Vko 02/25: Yritystapaamiset?
Kiinnostaisi kuulla toimintatapojasi kun olet käynyt tapaamassa yritysjohtoa tai muuten tutustunut yhtiöön. Tarkoitan lähinnä yhtiöön ”ihastumisen” riskiä. Sijoittajatkin kun ovat ihmisiä, helposti tunteet voivat vaikuttaa liiaksikin päätöksiin. Miten olet tässä muuttunut? Oletko sijoitusuralla lisännyt tapaamisia ja tehdasvierailuja, tai vähentänyt niitä? Varmasti olet oppinut kysymään relevantteja kysymyksiä, ja tulkitsemaan johdon vastauksia ja eleitä?
Kysymys on erittäin hyvä! Vastaus ei ehkä ole.
Analyytikkoaikoinani kävin hyvin usein tapaamassa yritysjohtoa ja osallistuin kaikkiin mahdollisiin tehdasvierailuihin. Salkunhoitajana olen tehnyt sitä harvemmin. En pelkää ihastuvani yhtiöihin, mutta minun ei salkunhoitajana enää tarvitse ymmärtää vaikkapa jonkin aineettoman oikeuden poistotahtia kvartaalitasolla. Analyytikkona piti. Nykyään keskityn enemmän yritystemme strategiaan.
Suuri muutos on tietenkin myös se, että kirjepostin aikaan 1980-90-luvuilla, siis paljon ennen internetiä, ei ollut vaihtoehtoja. Jos halusi tietää jotain, piti käydä kylässä ja kysyä. Nykyään tietoa on liikaakin ja siitä pitää osata seuloa itselleen relevantti osa.
Tehdasvierailuista voi olla hyötyä jos kokee, että tekee töitä vain numeroiden kanssa. Kun näkee, että ihmiset niska limassa puurtavat tuottaakseen meille yhtiön omistajille osinkoa (ja ennen kaikkea tietysti perheilleen toimeentulon) muistaa, miksi tätä tekee. Harvoin olen kuitenkaan yritysvierailuilla oppinut yhtiöistä juuri uutta.
Poikkeuksia on salkunhoitajan aikanani kaksi. Molemmat olivat erittäin epälikvidejä yhtiöitä. Tervakosken Puuhamaan toimitusjohtajalta opin ensin, mistä löytäisin meille riittävästi osakkeita ja sitten, että yhtiö todella välitti pienosakkaista. Ekokemin toimitusjohtajalta opin, että näkemykseni uuden jätteenpolttolaitoksen kannattavuudesta oli oikea. Mutta ehkä tämä osoittaa, että aika harvoin tapaamisissa saa oivalluksia?
Nykyään sijoittajatapaamiset tapahtuvat lähinnä netissä. Se on tehokasta ajankäyttöä ja kanssakäyminen on lähes yhtä luontevaa kuin fyysiset tapaamiset. Käyn toki tapaamassa jokus johtoa, kun minulla on jokin erityinen kysymys. Mutta aika harvoin enää. Osittain koska suurempi osa sijoituksistamme on ulkomailla, osittain koska ei tarvitse.
Mitään pokerinaamojen lukemista sijoittamisessa ei minusta tarvita. Yhtiön teot puhuvat puolestaan. Jos ne eivät minua miellytä, yritän ensin ymmärtää, miksi olen väärässä. Jos en edelleen ymmärrä johdon vastauksia, pitää harkita sijoitustamme tarkemmin.
– – –
Yhtiöihin ihastumisen riskiä ei pidä aliarvioida. Aina välillä rahaston 23 vuoden historian aikana minusta on tuntunut siltä, että suurin sijoituksemme voisi olla suurempikin osa salkusta. Hyvin usein kuitenkin yhtiö, jonka olen pitänyt hyvin varmana, on lopulta osoittautunut odotettua huonommaksi.
Mieltymykseni ajan saatossa näkee parhaiten, kun tarkastelee rahaston suurimpia omistuksia. Toiminnan alusta kunkin vuoden lopussa suurin sijoituksemme on ollut: 2001: Stockmann, 2002: Suominen, 2003: Tulikivi, 2004: Exel, 2005: Tulikivi, 2006: Tulikivi, 2007: L&T, 2008: Vacon, 2009: Vacon, 2010: Vacon, 2011: Fastenal, 2012: Air Liquide, 2013: Fortum, 2014: Fortum, 2015: Fortum, 2016: Air Liquide, 2017: Fortum, 2018: Air Liquide, 2019: Air Liquide, 2020: Air Liquide, 2021: Air Liquide, 2022: Air Liquide, 2023: Air Liquide, 2024: Costco.
Vaikka Phoebus on hyvin pitäjänteinen omistaja, maailma ei ole staattinen. Luulen nähneeni riittävän monen yhtiön kuihtuvan jotta ymmärrän entistä paremmin olla ihastumatta mihinkään sijoituskohteeseemme. Rahaston hajautussäännöt varmistavat tietysti omalta osaltaan myös, että niin ei käy.
Vastaan seuraavan kerran kysymyksiinne perjantaina 24. tammikuuta.
PhoebusBlogista
Hyvät Phoebuksen osuudenomistajat,
Vastaan näillä sivuilla sijoittajilta saamiini kysymyksiin (yleensä) perjantaisin. Yritän ryhmitellä kysymykset niin, että Phoebuksen kannalta mielestäni olennaisimpiin vastaan ensin. Näin keskustelun seuraaminen on toivottavasti helpompaa.
Muistakaa, että tyhmiä kysymyksiä ei ole. Hoidan teidän rahojanne, joten teillä on oikeus kysyä kaikesta, joka mieltänne askarruttaa. Toivon, että te myös käytätte tätä oikeuttanne. Arapaho-intiaanien sanoin: “If we wonder often, the gift of knowledge will come.”
Kysyä voitte sähköpostitse. En vastaa anonyymeihin kysymyksiin. Sen sijaan kysyjät säilyvät vastauksissani kaikki anonyymeinä. Siksi otan näihin viesteihin mukaan myös joitakin sellaisia kysymyksiä, joita kysyjä ei välttämättä ole tarkoittanut tähän blogiin.
Otan mielelläni vastaan kehitysehdotuksia.
Tässä blogissa esittämäni ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Ensinnäkin siksi, että oikea neuvo riippuu jokaisen sijoittajan taloudellisesta tilanteesta. Toiseksi, en tässä syvenny käsittelemiini aiheisiin läheskään sillä tarkkuudella kuin varsinaisessa neuvonnassa pitää tehdä.
Asiakaskohtaiseen neuvontaan Seligson & Co:lla on varainhoidon palveluita, jotka ovat maksullisia ja edellyttävät erillistä sopimusta. Lisätietoja ja yhteyshenkilöt tästä.
Ystävällisin terveisin,
Anders Oldenburg, CFA
salkunhoitaja