Vko 40/15: Henkilöstön tyytyväisyys

1. Tietoa tunnutaan pitävän erittäin huonona työpaikkana (esim HS 16.4.15). Painotat johdon laadukkuutta. Blogissa vuonna 2011 halusit antaa Alkiolle mahdollisuuden – siitä on nyt 4 vuotta. Vaikuttaako henkilöstön arvio omaan mielipiteeseesi Tiedosta? Toki firmalla on rankkoja saneerauksia takana, mutta kaikki firmat, jotka ovat saneeranneet eivät ole päätyneet tuollaiseksi sylkykupiksi henkilöstön silmissä.

En ole lukenut Hesarin artikkelia enkä sitä enää löydä, joten en osaa sanoa sen laadusta mitään. Oleellista hyvin tehdyssä tutkimuksessa tietenkin on, että vastaajina on kattava määrä yhtiön henkilöstöstä (Tiedon kohdalla tuhansia), jotka ovat edustava joukko tutkittavasta ryhmästä. Siis, että he ovat maittain, iältään, työtehtäviltään, sukupuoleltaan, koulutukseltaan jne. samankaltaisia kuin tutkittava joukko kokonaisuudessaan.

Aika usein näkee eri paikoissa ”tutkimuksia”, joissa on haastateltu muutamaa ihmistä – pahimmassa tapauksessa yhtä – ja sen perusteella yritetään vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Niille ei tietenkään pidä antaa minkäänlaista painoarvoa.

Suomessa tehdään ainakin kolme ymmärtääkseni ihan laadukasta vuosittaista arviota eri työnantajista. Laajimman tekee ruotsalaislähtöinen, nykyään globaali HR-tutkimusyhtiö Universum Global. Sen listoilla Tieto oli tänä vuonna IT-opiskelijoiden joukossa 13. kiinnostavin yhtiö 50 vaihtoehdosta (edellisvuonna 9/50). IT-ammattilaisten joukossa Tieto oli vastaavasti viime vuonna 12. kiinnostavin 30 yhtiöstä (sitä edellisenä vuonna 8/30). Tämän vuoden ammattilaistuloksia ei vielä ole julkaistu. Haastateltavina oli viimeksi 12.380 IT-opiskelijaa ja 8.966 IT-ammattilaista.

Toisen vuosittaisen arvion tekee suomalainen T-Media. Se keskittyy noin 30 yhtiön arvioimiseen, joista Tieto oli tänä vuonna toiseksi viimeinen (yhtiöiden kokonaismäärää ei kerrottu) ja edellisenä vuonna 27/30. Arvio perustuu 2.568 vastaajan mielipiteisiin. Vastaajista puolet oli opiskelijoita, puolet työssäkäyviä ja he edustivat melko tasaisesti teknistä ja kaupallista alaa.

Kolmannen arvion tekee globaali Great Place to Work -konsulttiyritys. Sen julkaisemat listat ovat kovin suppeita, eikä suuryhtiöitä Suomessa mainita kuin viisi.

Lopuksi Tieto luonnollisesti itsekin tutkii henkilöstönsä tyytyväisyyttä. Vuosina 2010-2014 se on tehnyt Voice-nimisen henkilöstöntyytyväisyystutkimuksen, johon on vastannut kunakin vuonna 85-90% henkilöstöstä (eli noin 13.000 ihmistä). Skaalalla 0-1000 Tieto aloitti vuonna 2010 tasolla 625, jolta nousi vuoteen 2012 mennessä hieman tavoitteensa 650 yläpuolelle (657). Viimeisen parin vuoden aikana tyytyväisyys on laskenut takaisin tasolle 621, jonka toimitusjohtaja Kimmo Alkio laittaa pitkälti yhtiön tekemien uudelleenjärjestelyjen piikkiin. Yhtiöhän joutui 2013-2014 potkimaan pois yli 2000 ihmistä, lähinnä Nokian tuotekehityksen sisäistämisen seurauksena.

En siis osaa sanoa oletko oikeassa kun oletat, että Tieto on ”sylkykuppi”. Tutkimuksille yhteistä on, että Tiedon henkilöstön tyytyväisyys on parina viime vuonna vähän laskenut, mutta tyytyväisyyden taso on T-Median tutkimuksessa aivan eri kuin Universumin tutkimuksessa tai Tiedon omassa tutkimuksessa (jotka ovat paljon laajempia).

Uskoisin, että todellisuus ei ole aivan niin huono kuin oletat. Parannettavaa yhtiöllä toki on, ja sen yhtiö itsekin tiedostaa. Lisää mielipiteitäni Tiedosta voit lukea uudesta neljännesvuosikatsauksestamme, joka ilmestyy nettiin myöhemmin tällä viikolla.

– – –

Pitkän intron jälkeen pääsemme varsinaiseen kysymykseesi: Vaikuttaako henkilöstön tyytyväisyys yhtiön kiinnostavuuteen sijoituskohteena vai ei? Vastaus on yksinkertainen: tottakai vaikuttaa.

Kaikkein olennaisinta menestyvälle yhtiölle on tyytyväinen asiakas. Siksi asiakaspalvelun (huom: ei uusmyynnin) on minusta oltava kaikkien hyvien yhtiöiden ykkösprioriteetti. Jotta asiakkaita palveltaisiin hyvin, yhtiön pitää tietenkin ensiksi pystyä rekrytoimaan parhaat asiakaspalvelijat ja toiseksi pitämään ne tyytyväisinä. Mörököllit eivät maksavalle asiakkaallekaan hymyile.

Olen monesti todennut, että parhaille yhtiöille on mielestäni yhteistä, että ne pyrkivät samaan aikaan maksoimoimaan kolmen intressiryhmän hyötyä: asiakkaiden, henkilöstön ja omistajien hyötyä, ja suunnilleen tuossa järjestyksessä.

Oleellista tuossa lauseessa on, että myös omistajien hyöty pitää maksimoida. Erilaisissa henkilöstöntyytyväisyystutkimuksissa, varsinkin IT-kuplan aikana, parhaita arvosanoja sai moni startup-firma, joka tarjosi henkilöstölleen kaiken maailman kivoja etuja. Nämä aikuisten päivähoitolat eivät kuitenkaan kauaa kilpailussa pärjää, joten useimmat niistä eivät enää ole olemassa, eikä niiden henkilöstökään enää voi olla kovin tyytyväinen.

Vain keskimääräistä parempi pääoman tuotto voi taata yrityksen pitkäaikaisen menestyksen ja yleensä siihen pääsee vain kilpailijoita kustannustehokkaammalla toiminnalla. Miten sen yhdistää siihen, että pystyy pitämään henkilöstön hyvin tyytyväisenä, on sitten se johdon varsinainen taidonnäyte.

Handelsbanken, jonka olen monesti käyttänyt esimerkkinä hyvästä yrityskulttuurista, on ehkä taas paras tai ainakin helpoin esimerkki. Pankki on tehnyt paikallisuudesta hyveen – konttorinjohtaja on suvereeni – ja on saanut koko henkilöstölle iskostettua kaksi tärkeää tavoitetta: alan tyytyväisimmät asiakkaat ja alan alhaisimmat kulut. Kun kaikki ymmärtävät tämän, toiminta on jatkuvasti tehokasta, eikä suurille ”säästöohjelmille” massairtisanomisineen ole tarvetta. Kaksi alatavoitetta johtavat toteutuessaan pankin varsinaiseen päätavoitteeseen, joka on pankkialan paras oman pääoman tuotto. Ja se taas takaa jatkuvuuden, niin asiakkaille, henkilöstölle kuin omistajille.

Firmojen, jotka ovat alunperin tehottomia, on joko pyrittävä tehostumaan tai kuoltava. Ensimmäinen vaihtoehto on parempi myös niiden henkilöstölle, mutta aiheuttaa lyhyellä aikavälillä sekin tyytymättömyyttä. Siinä minusta Tiedon ongelma pähkinäkuoressa. Tämän sanottuani, yhtiö tuntuu kehittyneen Kimmo Alkion aikana selvästi parempaan suuntaan, vaikka luvut eivät sitä kaikilta osin vielä näytäkään.

PhoebusBlogista

Hyvät Phoebuksen osuudenomistajat,

Vastaan näillä sivuilla sijoittajilta saamiini kysymyksiin (yleensä) perjantaisin. Yritän ryhmitellä kysymykset niin, että Phoebuksen kannalta mielestäni olennaisimpiin vastaan ensin. Näin keskustelun seuraaminen on toivottavasti helpompaa.

Muistakaa, että tyhmiä kysymyksiä ei ole. Hoidan teidän rahojanne, joten teillä on oikeus kysyä kaikesta, joka mieltänne askarruttaa. Toivon, että te myös käytätte tätä oikeuttanne. Arapaho-intiaanien sanoin: “If we wonder often, the gift of knowledge will come.”

Kysyä voitte sähköpostitse. En vastaa anonyymeihin kysymyksiin. Sen sijaan kysyjät säilyvät vastauksissani kaikki anonyymeinä. Siksi otan näihin viesteihin mukaan myös joitakin sellaisia kysymyksiä, joita kysyjä ei välttämättä ole tarkoittanut tähän blogiin.

Otan mielelläni vastaan kehitysehdotuksia.

Tässä blogissa esittämäni ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Ensinnäkin siksi, että oikea neuvo riippuu jokaisen sijoittajan taloudellisesta tilanteesta. Toiseksi, en tässä syvenny käsittelemiini aiheisiin läheskään sillä tarkkuudella kuin varsinaisessa neuvonnassa pitää tehdä.

Asiakaskohtaiseen neuvontaan Seligson & Co:lla on varainhoidon palveluita, jotka ovat maksullisia ja edellyttävät erillistä sopimusta. Lisätietoja ja yhteyshenkilöt tästä.

Ystävällisin terveisin,

Anders Oldenburg, CFA
salkunhoitaja