Vko 19/07: IKEA/kuolleisuus/luokka/Olvi/kurssit
- Dagens Industri on saanut Ingvar Kampradilta haastattelun. Tässä tulevat Ingvarin pääteesit, joilla yritys voi menestyä. Mitä mieltä olet niistä?
IKEA on ainutlaatuinen menestystarina ja Kamprad on ainutlaatuinen mies. Sellaisilta kannattaa aina yrittää oppia. Lisää Kampradin ajatuksia löydät Phoebuksen kirjasuositusten joukosta, Bertil Torekullin kirjasta ”Historien om IKEA”.
Suosittelen.
- Onko sinulla tietoa/linkkiä siitä, kuinka monta %:a rahastoista joutuu kannattamattomana tai muusta syystä lopettamaan (monesti yhdistetään johonkin paremmin kannattavaan) toimintansa ennen 5 ja 10 vuoden ikää?
Suomen osalta valitettavasti ei. Saimme Ratalta yhteenvedon vuosina 1998-2006 lopettaneista rahastoista – niitä oli 247 kpl – mutta osaa niistä ei ole koskaan lanseerattu ja osa lopetuksista selittyy rahastoyhtiön uudelleen auktorisoinnilla tms, jolloin rahasto ei todellisuudessa ole lopettanut. Luku ei siis kerro muuta kuin, että lopettaneita rahastoja on suhteellisen paljon.
Mark Carhartin tutkimuksessa ”On Persistence in Mutual Fund Performance” (Journal of Finance, March 1997) hän kertoo, että vuosina 1962-1993 USA:ssa toimineista yhteensä 1892 rahastosta 582 ei enää ollut jakson lopussa toiminnassa. Selvyyden vuoksi todettakoon, että tämä EI tarkoita, että kuolleisuus olisi 30 vuodessa ollut 30% – koska jakson alussa ei ollut 1892 rahastoa toiminnassa. Se oli paljon korkeampi.
Vanguard-rahastoyhtiön perustaja John Bogle kertoo puheessaan ”What’s Ahead for Stocks and Bonds-And How to Earn Your Fair Share”, joka löytyy täältä:
http://www.vanguard.com/bogle_site/sp20060515.htm
että vuonna 1970 USA:ssa toimineista 355 osakerahastoista vain 132 kpl oli enää toiminnassa vuonna 2005. Kuolleisuus 35 vuodessa oli siis 63% – eli lähes kaksi rahastoa kolmesta lopettivat toimintansa.
Tasaisen vauhdin mukaan laskettuna noin 9% rahastoista siis kuolee 5 vuodessa ja noin 18% kuolee 10 vuodessa. Todellisuudessa arvaisin, että kuolleisuus on näillä lyhyillä jaksoilla hieman suurempi, koska pahimmat ”muotirahastot” yleensä kuolevat melko nopeasti, kun ”muotimarkkinoiden” hohto hiipuu. Esimerkkinä vaikkapa 1999-2000 lanseeratut internet-rahastot.
Kysymyksesi on erittäin hyvä. Kun katsoo tutkimuksia rahastojen historiallisista tuotoista suhteessa markkinatuottoon on aina syytä kysyä, ovatko kuolleiden rahastojen luvut mukana datassa. Nuo kaksi kolmasosaa kun eivät varmasti olleet kaikkein parhaiten menestyneitä rahastoja.
Huomaa myös, että rahastojen kuolleisuus korreloi positiivisesti niiden riskin kanssa. Korkean riskin rahastoissa, kuten Hedge- ja Private Equity -luokissa, kuolleisuus on paljon suurempi kuin tavallisissa osakerahastoissa (joista yllä puhuin).
- Huomasin, että Veronmaksajain keskusliiton 4/2007 jäsenlehdessä Phoebus on rankattu suomirahastojen joukossa. Eikö se ennemmkin ole koko maailma -rahasto?
Phoebus ei ole Suomi-rahasto, eikä maailma-rahasto. Phoebus on 75% Suomi ja 25% maailma -rahasto, aivan kuten Phoebuksen vertailuindeksi osoittaa (painot vaihtelevat toki hieman ja olen viime aikoina sijoittanut vähemmän Suomeen, koska markkinat ovat korkeammalle arvostetut kuin muualla maailmassa, mutta tämä on normaalitilanne).
Olettaisin, että rahastoreittaajat eivät viitsi perustaa uutta luokkaa pelkästään Phoebukselle, joten useimmat tunkevat sen väkisin mukaan Suomi-luokkaan. Lopputulos kertoo enemmän rahastoreittaajista kuin Phoebuksesta.
- Oletko tutkinut Olvia? Viime vuosi oli todella hyvä, edellinen osari oli hyvä ja näkymätkin kohdilllaan. Osinkoakin jakaa mukavasti. Eikä ole mikään spekulaatiokohde, kun on kuitenkin sukuomisteinen tai ainakin äänioikeus on 80% saman suvun hallussa. Mitä itse olet mieltä yhtiöstä?
Useimpia yhtiöitä, joihin emme ole sijoittaneet, en tunne kovinkaan hyvin. En myöskään Olvia yhtiönä, enkä varsinkaan sen nykyistä johtoa.
Olvi on minusta ihan sympaattinen pikkuyhtiö, joka suurempiensa puristuksessa on pärjännyt hyvin Suomessa ja loistavasti Virossa. Osake on melko kallis. Näennäinen P/E-luku viime 12 kk:n tulokselle on tosin vain 15,3x mutta, kun tuloksen korjaa velkaantuneisuudella ja normaalilla veroasteella, ”oikaistu P/E” on noin 19,5x. Kun vielä muistaa, että viime kesä oli poikkeuksellisen lämmin – eli poikkeuksellisen hyvä juomateollisuudelle (ja normaali tulos siis nykyistä hieman alempi) – arvostus ei juuri jätä pettymyksille sijaa.
Maailmasta löytyy monia paljon halvempia panimoita, joiden kilpailuasema on selvästi vahvempi kuin Olvin. Jos rajoitat sijoittamisen vain Suomeen, ne eivät ehkä tunnu vaihtoehdolta. Mutta sijoittamisen rajoittaminen vain Suomeen on mielestäni melko älytöntä (ehkä varsinkin juuri nyt).
- Kun katselin 30.4.2007 kursseja huomasin, että Exel nostettiin 14,10 tasolta 14,70 tasolle muutamalla kaupalla kaupankäynnin lopuksi. Mitä mieltä olet rahastonhoitajana tällaisesta ”window dressing’istä? Nostíhan se Phoebuksenkin arvoa, ainakin hetkellisesti!
Kurssit heiluvat mitä ihmeellisimmistä syistä. Varsinkin epälikvidien osakkeiden kurssit voivat heilua paljonkin ilman näkyvää syytä. Voi olla, että kyseessä oli jonkun harjoittama window dressing, mutta voi yhtä hyvin olla, että se oli sattumaa.
Itse en harjoita window dressingiä. Jos joku muu sitä harjoittaa sijoituskohteinamme olevien yhtiöiden osakkeilla, se voisi olla Phoebuksen kannalta ongelmallista, koska meillä on tuottosidonnainen palkkio. Mutta, palkkion rakenne – sehän perustuu kolmen vuoden keskimääräiseen ylituottoon – onneksi eliminoi tavanomaista suuremman osan satunnaisheilahteluista.
En usko, että sinulla on suurta syytä huoleen tämän asian osalta.
.