Vko 20/16: Air Liquide / pankit

1. Mainitsit neljännesvuosikatsauksessa Air Liquiden osakeannin, kertoisitko siitä hieman lisää blogissasi?

Air Liquide kertoi puoli vuotta sitten ostavansa amerikkalaisen Airgasin 13,4 miljardilla dollarilla ja kertoi siinä yhteydessä osarahoittavansa kaupan 3-4 miljardin euron osakeannilla. Kerroin tästä blogissa viikolla 47/15.

Päivityksenä edelliseen kirjoitukseeni, kauppa toteutunee ensi maanantaina. Airgasin yhtiökokous hyväksyi kaupan jo helmikuussa, USA:n turvallisuusviranomainen CFIUS hyväksyi sen maaliskuussa ja viimeisenä instanssina USA:n kilpailuviranomainen FTC hyväksyi sen viikko sitten. Kaikki tarvittavat luvut on siis saatu.

Kuten odotettavissa oli, FTC edellytti, että Air Liquide myy osan toiminnoistaan. Vaatimus koskee 16 yhtiöiden yhteensä 66:sta ilmantislauslaitoksesta, kaksi viidestä ilokaasutehtaasta, kuusi 22:sta nestemäisen hiilidioxidin tehtaasta ja kolme kaasunmyyntipistettä Alaskassa. Air Liquide on sitoutunut löytämään näille ostajan neljässä kuukaudessa kaupan toteutumisesta.

Kuulemme oletettavasti enemmän Air Liquiden antisuunnitelmista viimeistään divestointien toteuduttua (nehän osaltaan vaikuttavat nettokauppahintaan). Tällä hetkellä tiedämme vain saman kuin puoli vuotta sitten eli sen, että säilyttääksemme omistusosuutemme Air Liquidessa joudumme laittamaan noin 10% lisää rahaa yhtiöön sen tulevan annin yhteydessä. Olen varautunut sijoittamaan hieman enemmänkin, varsinkin jos merkintäoikeusanti painaisi osakkeen kurssia, kuten usein käy.

Tällä välin suosittelisin, että Air Liquidesta ja teollisuuskaasualasta kiinnostuneet lukisivat FTC:n markkina-analyysin, joka kertoo toimialasta melko paljon.

2. Handelsbankenin konsepti on minusta vaikuttava: cherry-picking yhdistettynä tiukkaan kulukontrolliin ja hajautettuun päätöksentekoon. Mutta ovatkohan tämän mallin tuottamat kilpailuedut heikkenemässä?

Handelsbanken mainitsee vuosikertomuksessaan (sivulla 16) digiteknologian vaikeuttavan pankkien välistä erottautumista. Kaupungistuminen toimii myös sitä vastaan trendinä. Koulutetut nuoret muuttavat kaupunkeihin, kaupungeissa pankin paikallisella identiteetillä ei juuri ole merkitystä, kaupunkilaiset käyttävät yhä enemmän digitaalisia palveluita, jne.

Paikallinen päätöksenteko ja tulosvastuu ja siihen liittyvät hyvä palvelu varmaan säilyvät kilpailuetuina. Mutta kilpailijoiden täytyisi olla aika huonoja, jotta parhaat asiakkaat haluaisivat maksaa hyvästä palvelusta kovin paljon ylimääräistä. Ehkä lopulta eduksi jää tiukka kulukulttuuri mutta senkin merkitys voi lieventyä, kun palvelut tuotetaan digitaalisesti ja skaalaedut suurenevat?

Teknologia on vain väline. Asiakaspalvelu on ja tulee pysymään kilpailutekijänä pankeille aivan ratkaisevana. Erityisesti yritysrahoituksessa, mutta myös varakkaiden yksityishenkilöjen neuvonnassa. Mistä Handelsbankenin hyvä palvelu siis syntyy ja mikseivät muut pankit vain kopioi Handelsbankenin toimintatapaa?

Minun nähdäkseni asian ydin on Handelsbankenin hajautettu päätöksenteko. Paikallisuus – joka ei suinkaan tarkoita vain maaseutua, vaan yhtä hyvin esikaupunkeja tai kaupunginosia – on etu, jos sen uskaltaa hyödyntää. Mutta se edellyttää, että ylin johto oikeasti uskaltaa delegoida täyden päätäntävallan konttorin johtajalle. Muutama liikepankki on Handelsbankenia Suomessakin joskus yrittänyt kopioida, mutta yritykset ovat jääneet lyhytaikaisiksi, kun joku konsernijohdon controlleri on keksinyt, että keskittämällä tuotantoa voidaan säästää kuluja. Hajautettua johtamismallia kun ei voi soveltaa vain joskus tai vain joiltakin osin, vaan päätösvalta joko on kokonaan hajautettu kentälle tai sitten se ei sitä ole. Lähes kaikissa muissa pankeissa se ei sitä ole.

Miksi hajautettu johtaminen johtaisi parempaan palveluun? Handelsbanken kertoo siitäkin vuosikertomuksessaan ja peruskonsepti on yksinkertainen: Paikallinen päätösvalta tekee konttorihenkilöstön työstä mielekkäämpää. Se vähentää henkilöstön vaihtuvuutta. Parempi pysyvyys kasvattaa asiakastyytyväisyyttä (huonoin palvelu on jatkuvasti vaihtuva palvelija) ja säästää kuluja (kokenut henkilöstö on tuottavin).  Paikallinen päätöksenteko parantaa asiakastyytyväisyyttä, koska asiakas voi asioida suoraan päättäjän kanssa. Ja paikallinen päättäjä tuntee hyvin asiakkaansa, jolloin luottotappiot pysyvät aisoissa. Tämä ”kirkkotorniperiaate” on toiminut Handelsbankenille hyvin aina siitä, kun Jan Wallander lanseerasi ajatuksen noin 45 vuotta sitten.

Huomaa, että 45 vuodessa pankiteknologiassa on tapahtunut aika paljon muutoksia. Handelsbankenin toimintaperiaatteissa sen sijaan ei. Kilpailijoiden johtamismalleissa tai asiakaspalvelukyvyssä (suhteessa Handelsbankeniin) myöskään juurikaan ei.

Kommenttisi skaalaeduista on mielenkiintoinen. Moni jakaa ajatustasi, mutta itse olen eri kannalla. Paras tuottavuus löytyy lähes aina asiakasta lähellä olevista pienistä organisaatioista, joissa päätökset tehdään paikallisesti, joustavasti ja nopeasti, ilman turhia ”yleiskuluja”. Se pätee uskoakseni myös pankkeihin. Moni kilpailevan pankin johtaja on kertonut minulle, että Handelsbankenin malli olisi aivan liian kallis toteuttaa heidän pankissaan. Silti Handelsbankenin kustannustehokkuus on toimialan paras. Ristiriitako? – vain, jos uskoo suurten organisaatioiden skaalaetuihin.

Ainakin tiedän varmuudella, että varainhoidossa ei juurikaan ole skaalaetuja, vaikka moni kollegani niihin uskookin. Muuten emme Seligsonilla tekisi samoja tulosmarginaaleja kuin useimmat 1000 kertaa meitä suuremmat varainhoitajat, mutta sen me teemme. Emmekä nähdäkseni ole keksineet mitään ainutlaatuista viisasten kiveä.

Aika näyttää mitä pankeille tapahtuu. Olet aivan oikeassa siinä, että maailma muuttuu koko ajan ja se koskee myös pankkialaa. Mutta niinhän se on muuttunut aina. Parhaat yhtiöt hyötyvät muutoksista ja huonoimmat häviävät. Itse luotan edelleen siihen, että Handelsbanken kuuluu alansa parhaiden joukkkoon.

PhoebusBlogista

Hyvät Phoebuksen osuudenomistajat,

Vastaan näillä sivuilla sijoittajilta saamiini kysymyksiin (yleensä) perjantaisin. Yritän ryhmitellä kysymykset niin, että Phoebuksen kannalta mielestäni olennaisimpiin vastaan ensin. Näin keskustelun seuraaminen on toivottavasti helpompaa.

Muistakaa, että tyhmiä kysymyksiä ei ole. Hoidan teidän rahojanne, joten teillä on oikeus kysyä kaikesta, joka mieltänne askarruttaa. Toivon, että te myös käytätte tätä oikeuttanne. Arapaho-intiaanien sanoin: “If we wonder often, the gift of knowledge will come.”

Kysyä voitte sähköpostitse. En vastaa anonyymeihin kysymyksiin. Sen sijaan kysyjät säilyvät vastauksissani kaikki anonyymeinä. Siksi otan näihin viesteihin mukaan myös joitakin sellaisia kysymyksiä, joita kysyjä ei välttämättä ole tarkoittanut tähän blogiin.

Otan mielelläni vastaan kehitysehdotuksia.

Tässä blogissa esittämäni ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Ensinnäkin siksi, että oikea neuvo riippuu jokaisen sijoittajan taloudellisesta tilanteesta. Toiseksi, en tässä syvenny käsittelemiini aiheisiin läheskään sillä tarkkuudella kuin varsinaisessa neuvonnassa pitää tehdä.

Asiakaskohtaiseen neuvontaan Seligson & Co:lla on varainhoidon palveluita, jotka ovat maksullisia ja edellyttävät erillistä sopimusta. Lisätietoja ja yhteyshenkilöt tästä.

Ystävällisin terveisin,

Anders Oldenburg, CFA
salkunhoitaja