Vko 02/24: Ydintoiminta/politiikka

1. Berkshire Hathawayn kokouksessa kysyttiin, millainen uhka sähköautovalmistajien omat vakuutukset ovat perinteisille autovakuutusyhtiöille. Lyhykäisyydessään Ajit ja Buffett kuvailivat, että ala ei ole niin helppoa ja toisaalta, että ei tässä mitään uutta ole, onhan yksi perinteinen autovalmistaja tarjonnut näitä jo aiemminkin. Buffett totesi, että Wall Street rakastaa tarinoita, siksi sähköautoihin liittyvä vakuutusbisnes on saanut huomiota. Mitä mietteitä sinulla on aiheeseen liittyen? Onko tällä merkitystä Progressivelle?

En ole aiheeseen juuri perehtynyt, mutta minusta tuo kuulostaa vähän samalta kuin se, että autonvalmistaja olisi paljon pankkia tehokkaampi antamaan kulutusluottoa? Niin tuskin on, joten kyse on markkinointitempusta, joka maksaa autonvalmistajalle jotain ja siten korottaa itse autojen hintaa, mutta voi ehkä tuoda lisää asiakkaita.

Vakuutusten osalta en olisi huolissani. Toki sähköautoilu muuttaa alan logiikkaa siten, että useammat kolariin joutuneet sähköautot joudutaan lunastamaan, vaikka kyseessä olisi pieni peltikolari, koska akun arvo on iso osa auton arvosta eikä akkua usein voi korjata. Siksi sähköautojen vakuutusten pitääkin olla paljon kalliimpia.

Jos se saa ostajat empimään, on ehkä luontevaa, että Tesla tarjoaa omia vakuutuksiaan (joilla se tietää häviävänsä rahaa). Mutta Teslan vakuutustoiminta ei ole asiakkaita vakuuttanut, ainakaan uutisten mukaan. Reuters kertoi viime marraskuussa, että Teslan autovakuutukset ovat asiakkaiden mielestä lähinnä aika huono vitsi. En siksi osaa pitää sitä autovakuuttajien kilpailijana (kuten ei näköjään Ajit Jain tai Buffett).

– – –

Kysmys on hyvä, koska se johtaa myös kysymään miksi lähes kaikilla autonvalmistajilla on omia rahoitusyhtiöitä? Miksi ne eivät keskittyisi ydinliiketoimintaansa, ja antaisivat pankkien hoitaa rahoitus, joille se on ydintoimintaa? Olen lähes 20 vuotta miettinyt sitä, enkä ole vielä keksinyt rationaalista vastausta?

Ilmiö on kuitenkin niin yleinen, että sille lienee jokin hyvä selitys, jota en vain tajua? Phoebuksen yhtiöistä Deerellä ja Harley-Davidsonilla on isot omat rahoitusyhtiöt. Euro Corporate Bond –rahastomme sijoituksista 9% on auton- ja konevalmistajien rahoitusyhtiöiden lainoissa (VW, M-B, BMW, Stellantis, Toyota, Ford, Volvo, GM, Deere ja Traton).

Sen ymmärrän toki hyvin, että autonvalmistaja haluaa varmistaa, että asiakkaavat saavat autoilleen rahoitusta ja että yhtiöt ainakin silloin tällöin haluavat tarjota ”halpaa” korkoa, joka on käytännössä alennus auton hinnasta. Pitäisin kuitenkin tehokkampana, että autonvalmistaja silloin tekisi sopimuksia pankkien kanssa, joiden ydinliiketoimintaa rahoitus on kuin, että he tuottavat palvelun itse.

Luulen, että se voisi näkyä positiivisesti myös autoyhtiöiden pörrsikursseissa. Nyt niitä voi olla hieman vaikea analysoida, kun luvuissa niputetaan tuotannollinen toiminta ja rahoitustoiminta, eikä tasetta aina ole aivan helppoa purkaa osiinsa.

Joka tapauksessa autoyhtiöiden omien rahoitusyhtiöiden yleisyyttä voi verrata siihen, että autoyhtiöillä ei (juuri) lainkaan ole omia autovakuutusyhtiöitä. Jos vakuutusten tarjoaminen olisi yhtä helppoa (tai oikeammin sanottuna olisi vain yhtä monimutkaista) kuin autorahoituksen tarjoaminen, niin lähes joka yhtiöllä olisi varmaan samalla logiikalla oma vakuutusyhtiönsäkin. Mikä se omien rahoitusyhtiöden logiikka sitten onkaan.

2. Kuinka suurta arvoa annat Yhdysvaltain presidentinvaaleille, jos Trump voittaa, mitkä rahaston yhtiöt tästä kärsivät ja mitkä voivat pärjätä?

En yleensä kiinnitä makrotalouteen juuri huomiota ja vielä vähemmän politiikkaan. Poliitikot tulevat ja menevät monta kertaa yhden sijoitushorisontin aikana.

Vuosi 2016 oli hyvä esimerkki. Suomessa kauhisteltiin Trumpin valintaa presidentiksi ja Britannian samanaikaista eroa EU:sta ja miten ne vaikuttaisivat maailmaan jatkossa? Sen jälkeen Phoebus on noussut +80% ja vertailuindeksimme on noussut +72%. Ei kai aivan huonoa?

Trumpin kaudesta ehkä jää lähinnä mieleen, että hän taisi olla juuri niin oikukas presidentti kuin jo vuonna 2016 oletettiin. Osakemarkkinoiden kannalta paremmin jää ehkä mieleen se, että hän laski liittovaltion yritysveron 35%:ista 21%:iin, joka itsessään nosti pörssiyhtiöiden arvoa noin +20%.

Brexitistä minulle ei jää mieleen mitään, joka olisi vaikuttanut osakemarkkinoihin.

– – –

Ainoa yhtiömme, johon politiikka voisi ehkä merkittävästi vaikuttaa on aikuiskoulutusyhtiömme Strategic Education. Perinteisesti oikeisto (republikaanit) on suosinut yksityistä koulutusta, kun taas vasemmisto (demokraatit) suosii julkista koulutusta. Jos nyt ”vasemmistosta” voi USA:ssa edes puhua, kun demokraatit ovat nekin poliittisella kartalla suomalaisittain hyvinkin oikealla.

Sama koskee osittain lääke- ja aseteollisuutta, jota emme omista. Mutta ei Strategic Education tietenkään rakenna liiketoimintaansa sen varaan, että republikaanit olisivat vallassa. Se on sitä paitsi kuudenneksi pienin sijoituksemme.

– – –

Jos ja kun osakesijoittajan oikea aikajänne on vähintään 10 ja mieluummin 20 vuotta, niin minusta ei pidä juurikaan kiinnittää ”ajankohtaisiin” asioihin huomiota vaan siihen, että salkun yhtiöt ovat mahdollisimman todennäköisesti 10 tai 20 vuoden päästä nykyistä kannattavampia ja arvokkaampia. Niin minä ainakin yritän tehdä.

Vastaan seuraavan kerran kysymyksiinne perjantaina 2. helmikuuta.

PhoebusBlogista

Hyvät Phoebuksen osuudenomistajat,

Vastaan näillä sivuilla sijoittajilta saamiini kysymyksiin (yleensä) perjantaisin. Yritän ryhmitellä kysymykset niin, että Phoebuksen kannalta mielestäni olennaisimpiin vastaan ensin. Näin keskustelun seuraaminen on toivottavasti helpompaa.

Muistakaa, että tyhmiä kysymyksiä ei ole. Hoidan teidän rahojanne, joten teillä on oikeus kysyä kaikesta, joka mieltänne askarruttaa. Toivon, että te myös käytätte tätä oikeuttanne. Arapaho-intiaanien sanoin: “If we wonder often, the gift of knowledge will come.”

Kysyä voitte sähköpostitse. En vastaa anonyymeihin kysymyksiin. Sen sijaan kysyjät säilyvät vastauksissani kaikki anonyymeinä. Siksi otan näihin viesteihin mukaan myös joitakin sellaisia kysymyksiä, joita kysyjä ei välttämättä ole tarkoittanut tähän blogiin.

Otan mielelläni vastaan kehitysehdotuksia.

Tässä blogissa esittämäni ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Ensinnäkin siksi, että oikea neuvo riippuu jokaisen sijoittajan taloudellisesta tilanteesta. Toiseksi, en tässä syvenny käsittelemiini aiheisiin läheskään sillä tarkkuudella kuin varsinaisessa neuvonnassa pitää tehdä.

Asiakaskohtaiseen neuvontaan Seligson & Co:lla on varainhoidon palveluita, jotka ovat maksullisia ja edellyttävät erillistä sopimusta. Lisätietoja ja yhteyshenkilöt tästä.

Ystävällisin terveisin,

Anders Oldenburg, CFA
salkunhoitaja