Vko 04/22: Tunnusluvut/hajautus
Salkunhoitajalta: Phoebuksen tarkemmat tunnusluvut
Nettisivuiltamme löytyy taas taulukko Phobuksen tarkemmista tunnusluvuista. Haluaisin poimia siitä muutamia havaintoja.
Asiakkaiden lunastukset vuonna 2021 vastasivat vain 3,6% keskimääräisestä pääomasta. Se on alle puolet Phoebuksen historian keskiarvosta ja on alin luku sitten vuoden 2003. On erittäin kiitollista nähdä, että asiakkaat ovat uskollisia – kiitos siitä!
Sen sijaan lunastuspalkkiot rahastolle olivat historian korkeimmat. Näitähän maksetaan vain silloin, kun lunastaa alle vuosi sitten tekemiään sijoituksia. Palkkiot eivät tule yhtiölle vaan nimenomaan rahastolle kattamaan sprekulatiivisten sijoittajien muille asiakkaille aiheuttamia turhia kaupankäyntikuluja. Se siis suojaa pitkäaikaisia omistajia keinottelijoilta.
Luvuista voimme laskea, että peräti kolmasosa asiakkaiden lunastuksista tuli viime vuonna asiakkailta, jotka eivät omistaneet osuuksiaan vuottakaan. Olen ennenkin kertonut, että tällaisten asiakkaiden ei kannattaisi sijoittaa Phoebukseen. Kun joutuu maksamaan prosentin ”poislähtöhintaa” niin todennäköisyys, että sijoitus olisi kannattava nimittäin pienenee hyvin paljon.
Kiertonopeus oli rahaston 20-vuotisen historian neljänneksi suurin. Se ei johtunut minusta vaan siitä, että amerikkalainen PPG osti Tikkurilan ja jouduin myymään osakkeemme. Lisäksi myin pieniä määriä ADP:n ja O’Reillyn osakkeita hajautussääntöjen vuoksi, sekä Handelsbankenilta osinkona saamamme Industrivärdenin osakkeet. Tikkurila edusti kuitenkin 87% myynneistäni.
Phoebuksen viimeinen tuottosidonnainen palkkio oli reilut 20t€ eli 0,02% rahaston arvosta. Siten niiden 18 vuoden aikana, kun rahastossa oli tuottosidonnainen palkkio, se oli keskimäärin 0,22% vuodessa rahaston arvosta. Tämän voi verrata siihen, että kiinteä palkkio nousi vuodenvaihteessa 0,20% rahaston arvosta tuottosidonnaisen palkkion poistuessa. Suurta vaikutusta kokonaispalkkioon ei muutoksella siis pitäisi olla.
”Pankkikulut” tuplaantuivat, joka johtuu EU:n vaatimista likviditeetin stressitestaamisen kuluista. Niistä meillä vastaa KPMG. Uskallan väittää, että minä tiedän salkunhoitajana sijoituskohteidemme likviditeetistä paljon enemmän kuin KPMG, joten kyseessä on omistajille täysin turha kulu. Mutta joudumme sopeutumaan sääntelyyn silloinkin, kun siinä ei ole juuri järkeä.
Phoebuksen osuudenomistajien lukumäärä kasvoi vuoden aikana 8,7% ja on nyt 5.527kpl. Määrä on itse asiassa rahaston alusta vuonna 2001 joka vuosi kasvanut, josta olen erittäin kiitollinen. Varsinkin, kun emme tee mitään ”push”-markkinointia, vaan annamme tyytyväisten asiakkaidemme kertoa meistä tuttavilleen. Kiitos siitä!
Jossain painotit, että Phoebus ei pelkästään sovi sijoituksen ytimeksi hajautuksensa vuoksi. Näin kuitenkin maallikkona pakko kysyä, miksi ei? Maantieteellisesti hajautusta on sekä toimialalakohtaisesti.
Phoebuksessa on vain 26 eri yhtiön osakkeita, joten rahasto on hyvin riippuvainen yksittäisten sijoituskohteidensa kehityksestä, toisin kuin hyvin hajautettu salkku. Olen kertonut, että sijoitan itse listattuihin yhtiöihin vain Phoebuksen kautta mutta se johtuu siitä, että olen rahaston salkunhoitaja. Siksi en suosittele sitä muille.
Jos rakentaa salkun esimerkiksi Euroopan, Pohjois-Amerikan ja Aasian indeksirahastoistamme, niin salkussa on yhteensä 451 eri yhtiön osakkeita. Siten salkun riippuvuus jonkin yksittäisen sijoituksen onnistumisesta on huomattavasti pienempi kuin Phobuksessa. Niin onkin minusta ihan fiksua tehdä – ei ehkä juuri noilla rahastoilla, mutta sillä ajatuksella kuitenkin.
Pyrin tottakai Phoebuksessakin välttämään merkittäviä riskikeskittymiä hajauttamalla eri maihin ja eri toimialoille. Mutta lienee silti selvää, että 451 yhtiön salkku on aika paljon paremmin hajautettu kuin 26 yhtiön salkku, vaikka sitä mitenpäin katsoisi?
– – –
Entä kannattaako hajauttaa? Berkshire Hathawayn pääomistaja Warren Buffett on kertonut, että ”Hajautus on suoja tietämättömyyttä vastaan, mutta siinä ei ole juuri järkeä, jos tietää mitä tekee”. Tämän moni on tulkinnut siten, että aktiivisen sijoittajan ei pitäisi hajauttaa kovin laajasti.
Toisaalta Buffett kertoi esimerkiksi vuoden 2020 yhtiökokouksessa, että ”Mielestäni useimmille ihmisille paras tapa sijoittaa on S&P500 –indeksirahaston kautta” (todettakoon, että Buffett on tässä minusta ”lähes oikeassa” mutta ehkä hieman epätarkka, S&P500 –indeksissä kun on vain amerikkalaisia suuryhtiöitä, mutta useimmille amerikkalaisille se soveltunee riittävän hyvin.)
Jonkun mielestä neuvot saattavat ehkä kuulostaa vastakkaisilta?
Mutta sitä ne eivät minusta ole. Oleellista on lainauksen osa ”jos tietää mitä tekee”. Moni ehkä luulee tietävänsä, mutta se on usein vain liiallista uskoa omiin kykyihin, kuten 85% autoilijoista uskovat olevansa keskimääräistä parempia kuskeja.
Minun mielestäni jokaisen sijoittajan pitäisi pyrkiä hajauttamaan osakesalkkunsa hyvin laajasti. Se on myös akateemisten tutkimusten mukaan ainoita ”ilmaisia lounaita” markkinoilla. Hajautus vähentää riskiä, mutta se ei laske tuotto-odotusta.
– – –
Miksi en siis hajauta Phoebuksen salkkua paljon nykyistä paremmin – uskonko minäkin liiaksi omaan osaamiseeni?
Siitä ei ole kyse. Haluan ymmärtää ja seurata omistamiamme yhtiöitä mahdollisimman tarkasti enkä pystyisi sitä tekemään, jos salkussamme olisi satoja eri yhtiöitä. Siksi hoidan mieluummin Phoebusta keskittyneenä rahastona josta seuraa, että sijoittajan kannattaa itse huolehtia hajautuksestaan sijoittamalla myös muihin kohteisiin.
Itse sijoitan toki listattuihin yhtiöihin ainoastaan Phoebuksen kautta mutta se johtuu siitä, että olen rahaston salkunhoitaja. Jos en itseeni omilla rahoillani uskoisi, miksi asiakkaatkaan minuun uskoisivat? Kaikille muille suosittelen parempaa hajautusta.
Vastaan seuraavan kerran kysymyksiinne perjantaina 11. helmikuuta.
PhoebusBlogista
Hyvät Phoebuksen osuudenomistajat,
Vastaan näillä sivuilla sijoittajilta saamiini kysymyksiin (yleensä) perjantaisin. Yritän ryhmitellä kysymykset niin, että Phoebuksen kannalta mielestäni olennaisimpiin vastaan ensin. Näin keskustelun seuraaminen on toivottavasti helpompaa.
Muistakaa, että tyhmiä kysymyksiä ei ole. Hoidan teidän rahojanne, joten teillä on oikeus kysyä kaikesta, joka mieltänne askarruttaa. Toivon, että te myös käytätte tätä oikeuttanne. Arapaho-intiaanien sanoin: “If we wonder often, the gift of knowledge will come.”
Kysyä voitte sähköpostitse. En vastaa anonyymeihin kysymyksiin. Sen sijaan kysyjät säilyvät vastauksissani kaikki anonyymeinä. Siksi otan näihin viesteihin mukaan myös joitakin sellaisia kysymyksiä, joita kysyjä ei välttämättä ole tarkoittanut tähän blogiin.
Otan mielelläni vastaan kehitysehdotuksia.
Tässä blogissa esittämäni ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Ensinnäkin siksi, että oikea neuvo riippuu jokaisen sijoittajan taloudellisesta tilanteesta. Toiseksi, en tässä syvenny käsittelemiini aiheisiin läheskään sillä tarkkuudella kuin varsinaisessa neuvonnassa pitää tehdä.
Asiakaskohtaiseen neuvontaan Seligson & Co:lla on varainhoidon palveluita, jotka ovat maksullisia ja edellyttävät erillistä sopimusta. Lisätietoja ja yhteyshenkilöt tästä.
Ystävällisin terveisin,
Anders Oldenburg, CFA
salkunhoitaja