come.”
Kysyä voitte sähköpostitse. En vastaa anonyymeihin kysymyksiin. Sen sijaan kysyjät säilyvät vastauksissani kaikki anonyymeinä. Siksi otan näihin viesteihin mukaan myös joitakin sellaisia kysymyksiä, joita kysyjä ei välttämättä ole tarkoittanut tähän blogiin.
Otan mielelläni vastaan kehitysehdotuksia.
Tässä blogissa esittämäni ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Ensinnäkin siksi, että oikea neuvo riippuu jokaisen sijoittajan taloudellisesta tilanteesta. Toiseksi, en tässä syvenny käsittelemiini aiheisiin läheskään sillä tarkkuudella kuin varsinaisessa neuvonnassa pitää tehdä.
Asiakaskohtaiseen neuvontaan Seligson & Co:lla on varainhoidon palveluita, jotka ovat maksullisia ja edellyttävät erillistä sopimusta. Lisätietoja ja yhteyshenkilöt tästä.
Ystävällisin terveisin,
Anders Oldenburg, CFA
salkunhoitaja