Vko 08/14: Tulosvaroitukset/Exel
1. Kummastelen kahden Phoebus-salkkuyhtiön (Vacon ja Vaisala) hidasta tulosvaroituksen antamista.Yhtiöt antoivat viime vuoden loppuneljännestä koskevat tulosvaroitukset 20. ja 23.1. Yritysjohto on tiennyt jo ennen joulua tarkalleen loka-marraskuun liikevaihdon ja tuloksen sekä lähes tarkasti joulukuun toteutuvan liikevaihdon. Myös joulukuun toteutuva tulos on ollut erittäin pienellä virhemarginaalilla arvioitavissa, samoin Vaisalan tarve liikearvon alaskirjaukseen. Mielestäni tulosvaroitus olisi pitänyt antaa viimeistään tammikuun alussa. Onko johto toiminut mielestäsi hyväksyttävällä tavalla?
Tiedotuksen nopeus ja täsmällisyys on laatuyhtiön merkki, siinä olet aivan oikeassa. Mutta en ole kanssasi aivan samaa mieltä siitä, että mainitsemissasi esimerkeissä tiedotus ei olisi ollut riittävän nopeaa tai täsmällistä. En tietenkään tunne yhtiöiden sisäisiä raportointikäytäntöjä.
Vaisalan operatiivinen liiketulos (22,4me) mahtui hyvin yhtiön 10.10. julkaisemaan ennustehaarukkaan (20-30me), joka silloin hieman laskettiin alun perin annetusta 25-35me haarukasta. Tammikuun ”tulosvaroitus” johtui tytäryhtiö Veriteqin liikearvon alaskirjauksesta. Tästä oletettavasti hallitus päätti vasta tammikuussa, konsultoituaan ensin tilintarkastajaa. Yhtiö kertoo vuosikertomuksessaan (sivulla 49) tarkemmin liikearvojen tarkastamisesta ja niiden takana olevsta tulosennusteista, joiden perusteella päätöksen alaskirjauksesta olisi ehkä voinut tehdä vähän aiemminkin. Saihan Controlled Environment -liiketoiminnan johtaja Kenneth Forss potkut jo lokakuussa.
Liikearvon alenemisen merkityksestä voi perustellusti olla monta mieltä. Itse en juuri kiinnitä huomiota yhtiöidemme omaan pääomaan tai liikearvoihin. Ne ovat vain kirjanpitoa. Sen sijaan yhtiöidemme taseissa minua kiinnostavat kovasti nettovelka ja nettokäyttöpääoma, sekä näiden muutokset. Ne kertovat rahan todellisesta liikkumisesta.
Vastaavasti Vaconin liiketulosprosentti (10,1%) oli aiemmin ilmoitetussa haarukassa (10-12%). Yhtiön ”tulosvaroituksessa” kyse oli vain siitä, että liikevaihto jäi 1,2% alle aiemmin ilmoitetun tavoitekasvuhaarukan 5-15%. Odotettua heikompi kasvu johtui osin kolmannen neljänneksen huonosta tilauskertymästä (joka tuli markkinoiden tietoon 22.10.) ja osin siitä, että muutama toimitus siirtyi yli vuodenvaihteen. Kysymys siis kuuluu, onko suuri ongelma, jos Vacon ei tiennyt liikevaihtoaan neljän miljoonan tarkkuudella jo joulukuussa? En osaa nähdä sitä maailmanloppuna.
– – –
Paljon oleellisempi kysymys mielestäni on, pitäisikö yhtiöiden yleensäkään antaa tarkkoja tulosennusteita ja onko lainkaan tarpeen, että tuloksia raportoidaan kolmen kuukauden välein?
Omasta mielestäni neljännesvuotiset tulosraportit ovat turhaa byrokratiaa. Toki firmoilla pitäisi olla oikeus raportoida tuloksensa vaikka kuukausittain (kuten amerikkalainen autovakuuttajamme Progressive tekee), mutta niillä pitäisi mielestäni myös olla oikeus välttää turhaa byrokratiaa ja raportoida tuloksensa paljon nykyistä harvemmin, jos se yhtiön mielestä on järkevää. Tähän onkin onneksi tulossa muutos.
Avoimuus on tietysti tärkeää enkä tarkoita, että yhtiöiden pitäisi alkaa pantata tietoja sijoittajilta. Mutta kolmen kuukauden välein tehtävät tulosraportit eivät ole kovin oleellisia. Silti ne tuntuvat ohjaavan monen yhtiön toimintaa – aivan turhaan ei puhuhta kvartaalitaloudesta – samalla kun jatkuvasti laajenevat sisältövaatimukset johtavat turhaan byrokratiaan.
Tulosennusteet ovat vielä pahempia. Kun yhtiöitä pakottaa antamaan tarkkoja ennusteita, vaikka maailma usein ei ole tarkkaan ennustettavissa, johdon aikaa kuluu aivan turhaan annettujen ennusteiden kalibrointiin ja ”tulosvaroituksiin”, jos todelliset luvut sattuvat olemaan hieman parempia tai huonompia kuin mitä on kommunikoitu.
Omistajien näkökulmasta tämä aika olisi paljon arvokkaampi liiketoimintaan käytettynä. Silti tulosennustevaatimuksia perustellaan sijoittajien eduilla. Eivät ne ole sijoittajien, vaan keinottelijoiden ja osakevälittäjien edun mukaisia.
– – –
Miten yhtiöiden sitten pitäisi raportoida? Paras näkemäni ohjenuora on Berkshire Hathaway –vakuutusyhtiön pääomistajan Warren Buffettin toteamus (Berkshire Owner’s Manual, kohta 12), että hän pyrkii kertomaan omistajille sen, minkä hän itse haluaisi tietää, jos roolit olisivat päinvastaset (siis jos hän olisi ulkopuolinen sijoittaja ja joku muu johtaisi Berkshireä).
Ironista kyllä, paras lääke keinoittelijoiden ja byrokratian taltuttamiseen saattaisi hyvin olla raportointifrekevenssin kasvattaminen, kunhan sisältövaatimuksia samalla supistettaisiin merkittävästi, paitsi ehkä kerran vuodessa julkaistavan tilinpäätöksen osalta. Näinhän yhtiöt sisäisesti toimivat. Hallitukselle (= omistajille) laaditaan kerran kuukaudessa parin sivun raportti oleellisista asioista ja yleistason luvuista (tulos, tase, kassavirta) ja tämän lisäksi huonot uutiset raportoidaan heti, kuukausisyklistä riippumatta (hyvät uutiset voivat aina odottaa, mutta huonoihin pitää reagoida). En tiedä, miksi ulkoisen raportoinnin pitäisi olla sen monimutkaisempaa?
Tiheämpi raportointifrekvenssi poistaisi samalla tulosennusteiden tarpeen. Kun tieto olisi lähes reaaliaikaista, turhia arvailuja ei tarvitsisi tehdä. Itse asiassa lähes kaikki maailman parhaat yhtiöt (kuten Berkshire Hathaway, Costco, Fastenal ja Expeditors), ovat luopuneet tulosennusteista tai eivät edes ole ikinä sellaisia antaneet. Se ei ole niiden liiketoiminnan kehitystä tai omistajien varallisuuden kasvua haitannut. Päinvastoin.
– – –
Vähempi on joskus enemmän. Handelsbanken julkaisi viime viikolla vuosikertomuksensa (220 sivua), niin sanotun Pilari 3 –riskiraporttinsa (68 sivua), EBA Transparency Exercise –raportin (38 sivua) ja kirjanpitosäännösten muutoksia analysoivan vertailukelpoisten lukujen paketin (7 sivua). Viikkoa aiemmin julkaistiin tilinpäätöstiedote (63 sivua), siihen liittyvä presentaatio (41 sivua) ja faktakirja (40 sivua). Joku jossain valvovassa virastossa ehkä ihan oikeasti kuvittelee, että 477 sivua lukuja antaa lukijalle paljon oleellista tietoa?
No, kaikki tarpeellinen onneksi löytyy neljältä vuosikertomuksen seitsemästä ensimmäisestä sivusta. Mutta paljonko turhan tiedon tuottaminen ja tarkastaminen mahtaa pankin omistajille (ja loppukädessä sen asiakkaille) maksaa?
2. Mitä ajattelet Exelin pääomistajan huomattavasta omistuksen alentamisesta?
Samaa, mitä ajattelen Lannebo Fonder –rahastoyhtiön sijoitusrahastojen huomattavasta omistusosuuden kasvattamisesta Exelissä (saman kaupan toinen puoli): Markkinat näköjään toimivat, kun kerran kauppaa käydään.
No, vakavasti puhuen, Nordstjernanin luopuminen oli kai selvää jo silloin, kun yhtiö myi ensimmäiset osakkeensa viime vuonna. Miksi he päätyivät siihen ratkaisuun ja miksi juuri nyt, en tiedä. Sitä sinun pitää kysyä heiltä.
PhoebusBlogista
Hyvät Phoebuksen osuudenomistajat,
Vastaan näillä sivuilla sijoittajilta saamiini kysymyksiin (yleensä) perjantaisin. Yritän ryhmitellä kysymykset niin, että Phoebuksen kannalta mielestäni olennaisimpiin vastaan ensin. Näin keskustelun seuraaminen on toivottavasti helpompaa.
Muistakaa, että tyhmiä kysymyksiä ei ole. Hoidan teidän rahojanne, joten teillä on oikeus kysyä kaikesta, joka mieltänne askarruttaa. Toivon, että te myös käytätte tätä oikeuttanne. Arapaho-intiaanien sanoin: “If we wonder often, the gift of knowledge will come.”
Kysyä voitte sähköpostitse. En vastaa anonyymeihin kysymyksiin. Sen sijaan kysyjät säilyvät vastauksissani kaikki anonyymeinä. Siksi otan näihin viesteihin mukaan myös joitakin sellaisia kysymyksiä, joita kysyjä ei välttämättä ole tarkoittanut tähän blogiin.
Otan mielelläni vastaan kehitysehdotuksia.
Tässä blogissa esittämäni ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Ensinnäkin siksi, että oikea neuvo riippuu jokaisen sijoittajan taloudellisesta tilanteesta. Toiseksi, en tässä syvenny käsittelemiini aiheisiin läheskään sillä tarkkuudella kuin varsinaisessa neuvonnassa pitää tehdä.
Asiakaskohtaiseen neuvontaan Seligson & Co:lla on varainhoidon palveluita, jotka ovat maksullisia ja edellyttävät erillistä sopimusta. Lisätietoja ja yhteyshenkilöt tästä.
Ystävällisin terveisin,
Anders Oldenburg, CFA
salkunhoitaja