Vko 36/07: Hermoilu/velka/yhtiöriskit/kysymykset

1. Painotat jatkuvasti sijoittamisen pitkäjänteisyyttä ja sitä, että lyhyellä tähtäimellä markkinoiden suuresta volatiliteetista ei kannata välittää (paitsi hyvien ostomahdollisuuksien myötä). Minua kiinnostaisi tietää, minkälaisten sijoittajien kanssa olen Phoebuksessa mukana. Ovatko Phoebuksen osuudenomistajat katselleet kesän kurssilaskua sivusta vai lunastaneet osuuksiaan normaalia enemmän? Onko sinua vertailudataa muista rahastoista, esimerkiksi verrattuna Seligsonin osakeindeksirahastoihin?

Olet hyvässä seurassa.

Heinä-elokuun aikana Phoebuksen osuudenomistajien lukumäärä nousi 34:lla eli 3,6%. Suomi-indeksirahastomme osuudenomistajien lukumäärä nousi 4,3%. Kaikkien Suomeen sijoittavien rahastojen osalta luku oli -0,5% ja kaikkien suomalaisten rahastoyhtiöiden osakerahastojen osalta -0,4%.

Phoebuksen nettomerkinnät (merkinnät miinus lunastukset) olivat heinä-elokuussa yhteensä 49 tuhatta euroa negatiiviset, eli -0,2% rahaston arvosta. Suomi-indeksirahastossamme vastaava luku oli -1,1%. Kaikkien Suomeen sijoittavien rahastojen osalta luku oli -0,6% ja kaikkien suomalaisten rahastoyhtiöiden osakerahastojen osalta -1,2%.

Nettoluvut eivät kerro kaikkea, koska ne voivat peittää suuria lunastuksia jos niiden vastapainona on ollut suuria merkintöjä. Näin ei Phoebuksessa ollut. Bruttomääräiset lunastukset olivat 276 tuhatta euroa, eli -1.1% rahaston arvosta. Suomi-indeksirahastossamme luku oli -2,9%. Markkinoiden osalta tätä tietoa ei ole saatavissa.

Vaikka kuinka kertoisin, että osakkeitaan tulisi katsoa yhtiöiden osina eikä pelipapereina, eikä yhtiöiden osiin pidä sijoittaa vain lyhyeksi aikaa, keskuuteemme eksyy vääjäämättä jokunen spekulantti. Luvut kuitenkin mielestäni osoittavat, että sellaisia on Phoebuksessa selvästi vähemmän kuin rahastomarkkinoilla keskimäärin.

Kuten sinäkin, useimmat Phoebukseen sijoittaneet ovat mitä ilmeisimmin tehneet kotiläksynsä hyvin. Siihen olen erittäin tyytyväinen.

2. Velkarahalla sijoittamista pidetään usein turhana riskinottona. Asunnon hankinnassa velkaa ei kuitenkaan pidetä niin pahana. Jos sitten on asunto, asuntolainaa ja sijoittaa, niin eikö se ole efektiivisesti sama kuin olisi ottanut itseltään lainaa asuntolainan lyhennyksistä ja sijoittanut sen?

En keksi mitään, mikä korreloisi mahdollisimman vähän tai jopa negatiivisesti suomalaisten asuntojen hintojen kanssa. Intuitiivisesti ajatellen nopeita lyhennyksiäkin parempi tapa tasata koko sijoitussalkun (asunto + muut sijoitukset) heiluntaa olisi mahdollisimman hyvin hajautettu sijoitussalkku, jota kasvattaisi sopivan osalla siitä rahasta, jolla voisi lyhentää asunnon lainoja.

Tavoitteeni olisi koota sellainen sijoitusportfolio, joka sekä antaisi suojaa asuntojen hintojen heittelylle että koroille ja samalla saattaisi tuottaa enemmän kuin velan lyhentäminen. Onko moinen mahdollista?

Jos on asunto, asuntolainaa ja sijoittaa, se on sijoittamista velkarahalla. Siinä olet aivan oikeassa. En suosittelisi sitä kenellekään, koska velkarahalla sijoittamista ei turhaan pidetä suurena riskinottona.

Teoriassa voisit toki ajatella tasaavasi asuntosi hintariskin velkaantumalla vielä enemmän ja hajauttamalla sijoitukset asunnon kanssa korreloimattomiin kohteisiin. Käytännössä se ei ole hyvä ajatus.

Miksi? Koska et etukäteen voi tietää, miten eri varallisuuslajit tulevaisuudessa korreloivat keskenään. Monesti näkee riskienhallintamalleja, jotka perustuvat juuri historialliseen korrelaatioon, joilla on hienolta kuulostavia nimiä, kuten Value-at-Risk, minimivarianssisalkku jne. Ne voivat ajatuksellisina apuvälineinä olla jossain määrin hyödyllisiä, mutta riskien hallinnassa ne ovat roskaa. Jopa vaarallisia.

Todellisen kriisin sattuessa – joka onneksi tapahtuu erittäin harvoin – kaikilla varallisuuslajeilla on taipumus korreloida lähes täydellisesti. Se johtuu siitä, että sijoittajien on silloin pakko yrittää myydä edes jotain, jos tarvitsevat rahaa. Korrelaatioon perustuvat mallit lakkaavat toimimasta juuri kun riskienhallintaa eniten kaivataan.

Elokuun aikana näin erään kvantitatiivisen hedge-rahaston hoitajan kertovan, että ”sellaisia liikkeitä, jotka tilastollisesti tapahtuvat kerran 10.000 vuodessa, tapahtui kolmena päivän viikossa”. En ole mikään matemaatikko, mutta maalaisjärjellä ajateltuna, eiköhän hänen mallinsa perustana oleva todennäköisyysjakauma vaatisi pientä kalibrointia?

Yksi asia, mistä voit olla täydellisen varma on, että velkasi ei mahdollisen kriisin aikana tule laskemaan. Siksi salkun kasvattaminen lisävelalla – oli salkku kuinka hyvin hajautettu tahansa – kasvattaa aina myös riskiä ja on mielestäni erittäin huono ajatus.

Sinuna maksaisin ensin asuntovelat. Vasta sitten alkaisin miettiä sijoittamista.

3. Miten suomalaisilla rahastomarkkinoilla sijoittajan tulisi suhtautua vastapuoliriskiin? Tämä ei taida olla suuren suuri, mutta tietoturvallisuuden laiminlyönnit, sekoava salkunhoitaja tai joku muu täysin odottamaton tapahtumahan voisi moisen riskin saada realisoitumaan. Sijoittajan kannalta hajautuksen käyttämättä jättäminen on periaatteessa tyhmää, mutta onko riski konkreettinen?

Olen samaa mieltä siitä, että riski on häviävän pieni, kunhan muistat hajauttaa sijoitusriskisi riittävästi. Silloin hajautat samalla sekoilevan salkunhoitajan riskiä.

Harvoja riskikeskittymiä joihin itse olen reagoinut, on eräiden rahastoyhtiöiden taipumus latoa samoja luottoriskejä useisiin eri osake- ja korkorahastoihinsa. Erään suuren pankin rahastoyhtiön puolivuosikatsausta lukiessasi huomaat, että sen kahdeksassa korko- ja osakerahastossa on saman suomalaisen kiinteistöyhtiön velkakirjoja.

Jos olet sijoittanut korkorahastoon, luottoriski ei liene yllätys. Jos olet sijoittanut yhtiön Japani-osakerahastoon, jota hoidetaan johdannaisilla, kiinteistöyhtiön luottoriskisi voi tulla yllätyksenä, ellet ole tututstunut riittävän tarkasti rahastosi sijoituksiin. Ja vaikka olisit hajauttanut sijoituksesi noihin kahdeksaan eri korko- ja osakerahastoihin, sinulla on silti joka rahastossasi sama luottoriskikeskittymä, josta on syytä olla tietoinen.

Mutta tämä oli aika lailla äärimmäinen poikkeus siitä perussäännöstä, että rahastoyhtiöt hallitsevat käytännössä riskejään hyvin. Mehän olemme kaikki Rahoitustarkastuksen jatkuvan valvonnan alaisia.

Huomaa myös, että vaikka pankkisi huomenna kaatuisi, sen sijoitusrahastojen toiminta jatkuu normaalisti (siltä osin kuin ne eivät ole ostaneet pankin lainoja). Siitäkin syystä pidän vastapuoliriskiä rahastoalalla melko teoreettisena ongelmana.

Olennaisempaa kannaltasi mielestäni on, että koet saavasi rahastoyhtiöltäsi hyvää palvelua etkä maksa rahastoistasi liikaa.

4. Kuinka paljon sinulle tulee kysymyksiä noin yleisesti ottaen? Vähän, sopivasti vai niin paljon, että joudut ankaralla kädellä siivoamaan kysymystulvaa?

Toistaiseksi ihan sopivasti.

Olen Blogissa vastannut lähes kaikkiin sähköpostini tulleisiin kysymyksiin, oli ne sitten tarkoitettu Blogiin tai ei, ja välillä lisännyt omia kommenttejani. Kahdeksassa kuukaudessa Blogissa on ollut 80 kysymystä tai kommenttia.

Hoidan teidän rahojanne, joten koen velvollisuudekseni pitää teidät mahdollisimman hyvin ajan tasalla sijoituspäätöksistäni ja muista Phoebuksen hoitoon liittyvistä asioista. Blogi on siihen yksi väline, neljännesvuosikatsauksemme toinen ja Vuosikirja kolmas.

Kuten sivuillamme lukee, otan mielelläni vastaan ehdotuksia siitä, miten voisimme palvella Phoebuksen osuudenomistajia nykyistä paremmin.

.