Vko 37/15: Jatkuvuus/Kreikka
1. Olen harkinnut sijoittamista lapselleni (1v) Phoebukseen ja kyseessä olisi täten vuosikymmenien päähän ulottuva osta-ja-pidä sijoitus. Tällaiseen sijoitukseen Phoebus on mielestäni juuri sopiva rahasto. Sijoitus on toisaalta niin pitkäikäinen, että olen hieman huolissani Phoebuksen tulevaisuudesta. Mitä tapahtuu, kun rahaston salkunhoitaja aikanaan jättää tehtävänsä? Jatkuuko Phoebus uudessa komennossa vai yhdistyykö toiseen rahastoon? Vai vielä pahempaa, lopettaa kokonaan ja rahat palautetaan veroseuraamusten kera osuudenomistajille? Tämä viimeisin skenaario on mielestäni suurin riski tässä toivottavasti 20-30 v tähtäimelle suunnittelemassani sijoituksessa.
Tämä on hyvä kysymys, joka on toistunut usein Phoebuksen blogissa. Vastasin siihen viimeksi viikon 17/2013 blogissa ja viikon 13/2013 blogissa (ja niistä löytyy linkit edellisiin vastauksiin). Pieni kertaus lienee silti paikallaan.
Olen hoitanut Phoebusta 14 vuotta eikä minulla ole mitään suunnitelmia lakata hoitamasta sitä. Jos en olisi töissä, hoitaisin rahojani silti aivan samalla tavoin kuin teen tänään. Nyt saan siitä jopa palkkaa. Mikäs sen mukavampaa?
Jonain päivänä lopetan tietysti salkunhoitajana. Mitä rahastolle sitten tapahtuu? En tiedä, eikä sillä oikeastaan ole nähdäkseni mitään väliä sinun kannaltasi.
Miksei? Koska joka ikinen aktiivinen rahasto muuttuu aina – alltid – always – siempre – uudeksi sijoituskohteeksi, kun salkunhoitaja vaihtuu. Sijoittajalla on silloin edessään uusi sijoituspäätös: joko ”ostaa” rahaston uusi salkunhoitaja (siis pitää sijoituksensa) tai lunastaa rahasto-osuutensa. Valitettavan usein sijoittajat eivät tätä ymmärrä, mutta näin se silti on. Kaikki aidosti aktiiviset rahastot ovat täysin riippuvaisia salkunhoitajastaan.
Salkunhoitajariskin voi vähentää sijoittamalla indeksirahastoon, piiloindeksirahastoon tai sijoitustiimin hoitamaan rahastoon – jotka ovat lähes poikkeuksetta piiloindeksirahastoja. Näistä ainoa järkevä vaihtoehto on tietysti indeksirahasto – piiloindeksirahastot ovat vain ylihinnoiteltuja indeksirahastoja, eikä niissä ole siten mitään järkeä. Kirjoitin piiloindeksoinnista tarkemmin viikon 22/2015 blogissa.
Verotusta sen sijaan ei voi välttää. Kirjoitin aiheesta laajemmin edellisessä blogissa joten todettakoon tällä kertaa vain, että sen jälkeen hallitus on taas kiristänyt pääomatulojen verotusta, joten verotusta lykänneet sijoittajat ovat taas hieman hävinneet.
Se, että voit joutua lunastamaan rahasto-osuutesi, jos uusi salkunhoitaja ei sinua miellytä, ei siis minusta ole kovin suuri ongelma. Joudut maksamaan veroja joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin. Kannattaisiko verot maksaa ennemmin vai myöhemmin kukaan ei voi tänään tietää (tietämättä tulevia verotusmalleja vuosikymmenten päähän).
Mitä Phoebukselle sitten minun jälkeeni tapahtuu? En tiedä. Ehkä rahasto jatkaa uuden salkunhoitajan turvin, ehkä se fuusioidaan toiseen rahastoon tai ehkä se lopetetaan. Kaikissa tapuksissa saat halutessasi rahasi ulos lunastamalla osuutesi.
2. Tunnetko kreikkalaista Mytilineos -konsernia tai sen listattua tytärtä METKA S.A.:ta ja miten kommentoisit sen houkuttelevuutta sijoittajalle sekä tietenkin Phoebukselle? Mitä mieltä olet yleisesti Kreikan osakemarkkinoiden tämän hetkisestä houkuttelevuudesta?
Vastaus on ”en tunne” ja ”en tiedä”, mutta salli minun silti hieman elaboroida.
Metka on pikavilkaisulla projektintoimittaja lähinnä sähköntuotanto- ja infrastruktuurialoille. Se esimerkiksi rakentaa turnkey-projekteina kaasuvoimaloita Syyriaan, Jordaniaan ja Algeriaan. Sellainen ei missään nimessä sovellu Phoebukselle. En pidä projektintoimittajien riskiprofiilista – jos kaikki menee hyvin tienataan vain vähän ja jos jotain menee mönkään hävitään todella paljon; vrt. Areva ja Olkiluoto. Lisäksi en voisi kuvitellakaan sijoittavani Phoebuksen asiakkaiden rahoja jonnekin Syyrian, Jordaniaan tai Algeriaan.
Muiltakaan osin Mytilineos ei näytä Phoebukselle sopivalta. Sen muut tukijalat ovat alumiinin tuotanto ja sähköntuotanto. Sähköä toki tuotamme Fortumin ja Ekokemin sijoitustemme kautta, mutta se ei ole Phoebuksen liiketoiminnoista parhaita – Fortumin ja Ekokemin osakkeet vain sattuivat olemaan niin halpoja, etten voinut niitä vastustaa. Alumiini on varmuudella minulle liiaksi bulkkitoimintaa.
Tällä en sano, etteikö Mytilineos voisi olla ihan hyvä firma. Se ei vain sovi minulle.
En tunne muitakaan kreikkalaisia yhtiöitä, joten minulla ei ole mitään mielipidettä Kreikan osakemarkkinoistakaan. Yleisesti ottaen osakemarkkinoilla on pimeintä juuri ennen aamunkoittoa ja kriisitaloudet voivat siksi usein olla yllättävänkin hyviä sijoituskohteita. Edellyttäen tietysti, että yritykset joihin sijoitat pysyvät hengissä.
.