Vko 44/07: Seminaari / Yhtiöt X / Exel / Ankat
- Salkunhoitajalta: Tavataan ”varjomessuilla”
Järjestämme asiakkaillemme (ja muillekin kiinnostuneille) 10-vuotisjuhlaseminaarin keskiviikkona 14.11. klo 10.00-16.30 Elokuvasäätiön tiloissa Katajanokalla. Ohjelma löytyy uusimman neljännesvuosikatsauksemme sivulta 3, tässä:
http://www.seligson.fi/resource/seligson_rahastot_3-2007.pdf
Kuten tarkkavaisimmat teistä huomaatte, sijoitusmessut ovat samaan aikaan vähän matkan päässä. Miksi emme ole siellä? Koska näin voimme mielestämme tarjota paremman ohjelman, tarkemmin kohdennettuna omille asiakkaillemme, alhaisemmin kustannuksin. Yksinkertainen on tehokasta.
Pyrin olemaan paikalla koko päivän. Tunnistatte minut vaaleanvihreästä solmiosta. Tervetuloa keskustelemaan myös Phoebuksesta!
- Tässäpä pari firmaa, joiden epäilen kuuluvan siihen 37/07 blogissasi mainitsemaasi 0.75% tai peräti 0.25% kategoriaan: American Express ja Moody’s (tai vaihtoehtoisesti McGraw Hill Corp). Vaikuttavat aika houkuttelevilta jos ja kun aikahorisontti on muutamaa kvartaalia pidempi. AMEXin johto vaikuttaa loistavalta ja molempien business mallit mahtavilta.
Valitettavasti joudun tuottamaan sinulle pettymyksen. Kaikki kolme kuuluvat 99% kategoriaan.
Olet silti täysin oikeassa: mainitsemasi yhtiöt ovat hyvin laadukkaita. Ajattelet selvästi yrityksiä hyvin samalla tavoin kuin minä. Voisin lisätä listaasi kaksi yhtiötä: Mastercard ja Western Union. Yhteistä kaikille viidelle on, että ne ovat onnistuneet rakentamaan itselleen melko oligopolistisen kilpailutilanteen ja sitä kautta normaalioloissa loistavan kannattavuuden.
Luottoluokittajat Moody’s ja Standard & Poor’s (McGraw-Hill) tullevat lähiajat kärsimään luottomarkkinoiden hiljenemisestä ja omista möhläyksistään luottoriskijohdannaisten (esim CDOt) luokituksissa, mutta pitkällä aikavälillä liiketoimintamalli on hieno. Luottokorttifirmat ja Western Union taas ovat rakentaneet niin kattavia verkostoja, että uusien kilpailijoiden markkinoille tulo on lähes mahdotonta.
Pankkitoiminta ja erityisesti maksujen välitys kuitenkin tehostuu nopeasti, enkä osaa arvioida muutosten vaikutuksia eri yhtiöiden liiketoimintaan. Siksi yksikään näistä viidestä ei ole oppimisprioriteettilistallani kovin korkealla. Mutta jos minulla oikeasti olisi konkreettinen oppimisprioriteettilista, kaikki viisi yhtiötä todennäköisesti olisivat sillä mukana. Siinä olet aivan oikeassa.
- Miltä Exelin tulos ja tulevaisuus näyttäisi Sport pois putsattuna? Kuinka huolestunut olet yhtiön velkataakasta?
Teollisuuspuoli tehnee tänä vuonna noin 15-16me miljoonaa euroa liiketulosta (pl 0,7me kertaerä Mäntyharjulla). Yhtiöllä on nettovelkaa 33me eli korkokustannuksia normaalisti vajaat 2me. Kun 13,5me tuloksen ennen veroja rasittaa normaaliveroilla (26%) ja jakaa tästä tuloksena olevan nettotuloksen 10,0me osakemäärällä 11,9mkpl, pelkkä teollisuuspuoli siis tekee tällä hetkellä noin 0,85 euroa/osake tulosta.
Tällöin teollisuuteen sisältyy vielä noin 5me vuosittaiset toimitukset Sportille (sauvaputket), eli noin 5% teollisuuspuolen myynnistä, joiden kate lienee alle yhtiön keskiarvon. Jos oletetaan jalostusarvoksi 40% ja toimitukset loppuisivat, tulos huononee vielä 2me eli tulos per osake olisi 70-75 senttiä, ilman lisäsopeutuksia. Toisaalta tällöin Mäntyharjun tehdas todennäköisesti suljettaisiin, joten nettovaikutus jäisi pienemmäksi (tulos ehkä luokkaa 80 senttiä).
Jos sport-puolen myynnistä saisi rahaa – tai jos edes käyttöpääoma saataisiin irti – velat ovat tietenkin tuota pienemmät.
Uskoisin kyllä sportinkin hiljalleen pääsevän tappioistaan. Sehän on nykyään puhtaasti jakelubisnes, jonka ongelma on, että lead-time on kokoonpanon Kiinaan siirtämisen jälkeen nyt 8-9kk (puoli vuotta pidempi kuin ennen) eikä tähän vielä alkuvuodesta oltu sopeuduttu riittävän hyvin. Homma on Göran Jönssonin mukaan kesästä lähtien paremmin hanskassa, jonka pitäisi näkyä 2008 keväällä tulosparannuksena, jos hän on oikeassa. Riittääkö silloin vielä nollatulokseen jää nähtäväksi.
Velkaa on toki aivan riittävästi, mutta ei mielestäni huolestuttavan paljon. En näe syytä miksi teollisuuspuolen täytyisi lähiaikoina investoida kovin paljon poistoja enemmän tai miksi käyttöpääoman pitäisi merkittävästi kasvaa. Tällöin kassavirta voisi siis olla lähellä nettotulosta, noin 10 miljoonaa euroa vuodessa. Velka poistuisi kolmessa vuodessa.
Todellisuudessa yhtiö maksanee hieman osinkojakin, joten velka nollautuu pikemminkin 4-5 vuodessa. Sekään ei ole huolestuttavan pitkä aika. Kaikki tämä tietenkin edellyttää, että Sport-puoli ei enää vuoda verta kovinkaan kauan. Siihen auttaa talousjohtaja Ilkka Silvannon tulosjulkistustilaisuudessa esille tuoma resepti: ”Mikä tahansa liiketoiminta on kannattavaa, kunhan kustannukset mitoitetaan tuottoja pienemmiksi.”
- Phoebuksella oli aikoinaan Suomisen osakkeita, ne myytiin kauniilla voitolla pois, mutta kun luin pankkiiriliike x:n aamuraporttia, jossa suositellaan ostoa tavoitehinnan ollessa x,xx, niin tässä voisi olla paikka pohtia asiaa?
Luin äskettäin hyvän Fortune-lehden artikkelin, jossa toimittaja nosti subprime-kriisin perussyyksi pankkien vanhan Wall Streetin sanonnan mukaisen toiminnan: ”When the ducks quack, feed them”. Pankkiiriliikkeiden aamu-, keskipäivä- ja iltakatsaukset ajavat mielestäni enimmäkseen juuri tätä asiaa, ankkojen syöttämistä. Muista, että pankkiiriliike elää välityspalkkioilla.
Vaikka artikkelilla ei olekaan kysymyksesi kanssa mitään muuta tekemistä, suosittelen sitä lämpimästi. Se löytyy tästä:
http://money.cnn.com/2007/10/15/markets/junk_mortgages.fortune/
Mitä Suomiseen tulee, jos luet neljännesvuosikatsauksemme 1/2006 ja tutustut yhtiöön huomaat, että mikään ei ole puolessatoista vuodessa oleellisesti muuttunut. Ennen kaikkea velka ei ole pienentynyt, eikä se kovin nopeasti sitä edes voi tehdä, ainakaan ilman osakeantia, vaikka tulos paranisikin. Velkaa on sen verran liikaa.
Suomisessa riittää kyllä vipua, juuri suuren velkataakan ansiosta. Mutta vipu on spekulantteja, ei sijoittajia varten, kuten olen ennenkin yrittänyt kertoa.
Lue myös viikon 04/07 vastaukseni kysymykseen nro 3. Kuten katsauksessa 1/2006 yritin kertoa, koen Suomisen osalta arvioineeni nimenomaan yhtiön laadun väärin. Siksi on epätodennäköistä, että sijoittaisimme uudestaan yhtiöön seuraavan vuosikymmenen aikana.
.