Vko 16/16: Omaha/osakelainaus/korot

1. Salkunhoitajalla: Vappuna Omahaan?

Niille teistä, jotka ette vielä ole käyneet Nebraskan Omahassa (USA:ssa) katsomassa Berkshire Hathawayn yhtiökokousta tarjoutuu nyt siihen ainutlaatuinen tilaisuus. Ensimmäistä kertaa ikinä yhtiökokous nimittäin lähetetään suorana lähetyksenä Yahoo Financella vappuaattona alkaen klo 17:00 Suomen aikaa.

Suosittelen lämpimästi katsomista. Vaikka kuuden tunnin kysymys-/vastaus-sessio voi kuulostaa ylipitkältä ja tylsältä, Warren Buffettilla on yleensä ollut kyky pitää tilaisuus kiinnostavana, hauskana ja opettavaisena pitkästä kestosta huolimatta. On myös hyvä muistaa, että näitä tilaisuuksia ei enää kovin monta tule, Buffettin ja varsinkin hänen yhtiökumppaninsa Charlie Mungerin korkean iän takia.

Tai, kuten Buffett itse kertoo vuosittaisessa kirjeessään Berkshiren omistajille:

Our second reason for initiating a webcast is more important. Charlie is 92, and I am 85. If we were partners with you in a small business, and were charged with running the place, you would want to look in occasionally to make sure we hadn’t drifted off into la-la land. Shareholders, in contrast, should not need to come to Omaha to monitor how we look and sound. (In making your evaluation, be kind: Allow for the fact that we didn’t look that impressive when we were at our best.)

Huomatkaa asenne. Berkshiressä muut osakkaat – myös pienosakkaat – ovat pääomistajien liikekumppaneita ja johdon tehtävä on palvella kaikkia osakkaita. Useimmissa pörssiyhtiöissä johdon asenne varsinkin pienosakkaita kohtaan on lähes päinvastainen. Vaikka Buffettin asenne on harvinainen, se on tietysti ainoa oikea.

Webcast ei toki ole sama asia kuin paikan päällä käyminen, onhan yhtiökokous oheistapahtumineen usean päivän kapitalismin karnevaali. Mutta tällä tavoin ainakin säästää lentoliput ja säästää paljon aikaa. Ja jos haluaa vappuaattona tehdä jotain muuta, webcast on saatavilla on-demand -videona vielä 30 päivää vappuaaton jälkeen, eli lähes koko toukokuun ajan.

2. Miksi Phoebus ei enää näy Fortumin 100 suurimman omistajan joukossa maaliskuussa? Oletko myynyt osakkeet (neljännesvuosikatsauksessa kerroit vain ostaneesi niitä lisää, en ymmärrä)?

Erotus johtuu osakelainauksesta. Kun lainaamme osakkeita ulos, emme enää näy yhtiön osakerekisterissä omistajana, vaikka omistamme edelleen kaikki oikeudet osakkeen tuottoon aivan kuten ennen lainaksi antoa. Vastaavasti, kun laina palautuu rahastolle, omistus taas nousee yhtiön osakerekisterissä, vaikka mitään osakekauppaa ei silloinkaan tapahdu.

Omistamme tällä hetkellä 225.000 kpl Fortumin osaketta, joista 215.086 kpl on tätä kirjoittaessani lainattu ulos. Yhtiön osakerekisterissä näkyy omistuksestamme siis vain pieni murto-osa (9.914 kpl). Sillä ei ole todellisuuden kanssa mitään muuta tekemistä kuin, että osakkeiden äänivaltaa käyttääksemme meidän pitäisi ensin purkaa osakelaina, joka kestää 2-3 päivää.

Mistä Phoebuksen omistaja siis saa tietää kuinka paljon omistamme eri osakkeita? Täydellinen salkkuraportti löytyy rahaston tilinpäätöksestä ja puolivuosikatsauksesta kaksi kertaa vuodessa. Koko salkku löytyy myös Phoebuksen kaikista ruotsinkielisistä neljännesvuosiraporteista neljä kertaa vuodessa. Kuukausittain eri arvopapereiden painoja voi seurata Rahastoluotaimestamme, joskin on ehkä hieman hankalaa konvertoida salkun prosenttiosuudet osakkeiden lukumääriksi.

Mutta kerron kyllä neljännesvuosikatsauksissamme, kun teen jotain oleellisia muutoksia. Jos en kerro mitään voitte huoletta olettaa, että yhtiöidemme osakerekistereissä näkyvät Phoebuksen ”myynnit” ja ”ostot” ovat vain lainaussopimusten syntyjä ja purkuja.

3. Kirjoitat viime neljännesvuosikatsauksessa, että Phoebus joutuu maksamaan talletuksista korkoja. Ovatko rahat väärässä pankissa? Mikä pankki perii säilytysmaksua rahoista? Tietääkseni monet suomalaiset pankit edelleen maksavat positiivista korkoa isoillekin avistatalletuksille, ja ainakin nollakorkoon on hyvät mahdollisuudet.

Aiemmin olet kertonut, kuinka pienetkin purot pitää hyödyntää, ja kuinka olemme saaneet pieniä säästöjä tai voittoja eri tavoilla. Esimerkiksi rekisteröimällä Air Liquiden osakkeita muutaman tonnin vuodessa. Miksi suhtaudut tilikorkoon eri tavalla?

En minä suhtaudu talletuksiin mitenkään eri tavalla. Kaikki pienet purot ovat tärkeitä, aivan kuten toteat. Mutta markkinatilanne nyt vain on mikä se on.

Käsityksesi yrityksen (ja sijoitusrahaston) mahdollisuuksista saada riskittömistä talletuksista korkoa on tämän hetken markkinatilanteeseen nähden ylioptimistinen. Yksityishenkilön kannalta tilanne on eri kuin yrityksillä, koska Basel-säännöstön mukaan pankin likviditeettitarpeita laskettaessa yksityshenkilön talletus on pankille ”pysyvää rahoitusta”, kun taas yrityksen talletus on likviditeettimielessä arvoton. Siksi yksikään pankki ei tietääkseni vielä peri yksityishenkilöiltä talletuskorkoja, eivätkä pankit varmaan ihan heti siihen rupeakaan (hallinnointikin olisi hankalaa ja kallista).

Kevään aikana pankeistamme pari on ilmoittanut alkavansa periä meiltä talletuksista korkoa -0,30%, kun perittävä summa kuukausittain ylittää tietyn tason. Joiltakin muilta pankeilta saamme vielä nollakorkoa, mutta se johtunee lähinnä siitä, että ne eivät vielä ole ehtineet reagoida EKP:n negatiiviseen talletuskorkoon. Kirjoituksessani yritin vilkaista hieman nenänpäätäni pidemmälle – siitä ennustukseni, että talletukset tullevat tänä vuonna maksamaan Phoebukselle 2000-3000 euroa. Aika näyttää.

Phoebuksen kassanhallinnan erityispiirteitä ovat vielä, että Suomessa yleisimmin käytettyjen pankkien (Nordea, OP) roolin on oltava merkittävä, koska rahaston merkinnät ja lunastukset kulkevat pääosin niiden kautta. Myös säilyttäjäpankin (Phoebuksella Handelsbanken) roolin on oltava merkittävä, koska rahaston arvopaperikauppojen ja yhtiötapahtumien maksuliikenne kulkee sen kautta. Mihinkään mikkihiiripankkeihin en nyt tietenkään muutenkaan rahojamme sijoittaisi.

Matalien tai jopa negatiivisten korkojen takia erilaisten strukturoitujen korkotuotteiden kysyntä ja tarjonta on viime aikoina näemmä kasvanut. Strukturoitu tili ei ole kuitenkaan riskitön sijoitus. Hakemalla väkisin parempaa korkoa kuin markkinat kulloinkin tarjoavat säästäjä vain kasvattaa riskejään, tietoisesti tai vielä pahempaa tiedostamatta asiaa. Se tie johtaa umpikujaan – vararahaston rooli salkussa on olla likvidisti ja täysin turvallisesti sijoitettu. Se oli kirjoitukseni pointti.

PhoebusBlogista

Hyvät Phoebuksen osuudenomistajat,

Vastaan näillä sivuilla sijoittajilta saamiini kysymyksiin (yleensä) perjantaisin. Yritän ryhmitellä kysymykset niin, että Phoebuksen kannalta mielestäni olennaisimpiin vastaan ensin. Näin keskustelun seuraaminen on toivottavasti helpompaa.

Muistakaa, että tyhmiä kysymyksiä ei ole. Hoidan teidän rahojanne, joten teillä on oikeus kysyä kaikesta, joka mieltänne askarruttaa. Toivon, että te myös käytätte tätä oikeuttanne. Arapaho-intiaanien sanoin: “If we wonder often, the gift of knowledge will come.”

Kysyä voitte sähköpostitse. En vastaa anonyymeihin kysymyksiin. Sen sijaan kysyjät säilyvät vastauksissani kaikki anonyymeinä. Siksi otan näihin viesteihin mukaan myös joitakin sellaisia kysymyksiä, joita kysyjä ei välttämättä ole tarkoittanut tähän blogiin.

Otan mielelläni vastaan kehitysehdotuksia.

Tässä blogissa esittämäni ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Ensinnäkin siksi, että oikea neuvo riippuu jokaisen sijoittajan taloudellisesta tilanteesta. Toiseksi, en tässä syvenny käsittelemiini aiheisiin läheskään sillä tarkkuudella kuin varsinaisessa neuvonnassa pitää tehdä.

Asiakaskohtaiseen neuvontaan Seligson & Co:lla on varainhoidon palveluita, jotka ovat maksullisia ja edellyttävät erillistä sopimusta. Lisätietoja ja yhteyshenkilöt tästä.

Ystävällisin terveisin,

Anders Oldenburg, CFA
salkunhoitaja