Vko 42/15: Yritysostot/Ekokem

1. Ostat yhtiön osakkeita samoin perustein kuin ostaisit koko yhtiön. Sillä erotuksella, että koko yhtiön ostamiseksi joutuisit maksamaan preemion. Ostatko koskaan osakkeita sillä ajatuksella, että arvioit yhtiön olevan potentiaalinen valtauskohde (eli saisit jollain järkevällä aikavälillä voiton preemion muodossa kun yhtiö ostetaan pois pörssistä). Vai onko tällainen lähestymistapa liian spekulatiivinen?

Phoebus on koko 14-vuotisen historiansa aikana omistanut 56 pörssiyhtiön osakkeita (joista 24 on edelleen salkussamme). Seitsemän yhtiötämme on ostettu pois pörssistä: Datex-Ohmeda, Chips, Puuharyhmä, Tamfelt, Vacon, Air Liquide Japan ja Seco Tools. Lisäksi 7 muuta yhtiötä on ostettu pois pörssistä sen jälkeen, kun olen ne jo myynyt (Baltika, Medco, Tellabs, Mondavi, Scania, Securitas Direct ja Niscayah). Kaiken kaikkiaan siis neljäsosa yhtiöistämme (14/56) on joutunut yritysoston kohteeksi.

Tarkoittaako näin suuri osuus sitä, että pyrin löytämään valtauskohteita ennen kuin ne vallataan? Ei sentään. Olet aivan oikeassa siinä, että sellainen lähestymistapa olisi Phoebukselle aivan liian spekulatiivinen.

Mistä se sitten kertoo? Erään johtolangan antaa se fakta, että ostetuista 14 yhtiöistä ainoastaan kaksi (Tellabs ja Securitas Direct) on mennyt pääomasijoittajille. Loput 12 yhtiötä on ostanut teollinen ostaja.

Phoebuksen tavoitteena on ostaa omien alojensa kilpailukykyisimpiä firmoja ja sitten vain pitää ne. Jos siinä onnistun, tulemme hiljalleen vaurastumaan siinä tahdissa, kuin yhtiöidemme liiketoiminta kasvaa (ja lisäksi saamme vuosittain osinkoja).

Teollisen yhtiön tavoite on hyvin samankaltainen. Ei yritysostoja tehdä sen takia, että jonkin yhtiön osakekurssi vaikuttaa halvalta tai sen takia, että talouslehdessä lukee, että se tulee olemaan seuraavan vuoden kurssivoittaja. Teolliset yhtiöt ostavat yhtiöitä, jotka tukevat niiden omaa liiketoimintaa ja ne suosivat laatukohteita.

Ei siis ole sattumaa, että moni yhtiöistämme joutuu ennemmin tai myöhemmin yritysoston kohteeksi. Se on itse asiassa vain osoitus siitä, että olen onnistunut löytämään oikeasti hyviä firmoja salkkuumme.

Mitä preemioihin tulee, teollisella ostajalla saaattaa tosiaankin (joskus) olla varaa maksaa sellainen, jos ostettava yhtiö tuo ostajalle synergiahyötyjä. Todellisuudessa synergiat jäävät kuitenkin useimmiten investointipankkiirien powerpoint-esityksiin, kuten rekkavalmistaja Scanian entinen toimitusjohtaja Leif Östling kertoo tässä mainiossa, tuoreessa haastattelussa.

2. Salkunhoitajalta: Ekokem myyty

Myin viime viikolla loput omistuksestamme Ekokemissä, emmekä enää ole yhtiön omistajia. Perustelut kerroin jo viikon 33/15 blogissa (vastauksessa nro 2).

Mutta miksi myin juuri nyt, kun valtio vaikuttaa olevan myymässä osuutensa yhtiössä, joka johtanee Ekokemin viemiseen pörssiin? Eikö olisi järkevämpää odottaa, että yhtiö listataan, likviditeetti paranee ja saamme paremman hinnan?

Ehkä, mutta se olisi spekulointia. Erittäin epälikvidejä osakkeita, kuten Ekokem on, pitää myydä silloin, kun joku haluaa niitä ostaa. Väkisin niitä ei voi tunkea markkinoille, usein ei edes vaikka kuinka rajusti painaisi kurssia.

Lisäksi on syytä muistaa, että kurssiriski epälikvidissä yhtiössä on erittäin suuri – jos jotain negatiivista tapahtuu, kaikki ostajat yleensä kaikkoavat. Se ei välttämättä johda tehtyjen kauppojen hinnoissa romahdukseen – koska kauppoja ei enää tehdä – mutta se johtaa spredien järjettömään leviämiseen. Näimme tämän ilmiön esimerkiksi vaihtuvakorkoisissa pitkissä yrityslainoissa vuonna 2008, kun ennen finanssikriisiä vaikkapa hintaan 95 noteeratun lainan ostotarjous olikin yhtäkkiä 30 ja myyntitarjous 90. Myy siinä sitten.

Ekokem oli meille erinomainen sijoitus. Ostin ensimmäiset osakkeemme tammikuussa 2010 hintaan 28,00 euroa ja myin nyt osakkeemme 90,00 eurolla. Vajaan kuuden vuoden aikana saimme osinkoa 13,60 euroa osakkeelta (lähes puolet hankintahinnasta). Kokonaistuottomme osinkoineen oli 270%, kun Phoebus samalla jaksolla tuotti 83% ja vertailuindeksimme tuotti 69%. Ekokem myötävaikutti merkittävästi Phoebuksen vertailuindeksiä parempaan kehitykseen.

Tästä saamme ennen kaikkea kiittää Timo Piekkaria, joka oli juuri tullut uutena toimitusjohtajana taloon, kun ostin ensimmäiset osakkeemme. Saamme myös kiittää Maija-Liisa Frimania, joka hallituksen puheenjohtajana ansiokkaasti edusti kaikkia osakkaita yhtiössä, jonka pääosakkaat (valtio ja kunnat) eivät ehkä aina ole hyvän hallintotavan parhaita edustajia.

Kun Ekokemin tiimi on nyt vaihtunut, osakkeen hinnoittelu on noussut, tase on heikentynyt merkittävästi ja riskit ovat kasvaneet paljon, oli minusta hyvä aika Phoebuksenkin astua sivuun.

PhoebusBlogista

Hyvät Phoebuksen osuudenomistajat,

Vastaan näillä sivuilla sijoittajilta saamiini kysymyksiin (yleensä) perjantaisin. Yritän ryhmitellä kysymykset niin, että Phoebuksen kannalta mielestäni olennaisimpiin vastaan ensin. Näin keskustelun seuraaminen on toivottavasti helpompaa.

Muistakaa, että tyhmiä kysymyksiä ei ole. Hoidan teidän rahojanne, joten teillä on oikeus kysyä kaikesta, joka mieltänne askarruttaa. Toivon, että te myös käytätte tätä oikeuttanne. Arapaho-intiaanien sanoin: “If we wonder often, the gift of knowledge will come.”

Kysyä voitte sähköpostitse. En vastaa anonyymeihin kysymyksiin. Sen sijaan kysyjät säilyvät vastauksissani kaikki anonyymeinä. Siksi otan näihin viesteihin mukaan myös joitakin sellaisia kysymyksiä, joita kysyjä ei välttämättä ole tarkoittanut tähän blogiin.

Otan mielelläni vastaan kehitysehdotuksia.

Tässä blogissa esittämäni ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Ensinnäkin siksi, että oikea neuvo riippuu jokaisen sijoittajan taloudellisesta tilanteesta. Toiseksi, en tässä syvenny käsittelemiini aiheisiin läheskään sillä tarkkuudella kuin varsinaisessa neuvonnassa pitää tehdä.

Asiakaskohtaiseen neuvontaan Seligson & Co:lla on varainhoidon palveluita, jotka ovat maksullisia ja edellyttävät erillistä sopimusta. Lisätietoja ja yhteyshenkilöt tästä.

Ystävällisin terveisin,

Anders Oldenburg, CFA
salkunhoitaja