Vko 01/14: Lukijat/terveydenhuolto
1. Onko sinulla käsitystä minkälaiset ihmiset seuraavat palstaasi ja lähettävät kysymyksiä? Joukossa lienee myös ammattisijoittajia tai ihmisiä joiden talousosaaminen on syvällistä?
Meinasin vastata, että muurareita, taksikuskeja, suutareita, yksinhuoltajaäitejä, autokauppiaita, lääkäreitä, virkamiehiä ja vääpeleitä, mutta tuskin kuninkaita.
Kysymysten lähettäjistä minulla on parempi tieto kuin lukijoista, koska saan kysymykset sähköpostilla. Mutta blogissa kysymysten lähettäjät ovat ja pysyvät anonyymeina. Kertomatta tarkemmin ammatteja voin sanoa, että joukossa on niin talouden ammattilaisia, talouden syvällisiä harrastajia, talouden opiskelijoita kuin aivan vasta-alkavia sijoittajia. Eli ihmisiä aivan laidasta laitaan, ja niin sen minusta pitääkin olla.
Kaikki kysyjät eivät suinkaan ole Phoebuksen omistajia, vaikka moni on. Tämäkin on mielestäni juuri niin kuin pitääkin. Blogi on tarkoitettu omistajien palvelemiseksi, mutta samalla se on oiva tapa sitoumuksetta tutustua rahastoon ennen kuin laittaa hartaasti säästettyjä rahojaan likoon. Samasta syystä vanhat blogit ovat ja pysyvät sivuillamme. Niiden sisältämä tieto toki vanhentuu osittain, mutta Phoebusta harkitsevan uuden sijoittajan on niitä lukemalla helppo seurata kuinka pysyviä mielipiteeni ja sijoitusfilosofiani vuosien mittaan ovat olleet.
Lukijoita on varmasti moninkertainen määrä kysymysten lähettäjiin verrattuna, mutta en seuraa klikkausten määrää enkä mistä ne tulevat. Olen vuosien mittaan tavannut useita enemmän tai vähemmän säännöllisiksi lukijoiksi tunnustautuvia ihmisiä mitä erilaisimmissa yhteyksissä ja tiedän jo sen perusteella, että lukijat jakautuvat aivan yhtä laajalle yhteiskunnan eri osa-alueille kuin kysyjätkin. Ja sekin on minusta hyvä asia.
2. Oletko tutustunut Strykeriin, Medtroniciin tai muihin terveydenhuoltoalan yhtiöihin? Yhtiöillä on mielestäni suhteellisen hyvä track-record ja kannattavuuskin on kunnossa. Poliittisiin riskeihin en ole vielä tutustunut, mutta käsittääkseni ne liittyvät uusien tuotteiden sääntelyyn ja niiden mahdollisiin myöhästymisiin markkinoilla?
Terveydenhuollon laite- ja tarvikevalmistajat ovat minua kiinnostava toimiala jo pelkästään siksi, että Datex-Ohmeda (entinen Instrumentarium) oli kauan Phoebuksen suurimpia sijoituksia, kunnes se myytiin General Electricille.
Lienet oikeassa siinä, että suurimmat riskit ovat toimialan yleiset poliittiset riskit sekä yhtiökohtaiset, uusiin tuotteisiin liittyvät riskit. Politiikka on merkittävässä osassa, koska useimmissa maissa suurin osa terveydenhuollon rahoituksesta tulee julkisista lähteistä ja toimialan tuotteiden kysyntä riippuu siten suurelta osin valtioiden menoista, joita ympäri maailman yritetään hilllitä. Vasta-argumentti tälle on, että useat terveydenhuollon laitteet parantavat tuottavuutta, jolloin niihin investoiminen voi itse asiassa jopa vähentää julkisia menoja (esimerkiksi nopeuttamalla leikkauksia tai mahdollistamalla potilaiden kotihoidon paljon kalliimman sairaalahoidon sijaan). Lisäksi useat laitteet ovat yksinkertaisesti välttämättömiä potilaiden hoitamiseksi.
Yhtiö- ja tuotekohtaiset riskit vaihtelevat paljon toimialan eri osa-alueilla. Jos hakee jotain yleisiä totuuksia niin tuoteriski voi toteutua joko kyseiselle yhtiölle tärkeän oman tuotteen virheinä – jotka johtavat usein kalliisiin takaisinvetoihin ja niistä seuraaviin, vieläkin kalliimpiin oikeustaisteluihin – tai kilpailevan yhtiön tuodessa markkinoille uuden tuotteen, joka on selvästi parempi kuin omistamasi yhtiön vastaava. Todettakoon, että terveydenhuollon laitteissa patenteilla ei yleensä ole läheskään niin suuri merkitys yhtiön kannattavuudelle kuin lääketeollisuudessa, eivätkä tekniset harppaukset yleensä ole aivan high-tech-yhtiöiden luokkaa, joten suurimmat tuoteriskit liittyvät yleensä siihen, että yhtiön omassa tuotteessa on jotain vikaa.
Se, että toimiala on kiinnostava ei kuitenkaan tarkoita, että se olisi minulle helppo. Olen vuosikausia katsellut alan yhtiöitä, mutta en ole vielä onnistunut löytämään yhtä yli muiden minua kiinnostavaa.
”Toimiala” on hieman suhteellinen käsite, niin monia osa-alueita terveydenhuollon laitteisiin ja tuotteisiin kuuluu. Laajasti katsoen alan voisi ehkä jakaa kahtia, potilaaseen asennettaviin tuotteisiin – joissa on lääkkeiden tapaisia riskejä – ja sairaalatuotteisiin. Jälkimmäiset kiinnostavat minua enemmän.
Ensimmäiseen kategoriaan kuuluvat mm. sydämentahdistajat, joiden markkinioilla päätoimijat ovat St. Jude Medical, minitsemasi Medtronic ja Boston Scientific. Siihen kuuluvat myös erilaiset proteesit, joita toimittavat mm. mainitsemasi Stryker, Zimmer Holdings ja Johnson & Johnson, sekä osittain Medtronic. Lisäksi alalla on lukisia keskisuuria ja pieniä toimijoita.
Jälkimmäisen kategoriaan asettaisin esimerkiksi Datex-Ohmedan, nykyisin siis GE:n, toimittamat anestesiamonitorit. Siihen kuuluvat myös vaikkapa Becton Dickinsonin toimittamat leikkaustarvikkeet, ruotsalaisen Elektan toimittamat sädehoitolaitteet, ruotsalaisen Getingen toimittamat sterilointilaitteet ja osia Johnson & Johnsonista. Sekä lukuisia muita yhtiöitä ja tuotealueita.
Suurin ero näiden kategorioiden välillä on minusta, että ensimmäinen ryhmä on enemmän lääkeyhtiöiden kaltainen. Tuotteet, joita implantoidaan vaikka potilaan sydämeen tai aivohin pitää testata hyvin perusteellisesti, ennen kuin ne saavat myyntiluvan. Tämän jälkeen ne ovat hetken suojattuja, mutta uuden paremman tuotteen tullessa markkinoille jokaisen itseään kunnioittavan lääkärin velvollisuus on tarjota se potilaalleen. Toisessa ryhmässä kilpailu on normaalimpaa ja siten hieman helpompi ymmärtää.
Yhteistä terveydenhuollon laite- ja tarvikevalmistajille (sekä myös lääkeyhtiöille) on, että ne ovat tottuneet toimimaan melko suojatulla alalla, jonka kannattavuus on ollut erinomainen. Tämä on johtanut nyrokratiaan ja kustannustehottomuuteen. Keksittekö jonkin muun toimialan, joka järjestäisi enemmän konferensseja ympäri maailman? (okei, rahoitusala ei varmaan ole kaukana perässä …)
Sijoittajalle tämä tarkoittaa mielestäni, että eräs tärkeimpiä valintoja, jonka alalle sijoittaessaan joutuu tekemään on, valitsisiko dynaamisen pienen yhtiön vai turvallisemman, mutta suurella varmuudella kovin byrokraattisen isomman yhtiön? Toinen valinta (joka sen sijaan ei ole terveydenhuollon alalle uniikki) on, sijoittaako pieneen innovatiiviseen tuotejohtajaan, joka onnistuessaan voi kasvaa huimasti, vaiko isoon etabloituneeseen yhtiöön, jota yhden tuotteen epäonnistuminen ei juuri hetkauta.
Kuten muillakin tomialoilla, yrityksen johdolla on suuri merkitys. Väittäisin jopa, että sillä on terveydenhuollossa suurempi merkitys kuin useimmilla toimialoilla, koska terveydenhuoltoala on suurehkossa muutoksessa julkisen rahoituksen vähentyessä ja sairaala-asiakkaiden hiljalleen muuttuessa ammattimaisemmiksi ostajiksi. Se, että en tunne näiden yhtiöiden johtoa riittävästi (ja se, että lähes kaikkien suurempien yhtiöiden johtajat ovat byrokraatteja eivätkä yrittäjiä), on ehkä suurin syy siihen, että en ole sijoittanut yhteenkään terveydenhuollon laite- tai tarvikevalmistajaan Datexin jälkeen.
Tuntematta firmoja kovin tarkkaan, omat preferenssini olisivat ehkä Becton Dickinson ja Johnson & Johnson. BD siksi, että yhtiö myy suurelta osin tarvikkeita ja koska johto näyttää olevan hyvin tietoinen toimialan muutoksista. JNJ siksi, että yhtiö on toimialan suurin ja hyvin laajalle hajautettu (terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet edustavat 50% tuloksesta, lääkkeet 40% ja kuluttajatuotteet 10%). Mutta en siis ole ostamassa kumpaakaan, enkä muita alan yhtiöitä Phoebukseen.
Lopuksi, älä sorru siihen virheeseen, jonka aivan liian moni innokas osakesijoittaja tekee kerta toisensa jälkeen. Usein kuulee ihmisten sanovan, että ”terveydenhuoltoala on hyvä sijoituskohde, koska se kasvaa ihmisten ikääntyessä”. Useissa maissa ihmiset varmasti ikääntyvätkin, ja toimiala varmasti kasvaa, mutta kasvu ei tee mistään toimialasta automaattisesti hyvää sijoituskohdetta. Yhtiön kiinnostavuus sijoituskohteena riippuu pidemmällä aikajänteellä sen kannattavuudesta ja toimialan kannattavuus riippuu kilpailun luonteesta.
Viime kuussa tuli kuluneeksi 110 vuotta siitä, kun Orville Wright teki ensimmäisen lennon moottoroidulla koneella. Lentäminen on sen jälkeen ollut varsinainen kasvuala. Mutta paljonko lentoyhtiöt ovat 110 vuodessa yhteensä tehneet tulosta?
PhoebusBlogista
Hyvät Phoebuksen osuudenomistajat,
Vastaan näillä sivuilla sijoittajilta saamiini kysymyksiin (yleensä) perjantaisin. Yritän ryhmitellä kysymykset niin, että Phoebuksen kannalta mielestäni olennaisimpiin vastaan ensin. Näin keskustelun seuraaminen on toivottavasti helpompaa.
Muistakaa, että tyhmiä kysymyksiä ei ole. Hoidan teidän rahojanne, joten teillä on oikeus kysyä kaikesta, joka mieltänne askarruttaa. Toivon, että te myös käytätte tätä oikeuttanne. Arapaho-intiaanien sanoin: “If we wonder often, the gift of knowledge will come.”
Kysyä voitte sähköpostitse. En vastaa anonyymeihin kysymyksiin. Sen sijaan kysyjät säilyvät vastauksissani kaikki anonyymeinä. Siksi otan näihin viesteihin mukaan myös joitakin sellaisia kysymyksiä, joita kysyjä ei välttämättä ole tarkoittanut tähän blogiin.
Otan mielelläni vastaan kehitysehdotuksia.
Tässä blogissa esittämäni ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Ensinnäkin siksi, että oikea neuvo riippuu jokaisen sijoittajan taloudellisesta tilanteesta. Toiseksi, en tässä syvenny käsittelemiini aiheisiin läheskään sillä tarkkuudella kuin varsinaisessa neuvonnassa pitää tehdä.
Asiakaskohtaiseen neuvontaan Seligson & Co:lla on varainhoidon palveluita, jotka ovat maksullisia ja edellyttävät erillistä sopimusta. Lisätietoja ja yhteyshenkilöt tästä.
Ystävällisin terveisin,
Anders Oldenburg, CFA
salkunhoitaja