Vko 08/18: Arvosijoittaminen/Berkshire

1. Voisitko kommentoida ns. arvosijoittamista blogissasi? Tällä käsittääkseni tarkoitetaan yrityksen substanssiarvon suhdetta markkina-arvoon? Tuntuu siltä, että arvosijoittaminen ei ole niin paljon tapetilla kuin 10-15 vuotta sitten? Kyllä kai hyvät salkunhoitajat ottavat tämänkin asian huomioon?

Olet aivan oikeassa siinä, että sijoitustyylejä on perinteisesti jaettu arvo- ja kasvusijoittamiseen. Tässä perinteisessä jaossa ”arvosijoittamisella” tarkoitetaan yleensä, että sijoittaja pyrkii löytämään jonkin tunnusluvun perusteella halpoja osakkeita. Tunnusluku voi olla osakkeen hinnan suhde substanssiarvoon, tulokseen, osinkoon tai jotain muuta. ”Kasvusijoittamisella” taas on perinteisesti tarkoitettu, että sijoittaja pyrkii löytämään megatrendeistä hyötyviä yhtiöitä, jotka vuosikymmenien päästä ovat paljon suurempia kuin tänään.

Aivan kuten toteat, ”arvo-” ja ”kasvusijoittamisen” suosio vaihtelee ajan mittaan. Yleisesti ottaen voisi ehkä sanoa, että markkinoiden riskinottohalukkuuden ollessa suuri (jolloin osakekurssit ovat korkealla), ”kasvusijoittaminen” on usein suosiossa. Ja päinvastoin sijoittajien ollessa tavanomaista pelokkaampia, esimerkiksi kurssilaskun jälkeen, ”arvosijoittaminen” palaa muotiin.

Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että markkinoilta löytyy tänään piirteitä siitä, että sijoittajien riskinottohalu on joillakin sektoreilla melko korkea. Se koskee ehkä erityisesti yhtiöitä, joiden kuvitellaan ”mullistavan” tiettyjä toimialoja, kuten Tesla, Amazon, Netflix, Facebook jne. Mutta kokonaisuutena katsoen markkinoiden arvostus ei nähdäkseni ole erityisen korkea, ainakaan suhteessa nykyiseen korkotasoon, joten normaalia suurempi riskinottohalu tosiaan keskittyy vain tiettyihin yhtiöihin.

Perinteisten yhtiöiden joukosta hyviä firmoja löytyy sen sijaan edelleen järkeviin hintoihin. Ja lehdistä saamme edelleen aika usein lukea, miten pörssiromahduksen vaara on kasvanut ja sijoittajien pitää varoa. Se on erittäin hyvä merkki.

Kun vaara on oikeasti iso, kuten esimerkiksi 1999-2000, lehdet ovat täynnä optimistisia ennusteita tulevaisuudesta. Vanha sanonta on, että markkinat nousevat huolten seinää. Se onkin aika luontevaa. Ainoastaan niin kauan kuin löytyy vielä pessimistejä, jotka voivat kääntyä optimisteiksi, arvostukset voivat nousta. Kun viimeinen pessimisti on kääntynyt, ainoa mahdollinen suunta on enää alaspäin. Ja päinvastoin – kuten näimme keväällä 2009, kun lehdet olivat täynnä tuomiopäivän ennustuksia markkinoiden ollessa aallonpohjalla.

Itse en pidä perinteistä jakoa ”arvo-” ja ”kasvusijoittamiseen” kovin järkevänä. Kun ostat yhtiön, hinta on mitä maksat – arvo on mitä saat. Jos arvo ei vähintään vastaa hintaa, kyse ei voi enää olla sijoittamisesta missään muodossa. Kaikki sijoittaminen on siis määritelmällisesti arvosijoittamista. Vain spekulointi ei sitä ole. Kasvuyhtiön arvon määrittäminen voi toki olla vaikeampaa kuin hitaammin kasvavan yhtiön arvonmääritys, koska kassavirrat ovat kaukana tulevaisuudessa. Mutta se on aivan yhtä tärkeää.

Markkinoiden ajoittaminen on spekulointia. Ei ole mitään luotettavaa tapaa tietää, milloin pörssi nousee ja milloin se laskee. Joten siihen on turha aikaansa käyttää. Jos ehdottomasti haluaa hahmottaa riskejä kannattaa noudattaa Warren Buffettin neuvoa ja olla pelokas kun muut ovat ahneita, ja olla ahne vain silloin, kun muut ovat pelokkaita. Se on vaikeampaa kuin luulisi – kuinka moni meistä osti osakkeita maaliskuussa 2009?

2. Salkunhoitajalta: Berkshire Hathawayn vuosikertomus lauantaina

Huomenna lauantaina julkaistaan Berkshire Hathaway -vakuutusyhtiön vuosikertomus noin kello 15 Suomen aikaa. Kuten joka vuosi, suosittelen Warren Buffettin Berkshiren osakkeenomistajille suunnatun kirjeen lukemista. Ne ovat yleensä täynnä viisauksia, hauskasti kirjoitettuna.

Samalla voi Berkshiren sivuilta lukea Buffettin kirjeet myös edeltävältä 40 vuodelta. Aivan ilmaiseksi. Takaan, että niissä on enemmän asiaa kuin yhdessäkään maksullisessa sijoituskirjassa.

PhoebusBlogista

Hyvät Phoebuksen osuudenomistajat,

Vastaan näillä sivuilla sijoittajilta saamiini kysymyksiin (yleensä) perjantaisin. Yritän ryhmitellä kysymykset niin, että Phoebuksen kannalta mielestäni olennaisimpiin vastaan ensin. Näin keskustelun seuraaminen on toivottavasti helpompaa.

Muistakaa, että tyhmiä kysymyksiä ei ole. Hoidan teidän rahojanne, joten teillä on oikeus kysyä kaikesta, joka mieltänne askarruttaa. Toivon, että te myös käytätte tätä oikeuttanne. Arapaho-intiaanien sanoin: “If we wonder often, the gift of knowledge will come.”

Kysyä voitte sähköpostitse. En vastaa anonyymeihin kysymyksiin. Sen sijaan kysyjät säilyvät vastauksissani kaikki anonyymeinä. Siksi otan näihin viesteihin mukaan myös joitakin sellaisia kysymyksiä, joita kysyjä ei välttämättä ole tarkoittanut tähän blogiin.

Otan mielelläni vastaan kehitysehdotuksia.

Tässä blogissa esittämäni ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Ensinnäkin siksi, että oikea neuvo riippuu jokaisen sijoittajan taloudellisesta tilanteesta. Toiseksi, en tässä syvenny käsittelemiini aiheisiin läheskään sillä tarkkuudella kuin varsinaisessa neuvonnassa pitää tehdä.

Asiakaskohtaiseen neuvontaan Seligson & Co:lla on varainhoidon palveluita, jotka ovat maksullisia ja edellyttävät erillistä sopimusta. Lisätietoja ja yhteyshenkilöt tästä.

Ystävällisin terveisin,

Anders Oldenburg, CFA
salkunhoitaja