Vko 48/14: Vacon/hajautus

1. Oletko myynyt Vaconia kun sen osuus on Rahastoluotaimessa laskenut?

Olen. Kerroin viikon 38/14 blogissa, että tulen todennäköisesti myymään osan osakkeistamme markkinoille. Myinkin loka-marraskuussa 42.000 osaketta, joista saimme nettona välityspalkkioiden jälkeen 33,615 euroa per osake. Loput 30.000 osakettamme päätin lunastuttaa täyteen tarjoushintaan 34 euroa ilman palkkioita, joka toteutui tänään. Keskihinnaksemme tuli siis 33,775 euroa.

Olin alunperin ajatellut myyväni puolet omistuksestamme, mutta lokakuussa tullut suurehko yksittäinen lunastus sai minut myymään hieman enemmän.

Jos olisin pitänyt kaikki osakkeemme lunastukseen saakka, olisimme saaneet 16.174 euroa enemmän. Oliko siis virhe myydä ne? Mielestäni ei. Hintaero oli vakuutusmaksu kahta riskiä vastaan.

Ensinnäkin kauppa olisi voinut jostain syystä kaatua. Siinä tapauksessa kurssi olisi laskenut reilusti, etenkin kun Vacon antoi tarjouksen julkaisun yhteydessä syyskuussa pienen tulosvaroituksen. Kauppa ei kaatunut, joten tämä riski ei toteutunut. Se ei kuitenkaan tarkoita, että vakuutus olisi ollut turha.

Toiseksi, Vacon muuttui tarjouksen yhteydessä ”kassantapaiseksi sijoitukseksi”, koska se ei voinut nousta yli 34 euron tarjoushinnan (paitsi, jos olisi tullut korkeampi tarjous, joka oli kovin epätodennäköistä). Tämä toi meille riskin, että rahat olisivat kiinni ”käteisessä” samaan aikaan kun markkinat nousisivat voimakkaasti. Osakkeiden myynti rajoitti tätäkin riskiä. Ja se oli tarpeen – edellisen Vacon-kommenttini jälkeen Phoebus on noussut 5,4%. Lokakuun puolenvälin pohjasta Phoebus on noussut peräti 13,7%.

Myymällä reilut puolet Vaconin osakkeistamme pyrin siis ennen kaikkea rajoittamaan riskejä. Kovan yleisen kurssinousun takia satuimme myös tienaamaan toimenpiteellä. Nyt tietysti tiedämme, että olisi kannattanut myydä kaikki osakkeet heti ja sijoittaa varat muihin osakkeisiimme (jotka nousivat enemmän), mutta se on jälkiviisautta. Tarjouksen alkaessa tiesimme varmuudella vain, että myymällä maksaa palkkioita, lunastuttamalla ei. Ja tiesimme, että riskien takia ainakin osa kannattaa silti myydä.

2. Oletko tullut toisiin ajatuksiin salkun hajautuksen suhteen? Kerroit Fastenalia (viikko 50/06) ostaessasi, että ”Tämän jälkeen Phoebuksella on 10 kotimaista ja 10 ulkomaista yhtiötä, eikä tarkoitukseni ole hajauttaa salkkua tämän enempää.” Onko mielesi muuttunut?

Hyvä kysymys! Tänään meillä on tosiaan 12 kotimaista ja 14 ulkomaista yhtiötä, joten olen hajauttanut salkkua lisää, vaikka kahdeksan vuotta sitten kerroin etten sitä tekisi. Eikö kirjoituksiini siis voi luottaa?

Yksi syy lisähajutukseen on, että Phoebus on nykyään tavallinen (UCITS) sijoitusrahasto, kun se aiemmin oli erikoissijoitusrahasto. Siksi rahasto saa nyt sijoittaa vain 40% varoistaan yhtiöihin, jotka edustavat yli 5% rahastopääomasta. Kahdeksan vuotta sitten yli 5% edustavia sijoituksia oli 7 kpl ja niiden yhteispaino oli 53%. Tänään niitä on viisi, joiden yhteispaino on 32%. Vuonna 2006 Phoebus ei siis olisi täyttänyt nykyisiä sääntöjä.

Mutta lisäsin itse asiassa Phoebuksen hajautusta jo ennen kuin päätimme muuttaa rahaston erikoisrahastosta tavalliseksi, joten se ei ollut lisähajautuksen varsinainen syy. Sääntömuutos vain pakotti meitä ylläpitämään jo kasvanutta hajautusta jatkossakin.

Itse näen kolme syytä kasvaneeseen hajautukseen. Suomalaisten hyvien yhtiöiden tarjonta on vähentynyt sitä mukaa kuin hyviä yhtiöitämme (Puuharyhmä ja Vacon) on ostettu pois. Muutamat yhtiömme (Tulikivi, Stockmann, HHLA ja Strayer) ovat olleet pettymyksiä ja laskeneet hyvin pieneen painoon, enkä ole niitä halunnut enää lisätä. Ja olen ehkä tullut varovaisemmaksi.

Salkkumme hajautukseen vaikuttaa myös se, että uusimmat sijoituksemme (TFF, Systemair ja Tractor Supply) ovat vielä pieniä. Se on tietoinen valinta. Haluan lisätä niitä hiljalleen, kun luottamukseni yhtiöön kasvaa. Systemairin osalta olen myös odottanut, että saisimme kruunumäräisiä osinkoja, jotta minun ei turhaan tarvitsisi vaihtaa valuuttaa (joka maksaa!) osakkeiden ostoa varten.

Luottamukseni Systemairiin tosin vahvistui merkittävästi tänään, yhtiön julkaistua tilikauden 2014/15 puolivuotiskatsauksen. Ei sen takia, että luvut olivat hyviä vaan siksi, että Systemair kertoi ylimmän johdon (19 henkilöä) saaneen lokakuussa osto-optioita. Mikä siinä on niin erikoista? Se, että optioita ei antanut yhtiö, vaan ne asetti Gerald Engströmin yhtiö Färna Invest. Systemairin osakkeenomistajille ne siis eivät maksaneet mitään. En ole varma onko täysin reilua, että Engström ottaa kantaakseen yhtiölle kuuluvia kuluja, mutta Phoebuksen osuudenomistajien puolesta kiitän ja kumarran!

Kahdeksan vuotta sitten kirjoittamassani Fastenalin esittelyssä johon viittasit kerroin, että yhtiön johto sai vuonna 2000 optioita, joita asetti yhtiön perustaja Bob Kierlin. Erinomaiset yritysjohtajat näyttävät ajattelevan samansuuntaisesti.

– – –

Kysymyksesi on siksi erittäin hyvä että, jos kasvavan hajautuksen trendi jatkuisi, Phoebus muuttuisi hiljalleen yhä enemmän indeksirahaston kaltaiseksi eikä sijoittaja enää saisi sitä aktiivista salkunhoitoa, josta hän maksaa. Jos Phoebuksessa on jonain päivänä 200 yhtiön osakkeita, muistuttakaa minua tästä lausunnosta!

Toistaiseksi olemme kaukana siitä. Salkun kasvattaminen 20 yhtiöstä 26 yhtiöön ei tarkoita, että Phoebus olisi edelleenkään kovin hajautettu. Älkää siis käyttäkö rahastoa kovin suurena osana kokonaissalkkuanne.

PhoebusBlogista

Hyvät Phoebuksen osuudenomistajat,

Vastaan näillä sivuilla sijoittajilta saamiini kysymyksiin (yleensä) perjantaisin. Yritän ryhmitellä kysymykset niin, että Phoebuksen kannalta mielestäni olennaisimpiin vastaan ensin. Näin keskustelun seuraaminen on toivottavasti helpompaa.

Muistakaa, että tyhmiä kysymyksiä ei ole. Hoidan teidän rahojanne, joten teillä on oikeus kysyä kaikesta, joka mieltänne askarruttaa. Toivon, että te myös käytätte tätä oikeuttanne. Arapaho-intiaanien sanoin: “If we wonder often, the gift of knowledge will come.”

Kysyä voitte sähköpostitse. En vastaa anonyymeihin kysymyksiin. Sen sijaan kysyjät säilyvät vastauksissani kaikki anonyymeinä. Siksi otan näihin viesteihin mukaan myös joitakin sellaisia kysymyksiä, joita kysyjä ei välttämättä ole tarkoittanut tähän blogiin.

Otan mielelläni vastaan kehitysehdotuksia.

Tässä blogissa esittämäni ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Ensinnäkin siksi, että oikea neuvo riippuu jokaisen sijoittajan taloudellisesta tilanteesta. Toiseksi, en tässä syvenny käsittelemiini aiheisiin läheskään sillä tarkkuudella kuin varsinaisessa neuvonnassa pitää tehdä.

Asiakaskohtaiseen neuvontaan Seligson & Co:lla on varainhoidon palveluita, jotka ovat maksullisia ja edellyttävät erillistä sopimusta. Lisätietoja ja yhteyshenkilöt tästä.

Ystävällisin terveisin,

Anders Oldenburg, CFA
salkunhoitaja