Vko 51/13: Lähdeverot/sisäpiiritieto
- Salkunhoitajalta: Lähdeverojen palautuksia Ruotsista
Tarkkaavaisimmat lukijat huomasivat varmaan eilisen pörssitiedotteen, jonka julkaisimme pörssinoteeratun OMXH25-rahastomme saamista lähdeveron palautuksista Ruotsista. Haemme luonnollisesti palautuksia kaikille rahastoillemme ja Phoebuksella on melko paljon ruotsalaisia sijoituksia, joten miten tämä vaikuttaa Phoebukseen?
Toimintansa alusta Phoebus on saanut Ruotsista reilut 9 miljoonaa kruuna osinkoja, joista rahasto on maksanut Ruotsin valtiolle 15% eli reilut 1,35 miljoonaa kruunua lähdeveroja. Viime vuonna Ruotsissa säädettiin uusi laki, joka ei enää salli lähdeverojen perimistä useimmilta eurooppalaisilta sijoitusrahastoilta, mutta lähdeverojen perintä on siitä huolimatta jatkunut entisenlaisena.
Kerroin blogissa viikolla 32/13, että saimme alkuvuonna 2013 takaisin 20.300 euroa (180.000 kruunua) vuonna 2012 perittyjä ruotsalaisia lähdeveroja. Tänä vuonna maksoimme vajaat 200.000 kruunua lähdeveroja, joita ei vielä ole palautettu, mutta saman logiikan mukaan palautettaneen ennemmin tai myöhemmin. Ensi keväästä lähtien ruotsalaisista osingoistamme ei todennäköisesti enää peritä lähdeveroja.
Kerroin blogissa viikolla 19/10, että veroneuvojamme on sitä mieltä, että lähdeverot Euroopan sisällä ovat todennäköisesti laittomia ja että mekin olemme rahastojemme puolesta osallisina kanteessa Ruotsin valtiota vastaan tätä koskien. Voitimme kanteen ja Ruotsin valtio palauttaa sen johdosta nyt Phoebukselle noin 360.000 kruunua vuosina 2004-2007 perittyjä lähdeveroja (OMXH25-rahaston tiedote koski samaa asiaa). Rahoista toki veroneuvojamme ottaa pienen korvauksen kanteen hoitamisesta.
Palautus kirjautui Phoebuksen arvoon tänään (ja nosti osuuden arvoa nettona 0,12%), kun saimme Ruotsin verottajalta vahvistuksen palautuksesta. Kuten kerroin blogissa viikolla 38/13, emme kirjaa rahaston arvoon mahdollisia osinkojen lähdeverojen palautuksia ennen kuin ne ovat varmoja.
Olemme nyt saaneet takaisin 40% kaikista Ruotsin Phoebukselta perimistä lähdeveroista. Saamme toivottavasti piakkoin 15% lisää, eli vuonna 2013 perityt lähdeverot. Sen sijaan loput 45%, eli vuosina 2008-2011 perityt verot, kestänee kauemmin saada takaisin, koska joudumme perimään nekin oikeusteitse.Todennäköisyys saada ne menestyksellä perittyä tuntuu hieman kasvaneen, kun Ruotsin valtio nyt selätettiin aiempien vuosien osalta, mutta edelleenkään epävarmat saamiset eivät siis näy Phoebuksen arvonlaskennassa.
Muun Euroopan osalta tilanne on samankaltainen, mutta Phoebukselle vähemmän merkityksellinen. Ranskalainen teollisuuskaasuyhtiö Air Liquide on toki kauan ollut rahaston suurimpia sijoituksia ja on maksanut hyvin osinkoa, joten Ranskan lähdeverotus voi mahdollisesti tuoda meille lisää positiivisia yllätyksiä. Se jääköön nähtäväksi.
- Monien salkkuyhtiöimme johdon tunnet varmasti monivuotisen tuttavuuden perusteella hyvin. Miten varmistat, että et keskusteluissa saa tietoa, joka on laitonta eli ns. sisäpiiritietoa?
Hyvä kysymys, mutta asia ei käytännössä ole ollut ongelma. Olen Phoebuksen historian aikana vain kerran ollut lyhyen aikaa sisäpiiriläinen (äsken Tulikiven annissa) ja olin asiasta hyvin tietoinen annin järjestäjän toimesta.
Jokainen pörssiyhtiön toimitusjohtaja (ja muu johtaja) ymmärtää nykyään hyvin mitä tietoja voidaan antaa sijoittajille ja mitä ei. Arvopaperimarkkinalain astuessa voimaan vuonna 1989 tilanne oli hieman toinen ja uusi laki sai monia yhtiöitä rajoittamaan hyvin voimakkaasti sijoittajasuhdetoimintojaan (sikäli kuin niitä siihen aikaan oli). Yhtiöiden totuttua uuteen lakiin sijoittajasuhteet palautuivat melko pian normaaleiksi.
Samantyyppinen tilanne oli muutamia vuosia sitten USA:ssa, kun siellä otettiin käyttöön Regulation FD (Fair Disclosure). Muun muassa Expeditors International of Washington päätti silloin julkaista vastauksia sijoittajien ja analyytikoiden kysymyksiin vain nettisivuillaan, jotta kaikki varmasti saisivat samat tiedot samaan aikaan. Expeditorsille tämä malli on toiminut hyvin. Useimmat muut yhtiöt järjestävät edelleen neljännesvuosipuheluita ja/tai sijoittajatapaamisia.
Näissä neljännesvuositilaisuuksissa ei julkaista uutta tietoa, ainoastaan täsmennyksiä yleisesti julkaistuihin tulostietoihin. Useimmiten täsmennykset koskevat kirjanpidon pienehköjä teknisiä yksityiskohtia. Itse pidän koko kvartaalitiedotuskäytäntöä melko turhana, kuten varmasti monet yhtiötkin, mutta se on viranomaisvaatimus. Yhtiössä ei yleensä ehdi kolmessa kuukaudessa tapahtua kovin mullistavia asioita.
Tavatessani kahden kesken yhtiöidemme johtoa – jonka pyrin tekemään noin kolmen vuoden välein, jos yhtiö on sitä kokoluokkaa, että suostuu vastaanottamaan pienen rahaston salkunhoitajaa – haluan yleensä keskustella yhtiön strategiasta ja kilpailutilanteen pidemmän aikavälin muutoksista. En yritä urkkia seuraavan neljänneksen tulosta. Seuraava kvartaali ei itse asiassa minua juuri kiinnostakaan, koska omistamme yhtiöitämme pitkäjänteisesti enkä käy osakkeillamme jatkuvaa kauppaa.
Sisäpiiritieto voisi toki myös koskea minua rahaston salkunhoitajan ominaisuudessani. Jos esimerkiksi tietäisin, että tulen ostamaan jotain kovin epälikvidiä osaketta suuria määriä, koska rahastoon on tullut iso merkintä, ja ostaisin kyseista osaketta ensin itselleni (koska tiedän rahaston ostojen nostavan osakkeen hintaa), syyllistyisin rikokseen. Tätä en tietenkään tekisi, mutta yksinkertaisuuden vuoksi, eliminoidakseni kaikki epäilyt teen siksi kaikki sijoitukseni listattuihin osakkeisiin Phoebuksen kautta. Suoraan omistan vain 50 Berkshire Hathawayn B-osaketta, jotka ennen muutaman vuoden takaista splittiä olivat yksi B-osake, joka oli pääsylippuni Berkshiren yhtiökokouksiin.
.