Vko 38/06: Scania/Vacon/osingot/epävarmuus jne
- Salkunhoitajalta: Scania
Kirjoitin viime perjantaina: ”Katsotaan nyt Scania-tilanne rauhassa loppuun ensin.”
Myin Scanian osakkeemme maanantaina. Miksi?
Tilanne yksinkertaisesti muuttui. Perjantain kurssiin (423 kruunua) – ilman tietoa MANin tarjouksesta – koin potentiaalin ja riskin tasavertaisiksi (+/-75 SEK) ja kaupan todennäköisyyden suurehkoksi.
Maanantaina MAN julkaisi tarjouksensa, jota se yllätyksekseni ei ollut onnistunut viikonlopun aikana neuvottelemaan hyväksyttävään muotoon Scanian pääomistajien kanssa. Tarjous oli siis ”vihamielinen”, tai tässä tapauksessa paremminkin pahasti keskeneräinen. Lisäksi se oli melko huono. Kaupan todennäköisyys oli siten mielestäni selvästi heikentynyt (60 tuntia on riittävä neuvotteluaika jos neuvotteluhalua todella löytyy).
Osakemarkkinat reagoivat silti positiivisesti ja kurssi nousi. Myin osakkeemme hintaan 447,50 kruunua. Perjantain logiikkani mukaan tällä kurssilla potentiaalia oli enää noin 50 kruunua ja riskiä noin 100 kruunua.
Sijoituksen odotusarvo siis heilahti huonommaksi kummastakin päästä laskelmaa.
On toki hyvin mahdollista, että MAN tai joku muu tekee vielä paljon paremman tarjouksen ja että olisimme saattaneet tienata odottamalla kauemmin. On myös mahdollista, ettei kauppaa synny. Myymällä osakkeemme eliminoin sen riskin. Tällaisissa tilanteissa ahneus kostautuu usein.
Kun myöhemmin jälkiviisaina tiedämme miten kävi tulee olemaan helppo arvioida mitä olisi pitänyt tehdä. Se ei kuitenkaan auta tällä hetkellä. Nyt on tehtävä se, joka vaikuttaa järkevimmältä saamamme informaation valossa. Minusta päätös myydä osakkeet oli maanantaina itse asiassa suhteellisen helppo.
- Salkunhoitajalta: Vacon
Kävin eilen Vaasassa Vaconin pääomamarkkinpäivillä. Kuten yhtiö tiedoti pörssillekin, se kertoi hakevansa seuraavalle(kin) neljälle vuodelle 15-20% vuotuista kasvua ja 14% liiketulosmarginaalia kauden lopussa. Tässä ei juuri ollut muutosta aiempaan.
Mieleeni jäi erityisesti, että toimitusjohtaja Vesa Laisi palasi yhtiön vuonna 2003 julkaisemiin, vuotta 2006 koskeviin tavoitteisiin ja analysoi miten Vacon on onnistunut toteuttamaan lupauksiaan. Koska, Laisin sanoin: ”Kun lupaamme jotain, haluamme pitää lupauksemme.”
Tämä saattaa kuulostaa itsestään selvältä, ja sen tietenkin pitäisi olla jatkuva osa jokaisen yhtiön sijoittajasuhdetapaamisia. Mutta se ei ole. Olen vain aniharvoin törmännyt vastaavaan, vaikka olen vuosien mittaan käynyt yli tuhannella yritysvierailulla.
Vacon on nykyään kolmanneksi suurin omistuksemme, vaikka en ole pitkään aikaan ostanut lisää osakkeita. Niiden arvo vain on noussut, nostaen yhtiön painon salkussamme.
Kurssinousu tietenkin vähentää lyhyen aikavälin lisäpotentiaalia ja kasvattaa sijoituksemme riskiä, mutta en vielä ole erityisen huolestunut. Vacon tehnee tänä vuonna hieman yli euron tulosta per osake. Yli 20:n oleva P/E-luku on korkeahko, mutta näin nopeasti kasvavalle velattomalle yhtiölle ei mitenkään järjetön.
Vacon on mielestäni poikkeuksellisen hyvin johdettu yhtiö.
- Kirjoitit palstallasi osingojen irtaantumisesta: ”…Samalla rahastoon kirjataan osingon suuruinen osinkosaaminen. Rahaston arvo ei muutu.”
Eikö kuitenkin rahaston omistamien yhtiöiden, ainakin norjalaisista ja ruotsalaisista osingoista rahaston täydy maksaa 15 % lähdevero. Miten muut maat? Rahastosäästäjät sitten aikanaan lunastuksen yhteydessä maksavat vielä voitoistaan 28 % veroa. Eli tuplaverotus! Menikö oikein?
Rahaston etu yksityishenkilöön verrattuna tietysti on, että se saa suomalaiset voitot ja osingot verotta ja pystyy pitämään ne korkoa korolle kasvamassa.
Meni täydellisesti oikein!
Ulkomaisten yhtiöiden maksamista osingoista maksamme pääosin 15% lähdeveroa. Tarkalleen ottaen rahaston arvossa on siis osingon irtoamispäivänä osakekurssi + 85% osingosta. Onko tämä enemmän tai vähemmän kuin edellisenä päivänä riippuu siitä, laskeeko osakkeen kurssi osingon verran, 85% osingosta vai vielä vähemmän. Se taas riippunee enimmäkseen yhtiön omistusrakenteesta, kuten viime viikolla kerroin.
- Mielenkiintoisia kommentteja Scaniasta! Teksteistäsi olen päätellyt, että (ammatti)sijoittaminen on harvoin mustavalkoista hommaa: Usein ratkaisulla on sekä huonoja ja hyviä puolia. Olenko oikeassa?
Olet.
Täydellistä sijoitusta, joka varmasti tuottaa enemmän kuin markkinat, ei ole olemassa. Muutenhan kaikki ostaisivat sen ja hinta nousisi tasolle, jolla varmuus poistuu. Sijoittaminen on siksi määritelmällisesti aina riskipitoista.
Riskejä kannattaa yleensä ottaa vain, jos niistä maksetaan riittävästi. Jälkiviisaina näemme vain toteutumat, emme enää niiden ex ante todennäköisyysjakaumia. Se on syytä muistaa.
Sijoittaminen on ennen kaikkea riskien hallintaa.
- Voisitko joskus harkita ostavasi Ahlströmia, Rapalaa tai Cargotecia. Eivätkö nämä ole ”perusosakkeita”, joita yksityinenkin pitkäjänteinen osakesijoittaja voi varsin turvallisin mielin omistaa?
Ahlströmin osalta viittaan vastaukseeni viikon 7/06 kysymykseen 3, joka (elegantissa?) kokonaisuudessaan kuului:
”Ahlström on minulle helppo. Minulla ei ole mitään syytä haaskata aikaani sen tutkimiseen, koska en ikinä voisi siihen sijoittaa. Se on Peterin sukuyhtiö, jonka hallituksen jäsen hän on. Jos ostaisin osakkeita, minua epäiltäisiin joko sisäpiiritiedoista (jos menee hyvin) tai kaverin suosimisesta (jos menee huonosti). Kumpikaan vaihtoehto ei suuremmin minua kiehdo, joten yksinkertaisin ratkaisu on jättää yhtiö rauhaan.”
Cargotec on varmaankin ihan hyvä firma, joskaan se ei herätä minussa mitään suurempia intohimoja suuntaan tai toiseen. Maailmankauppa kasvaa jatkossakin maailmantaloutta nopeammin, maiden erikoistuessa ydinosaamiseensa. Siitä voi hyötyä monella muullakin tavoin. Joitakin vuosia jatkunut shipping-buumi tietenkin laantuu jossain vaiheessa, kapasiteetin kasvaessa kysyntää nopeammin, mutta suoraan laivoihin liittyvä bisnes (MacGregor) on vain pieni osa yhtiön toimintaa. Yhtiön johtoa en tunne.
Rapala olisi näistä ehkä lähimpänä sydäntäni, koska luulen ymmärtäväni kulutustavara-liiketoimintaa hieman paremmin kuin materiaali- tai konepajatoimintaa ja koska pidän kalastamisesta. En kuitenkaan pidä yhtiöistä, joilla on heikko tase tai epävakaa omistus. Rapalalla on käsittääkseni molemmat. Johtoa en tunne, mutta se on erityisesti näin pienessä yhtiössä olennaisin tekijä sijoituksen onnistumiselle.
.