Vko 25/07: Sanomalehdet /kehittyvät markkinat

1. Olisin kysellyt mielipidettäsi Ilkasta, jonka vaihto on pientä, mutta pitkän aikavälin tunnusluvut kohtalaisia. Yhtiö on velaton ja tuottaa osinkoa tasaisesti, mutta ei taas juurikaan kykene kasvamaan. Ilkka 2 on äänivaltaerojen takia aina halvempi vaihtoehto kuin Ilkka 1. Voisiko nykyisillä pörssin arvostustasoilla Ilkkaa pitää ”bondimaisena” osakkeena, joka ei juuri EPS:iä kasvattane mutta antaa tasaista 5-6 %:n osinkotuottoa jatkossakin?

Olet selvästi tehnyt kotiläksysi numeroiden osalta. Ilkan ”nettokassa” mukaan lukien osakesijoitukset on kevään ylimääräisen osingonjaon jälkeen noin 2,40 euroa per osake, joten nykykurssilla 10,40e maksat liiketoiminnasta noin 8 euroa osakkeelta. Liiketoiminta on normaaleilla veroilla rasitettuna parin viime vuoden ajan tuottanut tulosta vajaat 0,50 euroa per osake, joten maksat siitä velattoman P/E-luvun noin 16x.

Yhtiön osingonjakopolitiikka on jakaa puolet tuloksesta. Jos Ilkka siitä huolimatta jatkaisi noin 0,60 euron osingon jakamista, pääsisit lähelle 6% tavoitettasi. Tai, jos liiketoiminnan tulos jaetaan ulos ja nettokassan tuotot reinvestoidaan, pääset lähelle 5% tavoitettasi. Olettaen tietenkin, että tulos säilyy.

Tästä pääset ydinkysymykseen, joka kuuluu: Mikä on painettujen sanomalehtien pitkän aikavälin tulevaisuus, Suomessa ja globaalisti? Ja pystyvätkö lehtitalot kehittämään muuta toimintaa, joka kompensoi painetun median mahdollisen taantumisen?

Lyhyt vastaus on helppo, kuten niin usein: En tiedä.

Tarkempi analyysi toimialasta ei kuitenkaan ole kovin lohduttava. Viimeisen 10 vuoden aikana sanomalehtien levikki on Suomessa laskenut 6%. Ilmiö on globaali, esimerkiksi USA:ssa vastaava levikin lasku on -8%. USA:ssa levikit itse asiassa saavuttivat huippunsa jo vuonna 1984, joten laskua on jatkunut 23 vuotta.

Hiljalleen pienenevä levikki on toistaiseksi sallinut levikkitulojen nousta, koska hintojen korotukset enemmän kuin kompensoivat volyymin laskua. Se ei kuitenkaan ole kovin oleellista, vaan suurin osa sanomalehtien tuotoista koostuu ilmoitusten myynnistä.

Ilmoituspuolella levikin lasku enteilee pahaa. Mitä harvempi lehteä lukee, sitä vähemmän kiinnostava se on mainostajalle. Ennen 1980-luvun puoltaväliä, painetun lehden vaihtoehdot olivat lähinnä TV ja radio. Sitten mukaan tuli kaapeli-TV.

Ja sitten tuli internet.

Perinteisesti sanomalehdet ovat olleet ”luontainen monopoli”, joka on hyötynyt verkostovaikutuksesta aivan kuten esimerkiksi huutokauppafirmat. Eli voittaja vie kaiken, koska myyjät (mainostajat) hakeutuvat sinne missä ostajat (lukijat) ovat ja päinvastoin.

Internet on melko nopeasti murtamassa tätä liiketoiminnan logiikkaa. Kapealle alalle erikoistuneet nettimainoskanavat pystyvät laajemmin hyödyntämään verkostovaikutusta, kansallisesti sanomalehtien alueellisuuden sijaan. Tai jopa kansainvälisesti. Esimerkkejä kansallisista malleista Suomessa ovat vaikkapa etuovi.com, uratie.fi tai huuto.net. Mutta nämäkin saattavat hiljalleen hävitä kansainvälisille verkostoille, kuten eBay, Google ja Monster.com

Suomessa sanomalehtien ilmoitustuotot kasvoivat tästä huolimatta vielä vuosina 2000-2006 yhteensä 3% (eli 0,4% vuodessa). On kuitenkin syytä huomata, että ilmoitustuotot per palstametri laskivat hieman, eli lehdet ovat jo menettäneet entisen hinnoitteluvoimansa. USA:ssa sen sijaan sanomalehtien ilmoitustuotot laskivat samalla jaksolla jo 4%, ja tämä oli ennen kiinteistömarkkinoiden notkahdusta. Tänä vuonna tilanne on merkittävästi huonontunut.

Eroaako Suomi muusta maailmasta? Ehkä, koska täällä luetaan poikkeuksellisen paljon lehtiä, ja lehtien osuus mainoseuroista on siksi suurempi kuin muualla. Suomessa sanomalehtien levikki oli viime vuonna 1,29 lehteä per kotitalous, USA:ssa 0,47. Sanomalehtien osuus ”laajasta mainoskakusta” (ml suoramainonta, messut, hakemistot yms) oli Suomessa vuonna 2005 noin 24%, USA:ssa enää reilut 17%. Mitä vähemmän lukijoita, sitä vähemmän kiinnostavaksi mainoskanavaksi lehdet muuttuvat.

Kun mietit omaa mediakäyttäytymistäsi ja ennen kaikkea kun seuraat nuorten median käyttöä on mielestäni päivänselvää, että tämä trendi ei muutu, vaan se kiihtyy. Warren Buffett on joskus kiteyttänyt ongelman kysymällä: ”Jos internet olisi kehitetty ensin, luuletko, että meillä olisi painettuja sanomalehtiä?”

Valaisevaa on myös lukea toimialan erään parhaan ja rehellisimmän yritysjohtajan, Washington Postin toimitusjohtajan ja pääomistajan Donald Grahamin ajatuksia teemasta. Löydät ne Washington Post Companyn vuosikertomuksesta 2006, jonka löydät tästä:

http://library.corporate-ir.net/library/62/624/62487/items/236847/TWPC2006AR.pdf

Ilkkaan sijoittamisen kannalta ydinkysymykseksi siis muodostuu: Voiko yhtiö kehittää uusia liiketoimintoja, jotka tukeutuvat vahvaan paikalliseen brändiin ja kompensoivat painetun median hiljalleen tapahtuvan kuihtumisen?

En tiedä sitäkään. Paikallisuutta tullaan aina tarvitsemaan, siitä olen varma. Mutta suuri osa mainostajista tulee kaikkoamaan kansallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin, siitä olen myös varma. Pienemmillä tuloilla saman tai paremman tuloksen aikaan saaminen vaatii melkoista tuottavuuden harppausta. En löisi vetoa sen puolesta.

– – –

Sanoin, että olet selvästi tehnyt kotiläksysi lukujen osalta. Olet tehnyt sen myös sijoitusfilosofiani osalta. Lehtiyhtiöt ovat juuri sellaisia ”setelipainoja”, jotka voisivat kiinnostaa minua suunnattomasti, jos toimialan ansaintalogiikka olisi pysyvä, mitä se ei kuitenkaan uskoakseni siis tule olemaan.

Tämän sanottuani, yhtiöiden hiipuminen voi hyvin tapahtua sen verran hitaasti, että 5-6% osinkotuotto ehtii antaa sinulle ihan kunnollisen tuoton ennen kuin osinkovirta alkaa kuihtua ja aikanaan loppuu.

2. Phoebuksen sijoituspolitiikkaan kuuluvat laadukkaat yhtiöt koti ja ulkomailla. Miten itse seuraat kehittyviä markkinoita, ja voisiko sieltä löytyä kriteerisi täyttäviä yhtiöitä? Entäpä, mikä on näkemyksesi ylipäätään kehittyvien markkinoitten vaikutuksesta pörssisijoittamiseen pitkällä aikavälillä? Itse en ole kehittyville markkinoille juurikaan sijoittanut, mutta varsinkin Kiinan ja Intian potentiaali on sitä luokkaa, että tarkempaa pohdintaa on suoritettava Olenko myöhässä vai peräti väärässä?

Et sinä varmaankaan väärässä ole, etkä ainakaan myöhässä. Vähemmän kehittyneet markkinat heiluvat paljon voimakkaammin kuin kehittyneet markkinat, joten seuraavan talouskriisin aikana saat suurella todennäköisyydellä tilaisuuden ostaa niiltä osakkeita edullisesti. Milloin tämä missäkin maassa tapahtuu on sitten eri asia. Tänään useimmat kehittyvät markkinat ovat mielestäni selvästi liian muodikkaita ollakseen kiinnostavia sijoituskohteita.

Olen käsitellyt aihetta yleisemmin vastauksessani viikon 50/06 kysymykseen nro 4 sekä tarkemmin entisen salkkuyhtiömme Walmart de Méxicon osalta vastauksessani viikon 07/07 kysymykseen nro 3. Lue ensin ne.

Hyvin hajautettuun globaaliin (indeksi)osakesalkkuun kehittyvienkin maiden osakkeet kuuluvat, hajautuksen parantamiseksi, pienellä painolla aivan markkinatilanteesta riippumatta.

Phoebukseen ne sen sijaan eivät kuulu, elleivät arvostukset ole aivan poikkeuksellisen alhaisia. Näin siitä syystä, että pyrin ostamaan vain poikkeuksellisen hyvin johdettujen yhtiöiden osakkeita. Kiinat ja Intiat ja vastaavat ovat kulttuuriltaan niin eri maailmaa, etten millään osaa arvioida paikallisten yhtiöiden johtajia. Siksi jätän sijoitukset näille markkinoille suosiolla väliin.

(… paitsi ehkä silloin, kun osakkeet ovat melkein ilmaisia, kuten ne olivat Meksikossa 1994, Venäjällä 1998 ja Argentiinassa 2002, kunkin maan talouskriisin ollessa pahimmillaan. Mutta nyt ääneen taisi päästä sisäinen spekulanttini, eikä Phoebuksen salkunhoitaja?!)

Mahdollisen poikkeuksen tästä pääsäännöstä muodostavat tulevaisuudessakin Walmexin kaltaiset, länsimaisesti johdetut, kehittyvillä markkinoilla toimivat yhtiöt. Niihin voin hyvin kuvitella sijoittavani Phoebuksenkin rahoja, jos saan ne merkittävällä alennuksella emoyhtiöihinsä nähden (tietenkin olettaen, että pidän emoyhtiöstä).

.