Vko 38/07: Tulikivi
- Salkunhoitajalta: Tulikivi
Kerroin pari kuukautta sitten (vko 32/07), että Tulikiven kurssi alkaa hiljalleen olla siellä, missä voisin kuvitella lisääväni yhtiön painoa salkussamme. Olen nyt hiljalleen ostanut 10% lisää osakkeita (50.000 kpl) keskihintaan 2,46 euroa.
Miksi ihmeessä, kun Tulikivi juuri kertoi aloittavansa yt-neuvottelut Juuan henkilöstön lomauttamisesta, kysynnän laskettua edelleen Saksassa?
Koska tässä on minusta kyse enemmän markkinoiden heikkoudesta kuin yhtiön kilpailukyvyn huononemisesta. Ne ovat kaksi täysin eri asiaa – syklit tulevat ja menevät, mutta kilpailukykyinen yhtiö tekee keskimäärin syklien yli tulosta.
– – –
Pari ajatusta suhdanteista:
Saksan markkinoiden heikkous näkyy esimerkiksi siinä, että ruotsalainen, hyvin hoidettu kaminoiden ja lämpöilmapumppujen tuottaja Nibe antoi eilen tulosvaroituksen, nimenomaan Saksan kysynnän heikkouden takia. Heikkous näkyy myös Saksan keskuspankin julkaisemissa asuntojen rakennuslupien määrässä:
http://www.bundesbank.de/statistik/statistik_zeitreihen.en.php?lang=en&open=&func=row&tr=USLA02
Saksasta puhuttaessa on myös syytä muistaa, että emme suinkaan elä syklin hupulla, toisin kuin muissa Euroopan maissa. Itse asiassa jaksolla 1993-2005 asuntojen hinnat Saksassa laskivat 4% samaan aikaan kun ne Suomessa yli kaksinkertaistuivat:
http://www.totallyproperty.com/property/images/stories/research/37610858_img_7.jpg
Korkojen nousu on toki Suomessakin alkanut purra asuntojen kysyntään niin, että pientalojen rakennusluvat ovat selvästi alemmalla kuin puolitoista vuotta sitten rakennussyklin saavuttaessa huippunsa:
On syytä muistaa, että Tulikiven uunimyynnistä noin puolet menee uudiskohteisiin ja puolet saneerauskohteisiin. Korjausmyynti on huomattavasti vähemmän syklistä kuin uudismyynti, joten yhtiö ei ole aivan niin herkkä rakennustoiminnan vaihteluille kuin yllä näyttämieni tilastojen perusteella ehkä voisi kuvitella.
– – –
Sillä, onko suhdannesykli menossa ylöspäin vai alaspäin ei mielestäni ole pitkäjänteiselle osakesijoittajalle juurikaan merkitystä. Talous ei kasva lineaarisesti, mutta se keskimäärin kasvaa. En osaa ennustaa rakentamisen kehitysta Saksassa enkä Suomessa. Sitä eivät osaa edes ne yhtiöt, jotka toimivat rakennusalalla, vaikka ne käyttävät parhaiden ekonomistien ennusteita hyväkseen ja tietävät siis paljon enemmän kuin minä. Tästä hyvänä esimerkkinä Niben ja Tulikiven sopeuttamistoimet.
Sen sijaan merkityksellistä on tietenkin, että saimme nyt ostettua puolet vuoden alussa myymistäni osakkeista takaisin reilun euron halvemmalla kuin millä ne myin. Jos ollaan tarkkoja tienasimme kulujen jälkeen 99 senttiä osakkeelta, oikaistuna kevään 9 sentin osakekohtaisella osingolla. Tältä osin ”kassamme tuotti” siis kahdeksassa kuukaudessa +40% (myönnän toki, että se olisi tuottanut vielä enemmän jos olisin viivyttänyt ostot vielä hieman kauemmin).
Mutta en käy lyhyttä kaupaa, joten en myynyt ja ostanut osakkeita siksi, että olisin kuvitellut tietäväni kurssin laskevan. Myin osakkeita riskienhallinnan takia. Siksi, että Tulikivi oli viime vuodenvaihteessa suurin sijoituksemme, jonka paino salkussa oli hyvän kurssinousun jälkeen 9,7%. Se oli mielestäni liikaa, joten vähensin painon 8%:iin.
Vastaavasti ostin osakkeita takaisin kun Tulikiven paino salkussa oli laskenut 5,3%:iin. Uskon edelleen yhtiöön – koska sen ongelmat näyttävät johtuvan lähinnä suhdanteista – ja nyt meillä oli varaa hieman kasvattaa omistustamme riskien hallinnan siitä kärsimättä.
Itse asiassa meillä on edelleen siihen varaa. Mutta, kun ostan osaketta, jonka lähiajan tuloskehityksen voi olettaa olevan huono, toimin mielelläni hitaasti. Jos osake laskee merkittävästi lisää on todennäköistä, että jatkan omistuksemme kasvattamista. Mutta sillä ei ole mitään kiirettä – rahamme eivät suinkaan mätäne, vaikka ne olisivat vielä hetken korkosijoituksissa.
.