Vko 11/14: Kassa/päätökset/yhtiöX

1. Onko käteisen ja lyhyiden korkojen osuus salkusta nyt optimaalinen?

En tiedä, onko ”optimaalinen” aivan oikea sana, mutta olen kassan tasoon tyytyväinen. Tällä hetkellä 96,0% sijoituksistamme on osakkeissa ja 4,0% on talletuksina. Kassan rooli on varmistaa, ettei minun tarvitsisi turhaan myydä osakkeita, kun rahaston omistajat lunastavat sijoituksiaan. Turha kaupankäyntihän aiheuttaa turhia kuluja, sekä välityspalkkioina että erityisesti spredikuluina (siis osto- ja myyntinoteerauksen välisen eron takia). Tähän tarkoitukseen noin 3-5% rahastosta oleva kassa on riittävä.

Helmi-maaliskuussa Phoebuksessa on itse asiassa ollut enemmän lunastuksia kuin merkintöjä, toisin kuin pitkään aikaan, joten kassastamme on nyt ollut hyötyä. Normaalisti lunastuksia on ollut melko vähän, koska useimmat rahastoon sijoittaneista ovat ymmärtäneet, että osakkeisiin kannattaa sijoittaa pitkäksi aikaa. Phoebus on tarkoitettu sijoittajille, ei keinottelijoille.

Kevään mittaan kassamme tullee väliaikaisesti taas nousemaan, kun yhtiömme jakavat meille osinkoja. Tulen luonnollisesti sijoittamaan saamamme osingot osakkeisiin, mutta en yleensä pidä siinä suurta kiirettä, vaan ostan lisää osakkeita hiljalleen. Niin olen aikonut tänäkin vuonna toimia.

2. Muistan lukeneeni blogistasi, että saatat joskus miettiä useita yhtiöitä vuosikausia ennen kuin harkitset sijoittamista niihin. Haluaisin mielelläni kuulla tästä ajatusprosessista lisää – uskoakseni kyseessä on sijoittajalle oleellinen taito. Olen usein huomannut innostuvani yhtiöstä liikaa, vaikka toisaalta pitäisi pyrkiä katsomaan asioita mahdollisimman objektiivisesti. Erityisesti olisi mielenkiintoista kuulla, mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että viimein teet sijoituspäätöksen usean vuoden jälkeen, kun olet seurannut yhtiötä?

Osake on osuus yhtiöstä. Siksi osakkeen ostamiseen pitää minusta suhtautua aivan samalla tavalla kuin kokonaisen yhtiön ostamiseen. Jos ostat kokonaisen yhtiön, tuskin teet sitä hetken mielijohteesta.

Sen sijaan mietit todennäköisesti tarkkaan, millä tavoin yhtiö on kilpailijoitaan parempi, miltä sen tulevaisuus näyttää ja mitkä sen suurimmat riskit mahtavat olla. Jos et itse sitä aio johtaa, mietit myös kuka sen johtaisi. Lopuksi tietysti mietit, paljonko sinun kannattaa yhtiöstä maksaa. Osakesijoittajan on minusta ymmärrettävä aivan samat asiat.

Jos kyseessä on minulle ennestään tuntematon yhtiö, näiden asioiden miettimisessä menee oma aikansa. Tarkalleen milloin on aika sirtyä analyysistä toimenpiteisiin ja ostaa ensimmäiset osakkeet on vaikea määritellä. Oikea aika on, kun tunnen olevani siihen valmis, ja aikajänne vaihtelee paljon yhtiöstä toiseen.

3. Törmäsin vasta mielenkiintoiseen yhtiöön nimeltä Markel Corporation. Kyseessä ei luultavasti ole Phoebus-yhtiö, mutta yhtiö saattaa kiinnostaa sinua ns. ”kuriositeettina” ellet siihen ole aiemmin törmännyt. Olen lukenut useita Tom Gaynerin (CIO, president) haastatteluja, kutentämäja tämä, joista on selkeästi nähtävillä Buffett-tyyppinen ajattelutapa. Yhtiö muistuttaa Berkshireä mielenkiintoisen paljon.

Olet aivan oikeassa. Gaynerin sijoitusfilosofia on hyvin lähellä Buffettin ajatuksia. Kummankin herran ajatuksista moni pätee myös Phoebukseen.

Olet myös oikeassa siinä, että Markel ei sovi Phoebukselle. Olen silloin tällöin törmännyt Markeliin, mutta en ole koskaan siitä innostunut. Markel on samalla tavoin vaikeasti analysoitava ja osin henkilösidonnainen kuin Berkshire, mutta en tunne sitä läheskään yhtä hyvin. Ja miksi tyytyä kopioon, kun emme edes omista alkuperäistä?

Mutta fiksujen ihmisten ajatuksia kannattaa ilman muuta aina lukea, ja Buffettin ohella Gayner kuuluu ymmärtääkseni heihin. Joten olet minusta aivan oikealla tiellä.

PhoebusBlogista

Hyvät Phoebuksen osuudenomistajat,

Vastaan näillä sivuilla sijoittajilta saamiini kysymyksiin (yleensä) perjantaisin. Yritän ryhmitellä kysymykset niin, että Phoebuksen kannalta mielestäni olennaisimpiin vastaan ensin. Näin keskustelun seuraaminen on toivottavasti helpompaa.

Muistakaa, että tyhmiä kysymyksiä ei ole. Hoidan teidän rahojanne, joten teillä on oikeus kysyä kaikesta, joka mieltänne askarruttaa. Toivon, että te myös käytätte tätä oikeuttanne. Arapaho-intiaanien sanoin: “If we wonder often, the gift of knowledge will come.”

Kysyä voitte sähköpostitse. En vastaa anonyymeihin kysymyksiin. Sen sijaan kysyjät säilyvät vastauksissani kaikki anonyymeinä. Siksi otan näihin viesteihin mukaan myös joitakin sellaisia kysymyksiä, joita kysyjä ei välttämättä ole tarkoittanut tähän blogiin.

Otan mielelläni vastaan kehitysehdotuksia.

Tässä blogissa esittämäni ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Ensinnäkin siksi, että oikea neuvo riippuu jokaisen sijoittajan taloudellisesta tilanteesta. Toiseksi, en tässä syvenny käsittelemiini aiheisiin läheskään sillä tarkkuudella kuin varsinaisessa neuvonnassa pitää tehdä.

Asiakaskohtaiseen neuvontaan Seligson & Co:lla on varainhoidon palveluita, jotka ovat maksullisia ja edellyttävät erillistä sopimusta. Lisätietoja ja yhteyshenkilöt tästä.

Ystävällisin terveisin,

Anders Oldenburg, CFA
salkunhoitaja