Vko 35/06: Aikataulu/kirjat/SHB/valtio/Exel

1. Salkunhoitajalta: Blogin aikataulut

Aloitan pyytämällä anteeksi, että tämä Blogi ilmestyy joko päivän liian aikaisin tai viikon liian myöhään, riippuen miten asiaa tarkastelee.

Kirjoitan yleensä Blogin viikoittain, perjantaisin. Tämä ei ole sääntö ilman poikkeusta. Siksi joka Blogissa lukee (katso yllä) milloin seuraava ilmestyy. Viime viikon ”blogittomuus” oli täysin suunniteltua.

Välillä kuitenkin käy kuten tällä viikolla. Blogin piti ilmestyä huomenna perjantaina, mutta olen silloin matkoilla. Siksi se ilmestyi jo tänään.

Tulen jatkossakin toimimaan näin. Kun aikatauluni ei salli bloggailua etukäteen lupaamani päivänä, Blogi ilmestyy hieman aiemmin. Se on minusta yleensä parempi kuin toinen vaihtoehto (”hieman myöhemmin”).

2. Salkunhoitajalta: Kesällä luettua

Kuluneen kesän kirjakulutukseni oli normaalia laihempi, mutta luin kolme, jotka liittyvät jotenkin Phoebukseen:

Kim Lindströmin ”Menesty Osakesijoittajana” oli minusta säädyttömän hintainen (€45,-), mutta ehdottomasti lukemisen arvoinen. Lainaa se kaverilta. Kim on toiminut kauan osakemarkkinoilla, ja osaa antaa kullanarvoisia neuvoja maanläheisesti. Oikea perspektiivi on sijoittamisessa ehdottoman tärkeä ja kun hänen kirjaansa lukee ymmärtää, että oikea perspektiivi on vuosikymmeniä.

Bertil Torekullin ”Historien om IKEA” on niitä kirjoja, joista pidän eniten. Loistavan yrityksen tarina ja ennen kaikkea loistavan yrityksen luoneen yrittäjän tarina. IKEAn hengen mukaisesti tämä on halpa kirja (€11,20), joten se kannattaa ostaa. Akateemisesta, tietenkin …

Eniten odotin tarjouksessa (€6,-) löytämästäni Handelsbankenin pitkäaikaisen pääjohtajan Jan Wallanderin kirjasta ”Decentralisation – Why and How to Make it Work” (The Handelsbanken Way). Se oli pieni pettymys, kuten niin usein, kun odotukset ovat korkealla. 141-sivuisen kirjan anti on sivuilla 33-76 (The Handelsbanken Model), mutta sama asia on luettavissa paremmin ilmaistuna pankin vuosikertomuksista vuosilta 1997-2005, joita voi lukea ilmaiseksi netistä.

Olen päivittänyt Phoebuksen kirjasuositukset myös joiltakin muilta osin. Ne löytyvät tästä:

http://www.seligson.fi/suomi/sijoitustietoa/sijoitustietoa_tiedostot/sijoitustietoa_04-18.htm

3. Salkunhoitajalta: Handelsbanken

Kävin eilen Handelsbankenin pääomamarkkinapäivillä. Pyrin tuhlaamaan mahdollisimman vähän aikaani matkustamiseen, mutta mahdollisuus tavata pankin uusi johto sai minut tällä kertaa lähtemään reissuun.

Kuten näissä tilaisuuksissa yleensä, suurin osa asioista olivat joko teknisiä (henkivakuutusten kirjanpito ja suojaukset, Basel II jne) tai itsestäänselviä (suunnitelmat 24/7 henkilökohtaisen konttoripalvelun tuottamisesta yms). Neljä asiaa, jotka vahvistavat positiivista käsitystäni pankista, jäi kuitenkin mieleeni:

– Uusi toimitusjohtaja Pär Boman on selvästi Handelsbankenin kulttuurin jatkaja. Huolestuin hetkeksi, kun hän kertoi 300 toimenpiteen listasta, jonka avulla konttoreiden myynnin tuottavuutta pyritään parantamaan. Huoleni hälvenivät, kun hän kertoi minulle, että kyseessä on lähinnä pääkonttorin funktioiden hajauttamisesta konttoreille, ei konttoreiden käskyttämisestä. Hajautettu, paikallinen toimintamalli kun on Handelsbankenin suurin – jopa ainoa – pysyvä kilpailuetu.

– Östermalmin konttorin johtaja Susanna Carlson kertoi, että asiakaspalvelijoille ei ikinä makseta bonuksia myyntitavoitteiden saavuttamisesta. Tuotekohtaisia myyntitavoitteita kun ei ole. Tavoitteena on yksinkertaisesti tarjota joka asiakkaalle hänelle parhaiten sopivia ratkaisuja. Tämä on toki muidenkin pankkien kohdalla usein toistettu mainoslause, mutta sen todenpitävyys on helppo verifioida tarkastamalla myyntihenkilöstön insentivointia.

– Bristolin (UK) konttorin johtaja Tim Wilkinson kertoi miten Handelsbanken laajentuu uusilla alueilla. Kustannustehokkuus on ihailtavaa – kesällä 2002 avatulla konttorilla ei aluksi ollut yhtään asiakasta, oli vain kuluja (”me and my laptop”) – ja konttori teki silti 8% pääomakulujen jälkeen nollatulosta jo 15 kuukauden jälkeen. Tänä vuonna se saavuttaisi jokaiselle uudelle konttorille aluksi asetetun tavoitteen, 50% tulosmarginaalin (tuotot = 2x kulut), ellei Tim olisi palkannut kaksi uutta työntekijää (nyt heitä on 8), josta hän melkein pyyteli anteeksi. Toinen tapa ilmaista sama asia oli Bomanin kysymys, miksi Handelsbankenin pankkilaiset niin usein huokaavat niin syvään?: Koska ilma ei maksa mitään.

– Tullessani ulkoa tupakalta satuin törmäämään pankin hallituksen puheenjohtajaan, Lars O. Grönstedtiin, joka alkoi loistaa kuin aurinko ja huusi ”HEJ!”. Olen täysin varma, että hän ei voi muistaa minua tavattuamme lyhyesti aiemmin vain pari kertaa. Päättelen siitä, että hän tervehtii jokaista pankkilaista samalla tavoin. Se kertoi ehkä pankin kulttuurista enemmän kuin tuhat PowerPoint-kalvoa. Keski-ikäisen, hieman kyynisen salkunhoitajan kohdalla se ei aiheuta suuria reaktioita mutta ajatelkaapa, jos olisin ollut nuori harjoittelija! Mitä parasta, se ei edes maksanut mitään.

Toki pankilla on omat ongelmansa, erityisesti rahastopuolen strategia ja asiakaslupaus ovat mielestäni melko levällään (kriittisyyteni voi osin johtua siitä, että olemme kilpailijoita). Mutta Handelsbankenin perusvahvuus – sen maanläheinen, kustannustehokas ja paikalliseen päättämiseen perustuva kulttuuri – ei ole muuttunut miksikään. Se näyttää vain vahvistuneen.

4. Vältätkö tietoisesti valtionyhtiöitä? Jos näin on – miksi?

En.

Valtio ei toki mielestäni ole kilpailluilla markkinoilla toimivalle yritykselle luonteva omistaja. Valtion rooli on mielestäni hoitaa yhteiset asiamme niin kustannustehokkaasti kuin mahdollista, eikä sekaantua muuhun. Näin (ja vain näin) optimoidaan yhteiskunnan resurssien käyttö, eli luodaan edellytykset yhteiselle vaurastumisellemme.

Emme omista valtionyhtiöitä, koska en ole niiden joukosta löytänyt mieleisiäni. Syy ei siis ole valtio omistajana sinällään.

5. Näyttää siltä että tulosvaroituksia alkaa tippumaan myös ns. hyvistä yrityksistä. Ilmeisesti on niin, etä vaikka yritysjohtoa tapaat säännöllisesti niin tällaisten seikkojen ennustaminen on jotakuinkin mahdotonta. Esim. Exelin osalta meneekin koko vuosi tappiolle ja ensi vuosi on siis täysi kysymysmerkki. Esim. markkinointia supistetaan, paha merkki. Vaikka olet sijoittajana Buy & Hold -tyyppiä, niin etkö huolestu tällaisista toistuvista tulosvaroituksista?

Kyllä maailma heittelee aina välillä jokaisen yrityksen toimintaedellytyksiä, oli se hyvä tai huono. Ero näkyy minusta yritysten toimenpiteissä asioiden korjaamiseksi.

Olet oikeassa siinä, että esim kävelysauvojen kysynnän kehitys on lähes mahdoton ennustaa – olin aivan yhtä yllättynyt suuresta buumista 2004 kuin normaaliin palautumisen ajoituksesta (2006), sen sijaan en niin hirveän yllättynyt siitä, että buumi loppui. Exelin tulevaisuus on teollisuuspuoli, ei sporttipuoli, sen on minusta yhtiö ansiokkaasti tuonut esille jo 3-4 vuoden ajan.

Sen sijaan en ole samaa mieltä ”toistuvista tulosvaroituksista” huolestumisen tarpeesta. Hyvä merkki on, että johto tekee asialle jotain, eli supistaa kustannuksia kysyntää vastaaviksi. Tottakai se aluksi maksaa, mutta huomattavasti huonompi vaihtoehto minusta olisi laittaa pää puskaan jotta tänä vuonna tekisi paremman tuloksen, tulevaisuuden kustannuksella. Paljon mieluummin näen, että toimitaan nyt ja tehdään jatkossa parempaa tulosta.

Exelin tulosongelmia ei toki pidä ohittaa olankohautuksella. Ennen liian pitkälle menevien johtopäätösten vetämistä koskien tulevaisuutta on kuitenkin syytä tarkastella missä mennään:

Exelin tuore ilmoitus, että tästä vuodesta tulee kertakulujen jälkeen tappiollinen tarkoittaa suurin piirtein, että Sport-puoli tekee vähintään -4 miljoonaa euroa operatiivista tappiota ja lisäksi 5,4me kertakuluja, Teollisuus-puoli vastaavasti 10-11me operatiivista tulosta ennen 1,7me kertakuluja.

Ensi vuonna Sportin äkkijarrutuksen pitää ehdottomasti näkyä alentuneina kuluina. Lisäksi Pacific Compositesin pitäisi alkaa tuoda tulosta. Tämän vuoden 7me kertakuluja ei myöskään ole. Voit itse laskea, että tämä tarkoittaisi surin piirtein vuosien 2004 ja 2005 tulostason saavuttamista, vaikkei Sport vielä tekisi lainkaan tulosta.

Mutta, ongelmat tulevat harvoin yksin ja korjaavat toimenpiteet toimivat harvoin täysin kuten toivomme. Harjoitus osoittaa silti, että kyseessä on peruskannattavuudeltaan terve yhtiö. Siksi olen kanssasi eri mieltä siitä, että tulevaisuus olisi ”täysi kysymysmerkki”.

Tässä yhteydessä voisin myös lainata Legg Masonin David Nelsonia:

”The law of the investment jungle is that poor performance breeds discouragement, which breeds disgust and abandonment, which creates opportunity.”

6. Miksi nokia ei ole sopiva phoebuksen osakkeeksi.Miksi exel , joka tuottaa sauvakävelyyn,kilpailu on kovaa.En näe exelillä kovinkaan merkittävää asemaa ,parhaat päivät on menneet ohi. Osta nokiaa myy exel pois

Muistatko, miltä maailma näytti kymmenen vuotta sitten?:

Nokian tulos oli juuri romahtanut täydellisesti, koska yhtiöllä oli logistiikkansa kanssa ongelmia. Osakekurssi romahti vielä voimakkaammin, koska arvostus oli lähtökohtaisesti korkea (lue: sijoittajien odotukset olivat korkealla).

Markkinoiden uusi lemmikki oli Nokian sijaan Raision Tehtaat, joka oli kehittänyt ihmemargariinin, jonka oli määrä valloittaa maailma. Erään suuren pankkiiriliikkeen ennuste oli silloin, että vuonna 2006 Benecolia myydään 1,3 miljardin euron edestä, josta Raisiolle jää tulosta 450 miljoonaa euroa.

Olen aivan tosissani. Minulla on raportti vielä arkistossa.

Miksi kerron tämän tarinan? Koska me voimme mielestäni oppia siitä seuraavat asiat:

1. Muodissa olevat osakkeet eivät aina ole parhaita sijoituksia. Itse asiassa ne harvoin ovat sitä, koska sijoittajien innostus näkyy jo osakkeen hinnassa. Ongelmat tuovat usein mahdollisuuksia, kuten Nokian esimerkki osoittaa (ja Nelsonin lainaus yllä) – tässä on samalla kuitenkin syytä todeta, etteivät Exelin ongelmat vielä ole kovin merkittävästi näkyneet yhtiön kurssissa.

2. Yritysjohdon merkitys on pitkäjänteiselle sijoittajalle keskeinen. Jälkikäteen tiedämme, että Nokia toipui melko nopeasti ongelmistaan, eikä Benecolia myyty kuin murto-osa optimistisista odotuksista. Raision osinkokorjattu arvo on edelleen 85% alle silloisen tason. Mutta se ei ole olennaista. Olennaista on, mitä mesilloinsaatoimme näistä yhtiöistä tietää?

Tiesimme, että Nokia oli maailmanluokan yhtiö, joka dominoi matkapuhelinmarkkinoita vahvalla brändillä ja hyvällä jakelupeitolla. Tiesimme myös, että Nokian johto oli tehnyt loistavaa työtä noin viiden vuoden ajan.

Tiesimme myös, ettei Raision johdolla ei ollut juurikaan kokemusta kansainvälisistä toiminnoista, paitsi paperikemiassa.

Hyvän yritysjohdon roolia sijoituksen onnistumisessa ei voi korostaa liikaa.

3. Yhtiö, jonka tulevaisuus on yhden tuotteen tai yhden markkinan varassa, on sijoituksena erittäin suuri riski. Tiesimme jo kymmenen vuotta sitten, että Raisiolla ei ollut muita ässiä hihassaan kuin mahdollisesti Benecol.

Exel ei kuitenkaan ole vain kävelysauvayhtiö. Se ei edes ole pääosin sitä.

Sen liikevaihdosta kolme neljäsosaa tulee teollisuuspuolelta ja yhtiö on jo vuosia viestittänyt, että se näkee tulevaisuudessa yhä vahvemmin kasvunsa sillä alueella. Siis kännykkämastojen antennisuojaprofiileissa, tuulivoimaloiden profiileissa, öljynporauslauttojen kiinnitysjärjestelmissä, paperikoneiden kaavinterissä ja lukuisissa muissa – enemmän tai vähemmän jännittävissä – teollisuussovelluksissa.

Yhteistä näille eri aloille on, että komposiitit, keveytensä tai kestävyytensä ansiosta, hiljalleen korvaavat perinteisiä materiaaleja, kuten terästä tai alumiinia. Muutos ei tapahdu äkkiä, se alkoi viitisenkymmentä vuotta sitten ja se jatkunee kymmeniä vuosia. Tekemistä siis riittää.

Yhteenvetona: Olennaista on, että Exelin johto on erittäin hyvä, ja yhtiöllä on lukuisia kasvualueita. Kävelysauvat ovat toki välillä kokeneet kysyntäbuumin, joka nyt on ainakin väliaikaisesti ohi (katsokaamme vuonna 2010 peruutuspeilistä miten sitten kävi, kunhan olemme jälkiviisaampia). Se ei olennaisesti muuta käsitystäni yhtiöstä.

Entä kysymyksesi toinen osa: Nokia? Olen käsitellyt yhtiötä tällä palstalla ennenkin, eikä mielipiteeni ole juuri muuttunut. Yhtiö on loistava, mutta en erityisemmin pidä sen johdosta. Ennen kaikkea, norsut eivät tanssi. Ainakaan kovin hyvin.

.