Vko 26/15: Kilpailijat/Air Liquide

1. Vertaat usein rahastoa indeksiin joka koostuu OMX Cap ja MSCI AC World -indekseistä. Vaikka tämä on tietysti reilu vertailu indekseihin, on sijoittajalle ehkä olennaisempi vertailu muihin samantyyppisiin aktiivisesti hoidettuihin rahastoihin (koska maksamme aktiivisesta salkun hoidosta). Olisiko mahdollista mallintaa näiden tuottoja suhteessa Phoebukseen?

Mielenkiintoinen kysymys. Olet tietenkin aivan oikeassa siinä, että sijoittajan kannalta olennaista on valita ”oikea rahasto”, jolloin vertailu muihin rahastoihin voisi nopeasti ajateltuna olla fiksumpaa kuin vertailu markkinoihin. En kuitenkaan näe sitä kovin hyvänä tai toteuttamiskelpoisena harjoituksena, muutamasta eri syystä:

Ensinnäkin kilpailijavertailuja alan toimijat eivät yleensä itse tee. Et esimerkiksi näe Audin mainoksissaan vertaavan itseään Mersuun tai Bemariin. Syy on yksinkertainen – alan toimijalla on aina oma lehmä ojassa, eikä sellaisen tahon tekemät vertailut ole juuri minkään arvoisia. Siksi vertailut jätetään suosiolla autolehdille ja muille tahoille.

Rahastoalallakin näkisin, että vertailut kannattaa jättää riippumattomien tahojen hoidettaviksi. Vertailuja tekee jo nyt usea yritys, mm. Morningstar, Lipper, Citywire ja Sijoitustutkimus, vain muutamia mainitakseni. Mutta nekin analysoivat lähinnä menneitä tuottoja, joka ei kerro mitään eri rahastojen tulevaisuuden tuotoista, joka on sijoittajalle se oleellinen asia. Morningstar on tosin viime vuosina tuonut vertailuihinsa yhä enemmän laadullisia parametrejä, joka on minusta askel oikeaan suuntaan.

Toiseksi, Phoebuksen tuottojen vertailu samantyyppisiin rahastoihin vaatisi ensin samantyyppisten rahastojen löytämistä, enkä ole aivan vastaavia vielä nähnyt. Jokainen aktiivisesti hoidettu rahasto on itse asiassa siinä mielessä uniikki, että sijoitat kohdemarkkinoiden lisäksi salkunhoitajan osaamiseen.

Pystyykö kukaan edes laadullisella analyysilla ennustamaan eri aktiivisten rahastojen tulevaisuuden tuottoja on sitten hyvä kysymys. Yhteistyökumppanimme Dimensional Fund Advisorsin päästrategi, Dartmouthin yliopiston rahoitustieteen professori Ken French kysyy luennoillaan usein: ”Jos maailman johtavat akateemikot ovat yli 50 vuotta yrittäneet erottaa taitavat salkunhoitajat onnekkaista, eivätkä ole siinä onnistuneet, luuletko pystyväsi siihen lukemalla Morningstarin taulukoita muutamana sunnuntaina?”

Ehkä hieman provokatiivinen, mutta silti erinomainen kysymys.

Sijoittajan kannalta ainoa ”varma” sijoitus on (hyvin hoidettu) indeksirahasto. Se tekee aina sen minkä lupaa, eli häviää kohdemarkkinoilleen kulujensa verran. Sen tiedämme (kohdemarkkinoiden tuotosta emme sitten tiedäkään mitään).

Aidosti aktiivinen rahasto taas poikkeaa kohdemarkkinoidensa koostumuksesta, joka johtaa suurempaan tuottojen hajontaan – joku onnistuu markkinoita paremmin, joku toinen häviää markkinoille paljon enemmän kuin kulujensa verran. Joukkona aktiiviset rahastot ovat käytännössä kaikkien 50 viime vuoden ajan tehtyjen (laadukkaiden) tutkimusten mukaan hävinneet kohdemarkkinoilleen suunnilleen kulujensa verran.

En siis itse näe mieltä siinä, että vertaisi Phoebusta vain muihin aktiivisiin rahastoihin, kun markkinatuotto (indeksirahasto) on eräs sijoittajan parhaista vaihtoehdoista.

Kolmas ongelma ehdottamassasi mallissa on mielestäni, että aktiivisista rahastoista koostuva vertailuindeksi ei olisi läpinäkyvä. Aktiivisen rahaston onnistuminen tai epäonnistuminen riippuu yleensä muutamasta erittäin onnistuneesta tai erittäin epäonnnistuneesta sijoituksesta, joista emme välttämättä tiedä mitään. Yleensä ne eivät myöskään ole replikoitavissa. Siksi olen mm. aina pitänyt ”hedge fund -indeksejä” melko käyttökelvottomina enkä näe, että ”Phoebuksen verrokkien indeksi” olisi juuri parempi.

– – –

Vastatakseni kysymykseesi hieman eri näkökulmasta – miten sijoittajan sitten pitäisi valita itselleen sopivin rahasto?

Perustietoja eri rahastoista saa yllä mainitsemistani lähteistä helposti. Keskittyisin menneiden tuottojen lisäksi erityisesti eri rahastojen kokonaiskustannuksiin (mukaanlukien kaupankäynnin kulut) sekä riskeihin. Riskeistä saa ehkä parhaan käsityksen analysoimalla aikaisempi romahduksia, kuten vaikkapa kunkin rahaston tuottoa kesäkuusta 2007 maaliskuuhun 2009 (Phoebus laski silloin -50,5%, vertailuindeksimme laski -54,5%).

Sen jälkeen päästään varsinaiseen asiaan. Sijoittajan kannattaa tarkkaan punnita harkitsemansa rahaston salkunhoitajan sijoitustyyliä. Sen tekee helpoimmin lukemalla salkunhoitajan raportteja 5-10 vuotta taaksepäin. Jos tuntuu, että sijoittaja ja salkunhoitaja ovat samalla aaltopituudella, sijoittamista kannattaa harkita. Muussa tapauksessa tuskin.

Oleellista on tietysti myös, että analysoitavat tunnusluvut ovat (aktiivisen) rahaston nykyisen salkunhoitajan aikaansamia. Jos eivät ole, ne eivät kerro hänen sijoitustyylistään mitään. Lisää aiheesta esimerkiksi viikon 17/13 blogissa.

Akateemisen tutkimuksen valossa aktiiviseen rahastoon sijoittava voi keskimäärin odottaa tienaavansa hieman indeksisijoittajaa vähemmän, korkeampien kulujen johdosta. Mutta, koska tuottojen hajonta aktiivisissa rahastoissa on suurempi, sijoittaja saattaa saada markkinoita paremman tuoton tai vastaavasti paljon markkinoita huonomman tuoton. Onko onnistumisen tai epäonnistumisen takana hyvää/huonoa osaamista vai hyvää/huonoa tuuria on sitten lähes mahdotonta ammattilaisenkin arvioida.

Tämä ei tee aktiivisista rahastoista turhia. Jos olet samalla aaltopituudella salkunhoitajasi kanssa, uskallat ehkä paremmin luottaa häneen myös silloin, kun markkinat laskevat. Jos se saa sinut pitämään sijoituksesi notkahduksen yli sen sijaan, että myisit rahastosi huonoon hintaan markkinoiden jo laskettua, aktiivisen rahaston salkunhoitaja on tienannut kulunsa moninkertaisesti. Jos uskallat luottaa yhtä paljon indeksirahastoon, pitäisin sitä ensisijaisena vaihtoehtona. Vaikka siis hoidan itse aktiivista rahastoa.

2. Air Liquide on hieno yhtiö, hyvä valinta Phoebukseen. Yhtiö antaa aika ajoin ”ilmaisia osakkeita” + bonus osinkoa. Miten paljon olemme saaneet rahastoon Airliquiden aloituksesta tähän mennessä?

Olen samaa mieltä. Air Liquide on hieno yhtiö ja poikkeuksellisen osakasystävällinen. Siihen kuuluu yhtenä osana, että kaksi kokonaista kalenterivuotta rekisteröidyssä muodossa pidetyille osakkeille maksetaan 10% lisäosinkoa ja 10% lisää osakkeita rahastoanneissa. Kerroin tästä tarkemmin viikon 41/10 blogissa.

Rekisteröin ensimmäiset osakkeemme loppuvuodesta 2006 ja aloimme siis niille saada bonuksia vuodesta 2009 alkaen. Rekisteröin vähän lisää osakkeita loppuvuodesta 2010 ja niille olemme saaneet bonuksia vuodesta 2013 alkaen. Tällä hetkellä 46% osakkeistamme on rekisteröity. Osuus voisi olla hieman suurempikin, mutta likviditeetin hallinnan takia en halua rekisteröidä kaikkia osakkeitamme. Rekisteröityjä osakkeita kun ei voi myydä ennen kuin ne konvertoidaan tavallisiksi osakkeiksi, joka kestää muutaman viikon.

Vuodesta 2009 olemme saaneet bonusosinkoina yhteensä 14.221,50 euroa. Niistä meni vuosina 2009-2014 lähdeveroja yhteensä 3.355,- euroa joten nettona olemme saaneet bonuksia 10.866,50 euroa. Tänä vuonna saimme osingot ilman lähdeveroja Ranskan lainsäädännön viime vuonna muututtua, kun EU oli todennut vanhan lain syrjiväksi. Myös jatkossa meidän pitäisi saada ranskalaiset osingot ilman lähdeveroja.

Lisäksi Air Liquide on järjestänyt rahastoannit vuosina 2010 (1:15), 2012 (1:10) ja 2014 (1:10). Niissä saimme bonuksena 10% ylimääräisiä uusia osakkeita rekisteröidyille osakkeillemme. Omistamme tänään 230 osaketta enemmän kuin, jos en olisi rekisteröinyt koskaan yhtään osaketta. Näiden bonusosakkeiden arvo on 26.680,- euroa.

Yhteensä olemme siis seitsemässä vuodessa hyötyneet Air Liquiden bonusjärjestelmästä (nettona) 37.546,50 euroa. Summa ei ehkä ole järisyttävän suuri, mutta tehtävämme rahastoyhtiönä on maksimoida Phoebuksen omistajien varallisuus ja kaikki pienetkin purot pitää luonnollisesti siinä hyödyntää.

3. Salkunhoitaan tervehdys

Kiitos aktiivisuudestanne! Viime blogin jälkeen olen saanut lukuisia erinomaisia kysymyksiä. Ne ovat monipuolisia ja ansaitsevat moipuoliset vastaukset. Tästä on hyvä syksyllä jatkaa! Mutta vietetään ensin oikein rentouttava kesä!

Lisääkin hyviä kysymyksiä saa tietysti mielellään kesänkin aikana lähettää.

PhoebusBlogista

Hyvät Phoebuksen osuudenomistajat,

Vastaan näillä sivuilla sijoittajilta saamiini kysymyksiin (yleensä) perjantaisin. Yritän ryhmitellä kysymykset niin, että Phoebuksen kannalta mielestäni olennaisimpiin vastaan ensin. Näin keskustelun seuraaminen on toivottavasti helpompaa.

Muistakaa, että tyhmiä kysymyksiä ei ole. Hoidan teidän rahojanne, joten teillä on oikeus kysyä kaikesta, joka mieltänne askarruttaa. Toivon, että te myös käytätte tätä oikeuttanne. Arapaho-intiaanien sanoin: “If we wonder often, the gift of knowledge will come.”

Kysyä voitte sähköpostitse. En vastaa anonyymeihin kysymyksiin. Sen sijaan kysyjät säilyvät vastauksissani kaikki anonyymeinä. Siksi otan näihin viesteihin mukaan myös joitakin sellaisia kysymyksiä, joita kysyjä ei välttämättä ole tarkoittanut tähän blogiin.

Otan mielelläni vastaan kehitysehdotuksia.

Tässä blogissa esittämäni ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Ensinnäkin siksi, että oikea neuvo riippuu jokaisen sijoittajan taloudellisesta tilanteesta. Toiseksi, en tässä syvenny käsittelemiini aiheisiin läheskään sillä tarkkuudella kuin varsinaisessa neuvonnassa pitää tehdä.

Asiakaskohtaiseen neuvontaan Seligson & Co:lla on varainhoidon palveluita, jotka ovat maksullisia ja edellyttävät erillistä sopimusta. Lisätietoja ja yhteyshenkilöt tästä.

Ystävällisin terveisin,

Anders Oldenburg, CFA
salkunhoitaja