Vko 40/14: CDK/kirjat/kasvot

1. Salkunhoitajalta: CDK Global

Salkussamme kävi eilen uusi yhtiö. Saimme spin-offina Automatic Data Processingilta 6.000 CDK Global -yhtiön osaketta, joiden arvo oli 0,45% Phoebuksen salkusta. ADP:n kurssi luonnollisestikin laski spin-offin tapahduttua saman verran.

Tätä kirjoittaessani emme enää omista CDK Globalia. Myin osakkeet eilen ja ostin rahoilla lisää ADP:n osakkeita.

CDK Global on sinänsä hyvä firma, olihan se osa erinomaisesti hoidettua ADP:ta. CDK:n liiketoiminta jakautuu kahtia. Se toimittaa autokauppiaille toiminnanohjausjärjestelmiä ja se toimittaa autofirmoille ja -kauppiaille digitaalisia markkinointijärjestelmiä.

Yhtiön asema on erityisen vahva autokaupan toiminnanohjauksessa, jossa sillä on noin 40% markkinaosuus USA:ssa. Toiminta edustaa 80% CDK:n liikevaihdosta ja on hyvin kannattavaa, liiketulosmarginaali on 25% eikä toiminta juuri sido pääomaa. Miinuspuolella on, että markkina ei juuri kasva eikä markkinaosuuttakaan ole kovin helppoa enää kasvattaa, ainakaan USA:ssa.

Siksi yhtiö on lajentunut myös digitaaliseen markkinointiin. Se edustaa 20% liikevaihdosta ja tekee vain 7% liiketulosta, mutta on kasvava markkina, jolla CDK:lla on suuri potentiaali kasvattaa markkinaosuuttaan.

Arvostus ei ole halpa, jos ei ehkä liian kalliskaan. Nykykurssilla 31 dollaria osakekannan markkina-arvo on 5 miljardia dollaria, jonka lisäksi yhtiö sai läksiäislahjaksi reilun 700 miljoonan dollarin nettovelat ADP:lta. Liiketulos oli kesäkuussa päättyneellä tilikaudella 345 miljoonaa dollaria, joten arvostus on EV/EBIT 16,5x, joka 34% veroasteella vastaa velatonta P/E-lukua 25,0x.

Omistamme ADP:ta sen henkilöstöpalvelujen ulkoistutoimintojen takia (yhtiön tarinahan alkoi ulkoistetusta palkanlaskennasta, jonka ympärille on sittemmin rakennettu lisää erilaisia HR-palveluja). Emme autokaupan IT-järjestelmien takia. Pidin CDK:n arvostusta sen verran hyvänä, että päätin luopua osakkeistamme heti ja sijoittaa varat takaisin ADP:hen, jotta ADP:n paino salkussa pysyisi entisellään.

Tarkkaavainen lukija muistaa, että saimme seitsemän ja puoli vuotta sitten ADP:lta toisen spin-offin, Broadridge Financial Solutionsin osakkeita. Kirjoitin yhtiöstä katsauksessa 2/2007 ja päädyin myymään osakkeet pähkäiltyäni asiaa viisi kuukautta. Kurssi on sen jälkeen hieman yli tuplaantunut, kuten on myös ADP (joka on jakanut enemmän osinkoja), joten myyntipäätös oli Phoebukselle oikea.

Tarkalleen milloin spin-offissa saatuja osakkeita kannattaisi myydä on sitten toinen kysymys. Indeksirahastothan myyvät ne heti, ja moni muukin kuin Phoebus haluaa mieluummin omistaa ”kantayhtiötä” kuin spin-offia. Siksi näissä tilanteissa spin-off voi usein olla aluksi hieman ylimyyty ja saattaisi olla fiksumpaa odottaa vähän aikaa. Tehtäväni ei kuitenkaan ole spekuloida lyhytaikaisilla kurssimuutoksilla, vaan sijoittaa varojamme pitkäjänteisesti, joten päätin suorittaa salkun siivouksen heti.

2. Hei, törmäsin vasta mainioon listaan kirjasuosituksistanne ja olen osan jo lukenut. Oletan, että luet edelleen aktiivisesti, joten olisiko sinulla osuudenomistajille lisää vastaavanlaisia hyviä kirjasuosituksia yritysmaailmasta / sijoittamiseen liittyen?

Olen viimeaikoina lukenut ja pitänyt paljon mm. kirjoista Outsiders ja Cable Cowboy, joka kertoo John Malonen mielenkiintoisen tarinan. Näitä kirjoja voin ainakin itse lämpimästi suositella.

Kiitos vihjeistä! Warren Buffett suositteli The Outsiders -kirjaa kirjeessään Berkshire Hathawayn osakkeenomistajille pari vuotta sitten, ja olen kuullut muidenkin kehuvan sitä, mutta en vielä ole sitä lukenut. Malonen Cable Cowboy -biografiasta olen myös kuullut, mutta en ole sitäkään lukenut.

Yleisesti ottaen pidän huomattavasti enemmän autobiografioista kuin pelkistä biografioista. Oli biografian kirjoittaja kuinka hyvä tahansa, hän kertoo määritelmällisesti vain toisen käden tietoja.

En pitkään aikaan ole törmännyt kirjoihin, jotka saisivat sukat pyörimään jaloissani. Viimeksi luin muutama viikko sitten Michael Lewisin Boomerang: Travels In the New Third World -kirjan, joka tavallaan jatkaa siitä, mihin The Big Short loppui. Kirja oli minulle pettymys. Joko siksi, että löysin sen vain suomeksi, eikä kääntäjä ollut pystynyt välittämään Lewisin briljanttia kielenkäyttöä suomenkieliseen versioon tai siksi, että Lewisin kielenkäyttö ja ajatuksenjuoksu eivät poikkeuksellisesti tässä kirjassa ehkä olleet niin erityisen briljantteja – en tiedä.

Jos löydätte poikkeuksellisen hyvien toimitusjohtajien kirjoittamia omaelämäkertoja ja myös jos löydätte poikkeuksellisen hyvistä johtajista kirjoitettuja elämäkertoja, ottakaa ihmeessä mallia tästä kysyjästä ja kertokaa niistä minulle!

3. Kuinka kasvollinen omistaja Phoebus on eri yhtiöissä? Onko Phoebuksella joissain yhtiöissä vaikutusvaltaa ja miten sitä on käytetty?

Varsinaista vaikutusvaltaa reilun 30 miljoonan euron rahastolla ei tietenkään missään yhtiössä voi olla. Ja vaikka rahasto olisi suurempi, jo Sijoitusrahastolain 74 §:ssä todetaan, että ”Rahastoyhtiö ei saa käyttää huomattavaa vaikutusvaltaa osakeyhtiössä, jonka osakkeisiin se on sijoittanut hallinnoimiensa sijoitusrahastojen varoja”, joka on minusta järkevää. Rahaston tehtävä on maksimoida osuudenomistajiensa varallisuus ja kaikki yritykset sekaantua kohdeyritysten hallintoon vaarantavat osaltaan tätä päämäärää (koska ne aiheuttaisivat ristiriitoja osakkeiden myymisen ja vallan pitämisen välillä).

On syytä huomata, että vaikutusvaltaa voi käyttää väärinkin. Viime vuosina erityisesti USA:ssa on syntynyt yhä enemmän niin sanottuja ”aktivistirahastoja”, jotka pyrkivät hankkimaan kohdeyhtiöissään riittävän suuren omistuksen, jotta voivat vaihtaa yhtiön strategiaa tai vaihtaa yhtiön johdon (joka oletettavasti kannustaa johtoa pikemminkin vaihtamaan strategiaa). ”Aktivisti” on minun mielestäni huonommin osuva termi näille rahastoille kuin vaikkapa ”häirikkö” tai ”osakekiristäjä”. Ennen tällaisia rahastoja kutsuttiinkin paljon osuvammin ”greenmail-keinottelijoiksi” (raha on USA:ssa vihreää).

Kasvollinen omistaja Phoebus sen sijaan toivottavasti on. Toivon, että jokainen osuudenomistaja ymmärtää, että hoidan rahastoa kuin omia rahojani – jo siitä yksinkertaisesta syystä, että omat rahani todella ovat Phoebuksessa. Toivon myös, että useimmat kohdeyrityksemme ymmärtävät, että minä olen yksin vastuussa Phoebuksen sijoituksista (ulkomaisiin yhtiöihimme tämä ei pääosin tietenkään päde).

Tapaan suomalaisten yhtiöidemme johtajia enemmän tai vähemmmän säännöllisesti ja yritän tietysti kyseenalaistaa mahdollisia näkemäni epäkohtia, mutta tuskinpa sillä on mitään sen suurempaa vaikutusta yhtiöihin kuin kenenkään muun mielipiteiden ilmaisu.

Koska saan tarvitsemani tiedot yhtiöidemme tulosjulkistustilaisuuksissa, pääomamarkkinapäivillä tai henkilökohtaisissa tapaamisissa yritysjohdon kanssa, en pääosin osallistu yhtiöidemme yhtiökokouksiin. Tänä vuonna, kuten viime vuonna kävin Ekokemin yhtiökokouksessa, koska Ekokem ei järjestä analyytikkotapaamisia neljännesvuositulostensa yhteydessä. Kävin myös Oriola-KD:n yhtiökokokuksessa, koska halulsin tukea Peter Immosen esittämää osakesarjojen yhdistämistä. Tukeni oli toki vain henkistä sellaista hyvän asian puolesta, Phoebuksen osakemäärillä äänestyksiä ei voiteta.

Phoebuksen, kuten muidenkin rahastojemme läsnäolon yhtiökokouksissa voit myös tarkastaa rahaston virallisesta puolivuosikatsauksesta.

PhoebusBlogista

Hyvät Phoebuksen osuudenomistajat,

Vastaan näillä sivuilla sijoittajilta saamiini kysymyksiin (yleensä) perjantaisin. Yritän ryhmitellä kysymykset niin, että Phoebuksen kannalta mielestäni olennaisimpiin vastaan ensin. Näin keskustelun seuraaminen on toivottavasti helpompaa.

Muistakaa, että tyhmiä kysymyksiä ei ole. Hoidan teidän rahojanne, joten teillä on oikeus kysyä kaikesta, joka mieltänne askarruttaa. Toivon, että te myös käytätte tätä oikeuttanne. Arapaho-intiaanien sanoin: “If we wonder often, the gift of knowledge will come.”

Kysyä voitte sähköpostitse. En vastaa anonyymeihin kysymyksiin. Sen sijaan kysyjät säilyvät vastauksissani kaikki anonyymeinä. Siksi otan näihin viesteihin mukaan myös joitakin sellaisia kysymyksiä, joita kysyjä ei välttämättä ole tarkoittanut tähän blogiin.

Otan mielelläni vastaan kehitysehdotuksia.

Tässä blogissa esittämäni ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Ensinnäkin siksi, että oikea neuvo riippuu jokaisen sijoittajan taloudellisesta tilanteesta. Toiseksi, en tässä syvenny käsittelemiini aiheisiin läheskään sillä tarkkuudella kuin varsinaisessa neuvonnassa pitää tehdä.

Asiakaskohtaiseen neuvontaan Seligson & Co:lla on varainhoidon palveluita, jotka ovat maksullisia ja edellyttävät erillistä sopimusta. Lisätietoja ja yhteyshenkilöt tästä.

Ystävällisin terveisin,

Anders Oldenburg, CFA
salkunhoitaja