Vko 15/15: Sijoitusfilosofia (jatkoa)

1. Salkunhoitajalta: Jatkoa Phoebuksen sijoitusfilosofiasta

Tiivistin viime blogissa Phoebuksen sijoitusfilosofian yhteen kysymykseen ja lupasin palata aiheeseen viikon pästä, kunhan lukijat ovat ensin miettineet asiaa itse. Niin teenkin nyt. Kysymykseni oli:

”Osake on osuus yrityksestä. Siksi osakkeen ostoon pätevät täysin samat kriteerit kuin kokonaisen yhtiön ostamiseen. Mitä siis ajattelet, kun aiot ostaa itsellesi firman?”

– – –

Ensinnäkin on tietysti selvää, että ostaessasi kokonaisen yhtiön et tee sitä vain myydäksesi yhtiösi kohta seuraavalle ostajalle. Teet sen, jotta vaurastuisit hiljalleen yrityksesi kasvaessa ja sen jakaessa kasvavaa osinkoa. Todennäköisesti suunnitelmiisi kuuluu jättää yhtiö jossain vaiheessa seuraavalle sukupolvelle. Tämä ajatustapa antaa tavallisellekin osakesijoittajalle mielestäni oikeaa aikaperspektiiviä.

Toiseksi haluat kaiken järjen mukaan todella tarkkaan varmistaa, että ostamasi yritys tulee olemaan sinulle tuottava sijoitus. Tärkein tähän liittyvä seikka on tietysti, että sillä on omalla alallaan selviä kilpailuetuja. Haluat ymmärtää mitkä ne ovat ja haluat omalla toiminnallasi varmistaa, että kilpailuedut säilyvät ja vahvistuvat.

Kolmanneksi varmaankin mietit, miten yhtiötä voi kehittää, jotta se jatkossa kasvaisi suuremmaksi ja kannattavammaksi kuin se on ostohetkellä. Vain siten sijoitus voi todennäköisesti olla sinulle erinomainen. Myyjä kun oletettavasti haluaa vähintään täyden korvauksen siitä, minkä arvoinen firma on nyt, jotta hän luopuisi siitä. Kehittämisen ei tarvitse olla vallankumouksellista – hyvän yhtiön kohdalla sen itse asiassa ei pidä missään nimessä sitä olla. Riittää hyvin, kun tänään tehdään kaikki asiat vähän paremmin kuin eilen. Ja huomenna vähän paremmin kuin tänään.

Neljänneksi haluat kai, että yrityksesi talous on tasapainossa. Jos sen liiketoimintariskit ovat suuria, rahoitusriskien pitää vastaavasti olla pieniä, jotta vahva tase kantaisi hieman hankalampien aikojen yli, tai auttaisi rahoittamaan väliaikaisia suuria investointeja. Jos taas liiketoiminta on erittäin tasaista ja investointitarpeet ovat pieniä, lainallakin voi ehkä osittain rahoittaa yritystä.

Viides ja tärkein kysymyksesi on kenen yritystäsi pitäisi johtaa. Olettaen, että ei puhuta mistään henkilöyhtiöstä vaan ihan oikeasta liikeyrityksestä pääomistajan luontevin rooli lienee hallituksen puheenjohtajana. Haluat palkata alaiseksesi mahdollisimman hyvä toimitusjohtajan. Henkilön, joka ymmärtää firman vahvuudet ja osaa kehittää niitä. Henkilön, joka nauttii työyhteisön kunnoitusta. Henkilön, joka on ahkera, ehdottoman rehellinen ja johon luotat kaikissa tilanteissa täysin.

Lopulta lasket tietysti mitä yhtiö sinulle maltillisesti arvioiden tulee tuottamaan ja mietit onko pyydetty hinta siihen nähden kohtuullinen.

– – –

Siinä olivat lyhyesti Phoebuksen tärkeimmät sijoituskriteerit. Ensin neljä yhtiön laatuun liittyvää kriteeriä (kilpailukyky, kasvupotentiaali, tase, johto) ja viimeisenä arvostus.

Ainoa asia, joka tavallisen osakesijoittajan (kuten Sinun, minun tai Phoebuksen) kohdalla poikkeaa yllä hahmottelemastani prosessista on, että hän ei pysty tarvittaessa vaihtamaan yhtiön johtoa. Siksi sen on oltava lähtökohtaisesti hyvä. Muut yhtiön valintakriteerit ovat sen sijaan tavalliselle osakesijoittajalle, joka ostaa sadastuhannesosan yhtiöstä, aivan samat kuin yrittäjälle, joka ostaa koko yhtiön. Tai ainakin pitäisi mielestäni olla.

Huomaa, että nämä ovat vain minun mielipiteeni. Eivät suinkaan ainoa oikea totuus. Phoebuksen osuudenomistajille ne ovat silti tärkeitä. Toimin Phoebuksen salkunhoitajana ja Phoebuksen toiminta heijastaa siksi minun ajatuksiani ja minun tapaani toimia. Jos ajatukset tuntuvat jonkun mielestä kovin vierailta se todennäköisesti tarkoittaa, että tämän henkilön ei kannata Phoebukseen rahojansa sijoittaa. Ja päinvastoin.

Kriteerien soveltaminen on sitten usein enemmän taidetta kuin tiedettä. Esimerkiksi yhtiön pitkäaikaisen kilpailukyvyn arvioiminen on erittäin vaikeaa. Markkinatalouteen kuuluu, että vain aniharvat yhtiöt voivat olla selvästi kilpailijoitaan parempia ja niidenkin harvojen yhtiöiden asemaa pyrkivät tuhannet innokkaat, uudet ja vanhat kilpailijat joka päivä murentaman.

Vielä vaikeampaa on ihmisten arviointi, eli hyvän johdon valinta. Tässä auttaa ihan normaali terve järki, mutta mitään valmiita kaavoja ei ole. Usein vaaditaan melko pitkiä ajanjaksoja siihen, että näkee ihmisten reaktiot sekä myötä- että vastoinkäymisiin. Itse olen ollut huomaavinani, että poikkeuksellisen hyvien yritysjohtajien löytäminen on paljon helpompaa huonoina kuin hyvinä aikoina. Lama erottaa jyvät akanoista.

PhoebusBlogista

Hyvät Phoebuksen osuudenomistajat,

Vastaan näillä sivuilla sijoittajilta saamiini kysymyksiin (yleensä) perjantaisin. Yritän ryhmitellä kysymykset niin, että Phoebuksen kannalta mielestäni olennaisimpiin vastaan ensin. Näin keskustelun seuraaminen on toivottavasti helpompaa.

Muistakaa, että tyhmiä kysymyksiä ei ole. Hoidan teidän rahojanne, joten teillä on oikeus kysyä kaikesta, joka mieltänne askarruttaa. Toivon, että te myös käytätte tätä oikeuttanne. Arapaho-intiaanien sanoin: “If we wonder often, the gift of knowledge will come.”

Kysyä voitte sähköpostitse. En vastaa anonyymeihin kysymyksiin. Sen sijaan kysyjät säilyvät vastauksissani kaikki anonyymeinä. Siksi otan näihin viesteihin mukaan myös joitakin sellaisia kysymyksiä, joita kysyjä ei välttämättä ole tarkoittanut tähän blogiin.

Otan mielelläni vastaan kehitysehdotuksia.

Tässä blogissa esittämäni ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Ensinnäkin siksi, että oikea neuvo riippuu jokaisen sijoittajan taloudellisesta tilanteesta. Toiseksi, en tässä syvenny käsittelemiini aiheisiin läheskään sillä tarkkuudella kuin varsinaisessa neuvonnassa pitää tehdä.

Asiakaskohtaiseen neuvontaan Seligson & Co:lla on varainhoidon palveluita, jotka ovat maksullisia ja edellyttävät erillistä sopimusta. Lisätietoja ja yhteyshenkilöt tästä.

Ystävällisin terveisin,

Anders Oldenburg, CFA
salkunhoitaja