Vko 44/15: Spin-offit/toimialat

1. Minulla heräsi kysymys liittyen viikon 33/15 blogipostaukseesi Sandvikista. Mainitsit, että valinta monialayhtiön ja useamman itsenäisen fokusoidun yhtiön välillä on makuasia. Onko se siis pelkästään vain makuasia vai löytyykö asiasta tutkimustietoa? Elän siinä luulossa, että fokusoidummat yhtiöt ovat ketterämpiä yms. ja täten kannattavampia.

Hyvä kysymys! Varsinkin osakemarkkinoita koskevia lausuntoja lukiessaan kannattaa aina kysyä. ”Onko tästä tutkimustietoa?”. Se eliminoi ainakin pahimmat haahuilut ja markkinointipuheet.

Yleisesti ottaen konglomeraatteja (monialayhtiöitä) syntyi aina 1970-luvulle asti, niin maailmalla kuin Suomessakin. Kun maailma ei ollut vielä niin globalisoitunut kuin tänään, monille menestyneille yhtiöille oli luontevampaa kasvattaa toimintaansa kotimaassaan uusille toimialoille kuin laajentua ydintoimialallaan täysin tuntemattomiin maihin. Lisäksi monet konsultit ja yritysjohtajat kokivat useamman tukijalan strategiaa hyvänä, koska se antoi turvaa hajauttamalla yhtiön riskejä.

Noin 1980-luvulta alkanut voimakkaamman globalisaation aika muutti näkemyksiä ja yhä useampi entinen monialayhtiö alkoi karsia rönsyjään ja pyrki keskittymään ydintoimialaansa. Tätä trendiä edesauttoi vahvistuva kansainvälinen kilpailu yritysten kesken. Myös aivan viime vuosina yritysten pilkkomiset ovat taas nousseet muotiin, erityisesti USA:ssa. Konsulttien ja yritysjohtajien logiikka on nyt, että kapealle toimialalle keskittyvä strategia on kilpailukykyisin. Lisäksi koetaan, että emoyhtiön kahleista vapautuva tytäryhtiö voi saada uutta puhtia ja löytää uusia kasvun mahdollisuuksia.

Tuottavatko fokusoidummat yhtiöt sitten paremmin? Tutkimuksia aiheesta ei ole tehty hirveän paljon, mutta tässä paperissa kerrotaan 26 eri tutkimuksen tuloksista toisaalta siitä, miten yhtiön osakekurssi reagoi yhtiön pilkkomisuutiseen ja toisaalta siitä, mikä on uusien yhtiöiden hieman pidemmän aikavälin tuotto. Pilkkomisuutiset ovat olleet osakemarkkinoiden mieleen. Keskimäärin pilkkomisesta kertova yhtiö on uutispäivänä tuottanut 3% markkinoita paremmin. Pidemmän aikavälin tutkimuksissa ei sen sijaan ole pilkotuissa yhtiöissä havaittavissa tilastollisesti merkitsevää yli- tai alituottoa osakemarkkinoihin nähden.

Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että periaatteessa fokus on hyvästä, mutta tutkimukset eivät siis tätä mielipidettä tue. Todettakoon myös, että eräs maailman parhaista yhtiöistä – Warren Buffettin Berkshire Hathaway – on jatkuvasti rönsyilevä monialayhtiö.

Ehkä Berkshire on vain poikkeus. Itse veikkaisin, että sen menestys perustuu hyvin pitkälle äärimmäisen hajautettuun toimintamalliin. Yhtiön 340.000 työntekijästä vain 25 on keskushallinnossa. Harvassa ovat ne yhtiöt, joissa toimitusjohtajalla riittää itseluottamusta delegoida liiketoimintavastuu täysin tytäryhtiöidensä toimivalle johdolle ja itse toimia vain niiden hallituksen puheenjohtajana. Mutta ainakin Buffettille se on toiminut hyvin.

2. Terveystoimiala on kovin vähäisesti edustettuna salkussa. Lääkeyhtiöistä muistan sanoneesi että ne ovat liian vaikeita analysoitavia. Mutta mitenkäs erilaiset hoiva-alan yritykset tms. maailmalla? Ala kuitenkin on kasvava väestön ikääntyessä jolloin luulisi mielenkiintoisia yrityksiä löytyvän?

En pyri hajauttamaan Phoebusta maantieteellisesti enkä toimialakohtaisesti, vaan ostan poikkeuksellisen hyviä yhtiöitä jos/kun niitä löydän. Se, ettei terveystoimiala ole salkussamme kovin hyvin edustettuna johtuu siis vain siitä, että en ole sattunut löytämään alalla toimivia poikkeuksellisen hyviä firmoja. Vika lienee enemmän minussa kuin toimialassa.

Tämän todettuani, pieni varoituksen sana: Missään nimessä millekään toimialalle ei mielestäni pidä ikinä sijoittaa vain sen takia, että ”kysyntä kasvaa”. Kasvava kysyntä kun ei kerro yhtään mitään toimialalla toimivien yhtiöiden kannattavuudesta. Se riippuu ennen kaikkea toimialan kilpailun luonteesta.

Hyviä esimerkkejä historiasta ovat vaikkapa autot ja lentoyhtiöt. Sata vuotta sitten varmaan jo nähtiin, että autojen kysyntä olisi voimakasta. Silti yksikään autofirma ei ole tuottanut poikkeuksellisen hyvin, koska kilpailu on ollut raakaa. Vielä raaempaa se on ollut lentoyhtiöiden kesken – joku minua viisaampi laski joskus, että lentoyhtiöt joukkona ovat tehneet tappiota Wrightin veljesten ajoista lähtien.

Hoivatoimiala on varmaankin sellainen, jolla kysyntä kasvaa jatkossa. Se on myös ala, jolla ei ole ymmärtääkseni juuri minkäänlaista alalletulon kynnystä uusille kilpailijoille. Kuka tahansa voi ruveta hoivaamaan, eikä se vaadi juurikaan investointeja. Täten minun on äärimmäisen vaikeaa nähdä, miksi alan yhtiöt pystyisivät keskimääräistä parempiin pääoman tuottoihin. Jos ne eivät siihen pysty, ne eivät tule myöskään olemaan kovin hyviä sijoituskohteita.

Toki alalla kuin alalla voi löytyä yksittäisiä yhtiöitä, jotka pystyvät vuodesta toiseen pärjäämään kilpailijoita paljon paremmin, eri liiketoimintamallin tai eri yrityskulttuurin ansiosta. Terveysalalla en vain ole sellaisiin törmännyt, ainakaan vielä.

PhoebusBlogista

Hyvät Phoebuksen osuudenomistajat,

Vastaan näillä sivuilla sijoittajilta saamiini kysymyksiin (yleensä) perjantaisin. Yritän ryhmitellä kysymykset niin, että Phoebuksen kannalta mielestäni olennaisimpiin vastaan ensin. Näin keskustelun seuraaminen on toivottavasti helpompaa.

Muistakaa, että tyhmiä kysymyksiä ei ole. Hoidan teidän rahojanne, joten teillä on oikeus kysyä kaikesta, joka mieltänne askarruttaa. Toivon, että te myös käytätte tätä oikeuttanne. Arapaho-intiaanien sanoin: “If we wonder often, the gift of knowledge will come.”

Kysyä voitte sähköpostitse. En vastaa anonyymeihin kysymyksiin. Sen sijaan kysyjät säilyvät vastauksissani kaikki anonyymeinä. Siksi otan näihin viesteihin mukaan myös joitakin sellaisia kysymyksiä, joita kysyjä ei välttämättä ole tarkoittanut tähän blogiin.

Otan mielelläni vastaan kehitysehdotuksia.

Tässä blogissa esittämäni ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Ensinnäkin siksi, että oikea neuvo riippuu jokaisen sijoittajan taloudellisesta tilanteesta. Toiseksi, en tässä syvenny käsittelemiini aiheisiin läheskään sillä tarkkuudella kuin varsinaisessa neuvonnassa pitää tehdä.

Asiakaskohtaiseen neuvontaan Seligson & Co:lla on varainhoidon palveluita, jotka ovat maksullisia ja edellyttävät erillistä sopimusta. Lisätietoja ja yhteyshenkilöt tästä.

Ystävällisin terveisin,

Anders Oldenburg, CFA
salkunhoitaja