Vko 51/14: Lähdeverot/hajautus
1. Salkunhoitajalta: lähdeverojen palautuksia Ruotsista
Kerroin vuosi sitten viikon 51/13 blogissa, että olimme voittaneet oikeudessa Ruotsin verottajan ja saaneet takaisin Phoebuksen vuosina 2004-2007 maksamat lähdeverot ruotsalaisista osingoista (362.000 kruunua). Auki jäivät silloin vuodet 2008-2011 ja 2013.
Saimme viime perjantaina vihdoin takaisin viimeisen 200.000 kruunun erän näistä veroista (vuodelta 2013). Vuosien 2009-2011 palautus (418.000 kruunua) tuli jo viime helmikuussa ja vuoden 2008 palautus (196.000 kruunua) viime toukokuussa. Yhteensä Phoebus on saanut 1,35 miljoonaa kruunua lähdeverojen palautuksia vuosilta 2004-2013. Korkoja palautuksille emme ole saaneet. Vuodesta 2014 alkaen Ruotsin verottaja on vihdoin lakannut edes yrittämästä periä meiltä laittomia veroja.
Ranskan viranomaisia ei sen sijaan huvita noudattaa EU:n lakeja ainakaan vielä, joten ranskalaisista osingoista maksamme 30% lähdeveroa. Phoebuksen asema aiemmilta vuosilta on epäselvä, koska rahasto on ollut suomalainen erikoissijoitusrahasto. Tästä eteenpäin, kun Phoebus on nyt UCITS-rahasto pitäisi olla täysin selvää, että lähdeverot ovat laittomia. Milloin Ranskan viranomaiset sen myöntävät – jos milloinkaan – jää sen sijaan nähtäväksi.
Saksassa tilanne on sama, mutta sillä ei Phoebukselle ole juurikaan rahallista merkitystä. Amerikkalaisista osingoista maksamme 15% lähdeveroa, joka on verosopimuksen mukainen ja niiden osalta tilanne on selvä. Kuten siis nyt Ruotsinkin osalta.
2. Phoebuksen sijoitusten maantieteellinen jako on jatkossa 60% Suomi ja 40% muu maailma. Vaikka olet jo pidemmän aikaa sijoittanut vanhaa vertailuindeksiä enemmän Suomen ulkopuolelle, näiden osuus tullee edelleen kasvamaan? Miten seulot tätä laajaa kenttää?
Haetko salkun riskinhajautusta täydentävää kiinnostavaa toimialaa ja sieltä Phoebuksen kriteerit täyttävää yritystä? Mietitkö ollenkaan maantieteellista hajautusta, mm. poliittisten riskien takia? Vai miten lähestyt näitä äärettömiä mahdollisuuksia?
Elämme tosiaankin viimeisiä viikkoja, jolloin Suomen osakemarkkinat edustavat vertailuindeksistämme kolmea neljäsosaa. Vuodenvaihteessa Suomen paino vertailuindeksissämme laskee 60%:iin, kuten kesällä kerroin.
Mitään salkunhoidollisia muutoksia ei tämän takia ole luvassa, toisin kuin ounastelet. Tällä hetkellä Phoebuksen varallisuudesta 45% on Suomessa, 50% muualla maailmassa ja 5% kassassa. Toisella tapaa tarkasteltuna – joka mielestäni on relevantimpi – Pohjoismaiden osuus nykysalkustamme on 59%, muun maailman osuus on 36% ja kassan osuus on 5%. Muutos tuo siis vertailuindeksimme lähemmäs salkun nykyrakennetta.
– – –
Entä miksi Pohjoismaat/muu maailma on minusta relevantimpi jako kuin Suomi/muu maailma? Koska Handelsbanken on yhtä vähän suomalainen pankki kuin Nordea ja Sandvik on yhtä paljon suomalainen konepajayhtiö kuin Cargotec. Se, missä pörssissä ne sattuvat olemaan listattuja ei näitä tosiasioita miksikään muuta.
Pitäisikö sitten vertailuindeksimme mieluummin olla 45% Suomi, 15% muut Pohjoismaat ja 40% muu maailma? Ehkä, mutta kasvava monimutkaisuus ei minusta juuri toisi lisäarvoa. Yksinkertainen on tehokasta.
– – –
Olet aivan oikeassa siinä, että maailma on täynnä mahdollisuuksia, enkä millään pysty tunnistamaan niitä kaikkia. Mutta minun ei onneksi tarvitsekaan! Phoebukselle ei ole mikään itsetarkoitus olla erityisen hyvin hajautettu – hajautuksen voi jokainen sijoittaja itse varmistaa sijoittamalla useisiin muihinkin rahastoihin. Meille riittää hyvin, että löydän maailman mahdollisuuksien joukosta tusinan verran loistavia firmoja. Ja sen verran niitä salkussamme on jo kauan ollut.
Toimiala- tai maantieteellinen hajautus ei siis ole mikään lähtökohta, kun sijoitan uusiin yhtiöihin. Haen erityisen laadukkaita yhtiöitä, olivat ne millä toimialalla tai missä maassa tahansa. Toki yritän välttää kovin suuria riskikeskittymiä, mutta hyvää hajautusta en tavoittele, vaan se jää jokaisen sijoittajan omalle vastuulle.
3. Teollisuus ja kulutustavarat näyttävät muodostavan salkun valtaosan. Melko poikkeava jako yleisistä osakeindekseistä. Etkö ole ymmärtävinäsi riittävästi muiden toimalojen yrityksiä? En jaksa uskoa tätä selitystä. Vai miksi et sijoita enempää esim. rahoitus- tai terveysalalle?
Phoebus ei ole indeksirahasto joten se, että salkku poikkeaa vertailuindeksistä ei ole mikään ongelma. Pikemmin päinvastoin. Kuten yllä totesin, en ensisijaisesti mieti salkun toimiala- tai maantieteellistä hajautusta vaan sitä, että yhtiömme olisivat mahdollisimman laadukkaita, hyvin johdettuja oman alansa markkinajohtajia.
Rahoitussektoria edustaa salkussamme Handelsbanken, joka on melko erilainen pankki äärimmäisen hajautetun liiketoimintamallinsa takia. Uskon paljon siihen, että palvelualoilla liiketoiminnan päätösvallan hajauttaminen mahdollisimman lähelle asiakaskontaktia on fiksuin tapaa johtaa yritystä. Maailmassa on tästä lukuisia esimerkkejä. Sen sijaan esimerkkejä voimakkaasti keskitetystä mutta poikkeuksellisen hyvästä asiakaspalvelusta en suoralta kädeltä keksi monta (puhtaat nettipalvelut ehkä, koska niissä asiakasrajapintakin on keskittynyt yhteen pisteeseen).
Toinen rahoitusmaailman edustaja salkussamme on amerikkalainen autovakuuttaja Progressive, josta tuli tällä viikolla myös kotivakuuttaja, sen ostettua 67% American Strategic Insurance -kotivakuuttajasta, jonka kanssa se on kauan tehnyt yhteistyötä. Progressive on minusta poikkeuksellisen avoin yhtiö, joka haluaa ihan oikeasti kertoa osakkailleen missä mennään ja mitä tavoitellaan. Siksi se on salkussamme.
Muuten en ole juurikaan erityisen loisteliaita rahoitusalan yhtiöitä löytänyt. Se johtunee osittain siitä, että rahoitusalan tuotteet ovat pitkälti bulkkia, eivätkä bulkkituotteet juuri minua kiinnosta. Yksikään maailman suurista pankeista ei nähdäkseni ole merkittävästi kilpailijoitaan tehokkaampi, joten mahdolliseksi kilpailueduksi jää lähinnä poikkeuksellisen loistava palvelu. Enkä sellaista ole löytänyt kuin Handelsbankenilta.
Terveydenhoito on kapea ala, jolla meillä on ollut muutamia sijoituksia mutta tällä hetkellä ei ole yhtään, ellei apteekkiketjua (Oriola-KD) sellaiseksi lasketa (itse en laskisi, koska apteekkihan on vain kauppa siinä missä muutkin kaupat). Näistä Datex-Ohmeda (Instrumentarium) oli salkussamme melko kauan ja oli loistava sijoitus. Amerikkalainen lääkeyhtiö Merck oli pettymys josta opin sen, että hyvin kannattavienkin suurten lääkeyhtiöiden yrityskulttuuri voi olla aika mädäntynyt.
Väittäisin jopa, että lääkeyhtiöissä näin useimmissa tapauksissa on. Pari-kolme vuotta sitten yritin aktiivisesti etsiä meille sijoituskohteita terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita valmistavien yhtiöiden joukosta – koska koko terveyssektorin osakkeet olivat halpoja ja laitefirmat toimivat ehkä keskimäärin lääkefirmoja tehokkaammin – mutta en onnistunut löytämään poikkeuksellisen hyvää sellaista. Nyt se on jo sikäli myöhäistä, että terveyssektorin silloinen aliarvostus on poistunut.
Mutta ei minulla ole mitään näitä yhtiöitä vastaan – en vain ole löytänyt meille riittävän hyvää. Viimeksi käytin alkuvuodesta muutamia päiviä maailman suurimman eläinlääkeyhtiön Zoetisin miettimiseen, kun yhtiö itsenäistyi Pfizerista. Eläinlääkkeet ovat hieman teollisempi ja siten tehokkaampi ala kuin ihmislääkkeet, mutta tuotantoeläinten antibioottien suuri osuus yhtiön liikevaihdosta sai minut luopumaan ajatuksesta. Trendinomaisesti olettaisin, että niiden käyttö vähenee jatkossa. Osakkeen arvostuksessa tämä riski ei mielestäni näkynyt.
Mainitsemasi ”teollisuustoimiala” on hieman epämääräinen joka johtuu siitä, että jaamme toimialat vain viiteen luokkaan, yleisesti käytetyn GICS (Global Industry Classification Standard) -sektorijaon kymmenen toimialan sijaan. Yhtiöistämme esimerkiksi Fortum, Air Liquide, Tikkurila ja TFF edustavat kaikki ”teollisuutta”. Toistensa kanssa niillä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä.
– – –
Myöskään maantieteellinen hajautus ei ole agendallani kovin korkealla. Ideaaliyhtiöni on globaali, jolloin sen noteerausmaalla tai -valuutalla ei ole juuri merkitystä. Kuten esimerkiksi viinitynnyrifirmamme TFF, joka on Ranskassa listattu, mutta jolla on liiketoimintaa kaikissa maailman viinimaissa. Ranskalainen listaus toki vähentää hieman yhtiön arvoa maan rikollisen verokäyttäytymisen johdosta (katso yllä).
PhoebusBlogista
Hyvät Phoebuksen osuudenomistajat,
Vastaan näillä sivuilla sijoittajilta saamiini kysymyksiin (yleensä) perjantaisin. Yritän ryhmitellä kysymykset niin, että Phoebuksen kannalta mielestäni olennaisimpiin vastaan ensin. Näin keskustelun seuraaminen on toivottavasti helpompaa.
Muistakaa, että tyhmiä kysymyksiä ei ole. Hoidan teidän rahojanne, joten teillä on oikeus kysyä kaikesta, joka mieltänne askarruttaa. Toivon, että te myös käytätte tätä oikeuttanne. Arapaho-intiaanien sanoin: “If we wonder often, the gift of knowledge will come.”
Kysyä voitte sähköpostitse. En vastaa anonyymeihin kysymyksiin. Sen sijaan kysyjät säilyvät vastauksissani kaikki anonyymeinä. Siksi otan näihin viesteihin mukaan myös joitakin sellaisia kysymyksiä, joita kysyjä ei välttämättä ole tarkoittanut tähän blogiin.
Otan mielelläni vastaan kehitysehdotuksia.
Tässä blogissa esittämäni ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Ensinnäkin siksi, että oikea neuvo riippuu jokaisen sijoittajan taloudellisesta tilanteesta. Toiseksi, en tässä syvenny käsittelemiini aiheisiin läheskään sillä tarkkuudella kuin varsinaisessa neuvonnassa pitää tehdä.
Asiakaskohtaiseen neuvontaan Seligson & Co:lla on varainhoidon palveluita, jotka ovat maksullisia ja edellyttävät erillistä sopimusta. Lisätietoja ja yhteyshenkilöt tästä.
Ystävällisin terveisin,
Anders Oldenburg, CFA
salkunhoitaja