Vko 03/07: ALV /RSS /Sopimusvalmistus /2xTE

1. Uteliaisuuttani minua kiinnostaa tällainen asia: Maksaako Phoebus (tai sijoitusrahastot yleensä) arvonlisäveroa Seligson-rahastoyhtiölle (tai rahastoyhtiöille yleensä) maksamistaan hallinnointipalkkioista?

Sijoitusrahastotoiminta on Suomessa arvonlisäverotonta, eli Seligson & Co:n Phoebuksesta saamista palkkioista ei mene arvonlisäveroa.

2. Mahtaakos tuohon Phoebus blogiin löytyä rss tms feediä?

Salkunhoitajanne ei ymmärrä tästä mitään (muun muassa siksi emme juuri omista teknologiayhtiöitä), joten annan Arin vastata:

Kiitos hyvästä ideasta!

Emme ole huomanneet edes ajatella RSS-feedin lisäämistä PhoebusBlogiin (ja ehkä myös ”kysymys-vastaus” -palstallemme), mutta asiaa pitää ehdottomasti miettiä.

Käyttämämme blogisofta ei suoraan anna mahdollisuutta rss-outputtiin, mutta eihän määrämuotoisen xml:n muokkaaminen kannasta mikään suuri homma ole.

Vastaus kysymykseen siis: ei, mutta hyvinkin mahdollisesti.

1. Ari Kaaro

3. Mikä on mielipiteesi ns. Nokian rengeistä? (niitähän ei Phoebuksesta löydy.)

Jos tarkoitat sopimusvalmistajia, ei löydy. Sen sijaan TietoEnator tekee jossain määrin ulkoistettua tuotekehitystä Nokialle ja muutkin palveluyhtiömme – esimerkiksi L&T, ADP, State Street, Handelsbanken (miksei jopa Puuharyhmä) – varmasti mielellään tarjoavat Nokialle palvelujaan. En tiedä, missä määrin Nokia niitä näiltä ostaa.

Sopimusvalmistuksesta en ole erityisen kiinnostunut. Minun on hieman vaikea nähdä millä keinoilla joku osaisi olla kilpailijoitaan jatkuvasti niin selvästi tehokkaampi, että kilpailuetu olisi pysyvää laatua. Siksi en ole viitsinyt käyttää aikaani toimialaan tutustumiseen.

Elektroniikan sopimusvalmistus on melko uutta liiketoimintaa, joten sen tuottohistoriaa on hieman hankala hahmottaa. Sama bisneslogiikka näkyy kuitenkin myös esimerkiksi puhdasta alihankintaa tarjoavissa konepajoissa. Kokemukset eivät mielestäni ole mieltä ylentäviä. Kiinnostavampiakin tutustumiskohteita löytyy mielestäni maailmasta aivan riittävästi.

Sopimusvalmistajan haaste on olla jatkuvasti kilpailijoitaan ja asiakkaitaan tehokkaampi. Onnistumisen todennäköisyys oletettavasti kasvaa, mitä erikoistuneemmasta palvelusta, mitä pienemmästä toimialasta ja mita pienemmästä asiakkaasta on kyse. Näin ollen, kuvittelisin esimerkiksi jonkun PKC:n aseman kuorma-autonvalmistajien johdinsarjojen sopimusvalmistajana olevan hieman helpomman kuin Nokia matkapuhelinten kokoajan.

Mutta yleisesti ottaen, toiminta siirtyy hiljalleen sinne, missä kulut ovat alhaisimmat. Se ei tarkoita, etteikö länsimainen yhtiö voisi olla kilpailukykyinen, kunhan sen tuotanto on muualla kuin länsimaissa. Ja pörssistä löytyy varmasti toimialan voittajia. Ellei niitä löydy Helsingin pörssistä niin Kaukoidän tai USA:n pörsseistä. Tälle toimialalle sijoittavan on mielestäni oltava analyyseissaan globaalisti avarakatseinen.

4. Koska olet perehtynyt yhtiöön ja toimialaan niin kysynkin menestyykö TietoEnator valitsemallaan tiellä? Uutiset hintakilpailusta viittaavaat mielestäni siihen, että TE häviää markkinaosuuksia uusissa asiakkaissa ja joutuu syömään kannattavuuttaan vanhoissa kumppaneissa. Eikö TE:n kannattaisi keskittyä kapeammille alueille ja erikoisosaamiseen – niihin sektoreihin, jonka he parhaiten osaavat. Räätälöity huippuosaaminen, mitä kilpailijat eivät (vielä) hallitse. Nyt he ovat ehkä liiankin laajalla alueella (banking, telecom, healthcare and forest).

Näin loppukommenttina TE:n johdolle: hankkisivat henkilökohtaisesti yhtiönsä osakkeita. Lisäisi uskottavuutta ja sitoutumista.

Hintakilpailu on varmasti vähintän yhtä kovaa kuin muillakin aloilla, mutta ei käsittääkseni ollut pääsyy tulosvaroitukseen.

Tuloshan laski 10,7 miljoonaa euroa edellisvuoden viimeisestä neljänneksestä. Tästä Telecom-toiminta selittää 11,3me. Muut osat yhtiöstä paransivat hieman tulostaan. Telecom-puolella suuri yksittäinen tekijä on tuottosidonnaisten maksujen poistuminen (ymmärtääkseni juuri Nokian sopimuksesta, viitaten edelliseen kysymykseen) vuoden 2006 alusta, joka viimeisellä neljänneksellä vaikutti noin 4 miljoonaa tulokseen. Loppuosa selittyy yhtiön mukaan enemmän kustannusylityksillä kuin hintapaineilla.

Sama näkyy siinä, että yhtiön orgaaninen kasvu oli viimeisellä neljänneksellä 6%, kun se vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana oli vain 1%. Ongelma ei siis ole liikevaihdossa, vaan sen kääntämisessä tulokseksi (lue: kuluissa).

Samalla olet aivan oikeassa siinä, että kannattavuus ei ole riittävä. Ei myöskään yhtiön omasta mielestä. Tuntien yhtiön, tämä johtanee piakkoin tarvittaviin toimenpiteisiin. TietoEnatorilla ei ole tapana ”vain toivoa parasta”, kuten ei muillakaan yhtiöillämme.

Yhtiö on jo vuosia kertonut strategiakseen keskittyä ydintoimintoihinsa, suurin piirtein järjestyksessä Banking, Telecom, Forest ja (ehkä) Healthcare. Strategian toteutus on ehkä ollut hieman hidasta. Tähän astihan vain Personec on myyty. Olen kanssasi samaa mieltä, että globaalin markkinajohtajuuden hakeminen neljällä eri alueella voi olla liikaa.

Näkisin viime vuosien hieman tavoitteita heikomman tuloksen melko luontevana seurauksena siitä, että yhtiö pyrkii Pohjoismaisesta globaaliksi valitsemillaan alueilla. Kasvu ei tule ilmaiseksi. Jalansijan saaminen uusilla markkinoilla maksaa ensin, tuottaa vasta myöhemmin. Siinä ei sinänsä ole mitään outoa, mutta panostukset ovat ehkä maksaneet vähän enemmän kuin yhtiö itse on odottanut. Tämäkin tukee mielestäni ajatusta, että voimakkaampi fokus voisi olla tarpeen.

En vielä osaa tarkemmin arvioida uutta johtoa. Sitä eivät osaa markkinatkaan, joka ehkä suurelta osin selittää TietoEnatorin tämänhetkisen luottamuksen puutteen. Uskon itse, että se on enemmän kiinni yhtiön kyvystä kommunikoida analyytikkojen kanssa kuin varsinaisesti sen toiminnan kannattavuudesta. Eihän yhtiö sentään tappioita tee, eikä edes negatiivista taloudellista lisäarvoa. Se on vain asettanut odotukset liian korkealle välillä.

On myös syytä huomata, että jostain syystä yhtiön omistajakunta koostuu suhteellisesti suuremmasta joukosta spekulantteja kuin sijoittajia. Se näkyy esimerkiksi siinä, että lähes 12% yhtiöstä vaihtui omistajaa eilen, tulosvaroituksen jälkeen. Tällä ei sinänsä ole mitään merkitystä mutta se tarkoittaa, että yhtiön hinta heiluu paljon enemmän kuin yhtiön arvo.

Oletin tuon tuottosidonnaisten palkkioiden poisjäännin aiheuttavan hieman sekaannusta, joten en ole ostanut Phoebukseen lisää osakkeita, vaikka arvostus onkin melko kohtuullinen. TietoEnatorin paino on salkussamme enää 4,3%, joka kylläkin sallii lisäpanostuksia kun on niiden aika. Sitä ennen kuitenkin oppisin mielelläni paremmin tuntemaan uuden johdon.

5. Kiinnostaisi kuulla kommenttisi Tietoenatorin sisäpiiriläisen optiomyynnistä

juuri tulosvaroituksen alla.

En tiennyt mistä puhut, joten kävin läpi yhtiön sisäpiirirekisterin 31 johtajan osalta.

Tänä vuonna ainoat löytämäni kaupat olivat, että Olli Riikkala (hallituksen jäsen) on 16.1. ostanut 1.000 osaketta ja Carl-Johan Lindfors (Healthcare-alueen johtaja) on 12.1. myynyt 4.750 vuoden 2002 A-sarjan merkintäoikeutta (optiota). Kumpikin siis pieniä kauppoja.

Tulosvaroitus on ymmärtääkseni annettava välittömästi kun siihen on syytä, joten tuskinpa mikään yhtiö voi etukäteen varoittaa henkilöstöään olemaan käymättä osakkeilla kauppaa sitä ennen – sehän tarkoittaisi minun logiikkani mukaan, että varoitusta ei ole välittömästi annettu?

Eihän optioiden myynti ennen tulosvaroitusta toki hyvältä näytä ulkopuolisen tarkastelussa, se on selvää.

Muuten en osaa asiaa kommentoida (enkä tiedä miksi minun pitäisi osata?).

Epilogi:

Kirjoitettuani tuon vastauksen luin Dagens Industri -lehdestä, että Rahoitustarkastus aikoo tutkia Lindforsin kauppoja. Niin sen pitääkin. Ehkä Riikkalan ostot kuitenkin osaltaan osoittavat, että hallitus tiedotti välittömästi, kuten sen kuuluukin tehdä?

.