Vko 44/13: Vakuutukset / Exel Composites

1. Mainitsit joskus että omistat osan Phoebuksesta sijoitussidonnaisen vakuutuksen kautta. Voitko valaista mikä ajatus siinä on (eikös vakuutus tuo lisäkuluja ja toisaalta jos ei käy kauppaa niin veroetuahan ei synny)?

Olet aivan oikeassa. Tarkkaan ottaen kerroin blogissa viikolla 22/13, että olin likvidoinut erään vanhan sijoitussidonnaisen säästöhenkivakuutuksen hännän ja omistin sen jälkeen 10,26% Phoebuksesta, josta 6,85% suoraan ja 3,41% erään toisen sijoitussidonnaisen vakuutuksen kautta.

Ensin päivitys: Tänään omistan Phoebuksesta 9,82%, josta 6,55% suoraan ja 3,27% sen toisen sijoitussidonnaisen vakuutuksen kautta. En ole myynyt osuuksia, vaan suhteellinen omistukseni on pienentynyt, koska rahastoon on tullut lisää omistajia ja lisää rahaa.

Kesällä purkamani sijoitussidonnaisen vakuutuksen otin aikoja sitten, kun maassamme oli vielä varallisuusvero. Vakuutuksen vuosimaksut olivat sen verran pienempiä kuin varallisuusvero, että se kannatti. Purin suurimman osan vakuutuksesta varallisuusveron poistuttua, mutta jätin pienen hännän optioksi vastaisuuden varalle. Vakuutusyhtiö oli nimittäin nostanut merkittävästi uusien vastaavien sopimusten hintoja, mutta vanhaan sopimukseeni olisin saanut sijoittaa lisää rahaa vanhalla edullisemmalla kulurakenteella. Totesin kuitenkin viime kesänä, että en sitä tarvitse, joten purin loputkin.

Toinen sijoitussidonnainen vakuutus, jonka kautta edelleen omistan Phoebusta, on eläkevakuutus, jota en voi purkaa ennen kuin olen tietyssä iässä. Kyseinen vakuutus on kohtuullisesti hinnoiteltu ja pystyn sijoittamaan sen kokonaan Phoebukseen, joten se toimii minulle melko hyvin. Otin sen parikymmentä vuotta sitten, enkä enää ottaisi uutta vapaaehtoista eläkevakuutusta, vaan maksaisin mieluummin veroni heti ja saisin täyden määräysvallan omiin rahoihini (ilman poliittista riskiä ja ilman lisäkuluja).

Eläkevakuutuksissa on eroja. Valitettavasti minulla on toinenkin sellainen, joka ei ole kovin hyvä. Sen kustannukset ovat yli kaksinkertaiset, eikä kyseisellä vakuutusyhtiöllä, joka kuuluu erääseen Suomen suurimmista pörssiyhtiöistä, ole yhtään järkevää sijoituskohdetta tarjota. Aikoinaan se tarjosi indeksirahastoja, mutta sittemmin yhtiö on rajoittunut tarjoamaan ”sijoituskoreja”, jotka ovat kalliita, eivät anna samaa juridista suojaa kuin sijoitusrahasto, eivätkä ole kehittyneet läheskään markkinoiden tavoin.

Hieman ironista on, että alun perin nämä vakuutukset olivat melkein saman kokoisia. Tänään Phoebus-vakuutukseni on nelinkertainen huonompaan verrattuna. Vaikka huonomman vakuutusyhtiön kulurakenne on kaksinkertainen, se tienaa siis vain puolet siitä, mitä parempi vakuutusyhtiö minulla tienaa. Lisäksi olen paremmassa yhtiössä tyytyväinen, huonommassa tyytymätön asiakas. Kumpikohan liiketoimintamalli on pitkässä juoksussa parempi?

Tällä tarinalla en halunnut purkaa katkeruuttani huonompaan yhtiöön, vaan havainnollistaa, miksi esimerkiksi Handelsbankenin kaltainen pankki tulee pidemmällä tähtäimellä – kunhan se malttaa noudattaa strategiaansa – olemaan kannattavampi ja nopeammin kasvava kuin useimmat sen kilpailijat (selvyyden vuoksi, mikään edellä mainituista vakuutusyhtiöistä ei ole Handelsbankenin). Sama koskee rahastoyhtiöissä vaikkapa Vanguardia. Toivottavasti joltain pieneltä osin meitäkin.

2. Exelissä on johtajan vaihdos tulossa. Mitähän nopea kansainvälinen kasvu tuo tullessaan? Villi veikkaus, että jotain ostetaan.

Aika varmasti näyttää.

Exel Composites tosiaankin kertoi syyskuussa, että Riku Kytömäki, joka tulee ABB:ltä, on nimitetty uudeksi toimitusjohtajaksi, seuraamaan 26 vuotta yhtiössä ollutta Vesa Korpimiestä. Eilisessä tulosraportissaan Exel Composites kertoi, että Kytömäki aloittaa vuoden vaihteessa. Lisäksi yhtiö kertoi toimitusjohtajan vaihdoksessa syntyneistä kertaluonteisista kuluista, joista voidaan päätellä, että päätös ei ollut yksin Korpimiehen.

En aivan ymmärrä, mitä Exel Compositesin hallitus on ajatellut, mutta en toisaalta tunne asioiden taustojakaan. Minusta Vesa Korpimies tiimeineen on tehnyt loistavaa työtä, myös viime vuosien melko hankalassa markkinatilanteessa. Yhtiö on matalsuhdanteessakin hyvin kannattava (joskaan ei yhtä kannattava kuin oli paremmissa suhdanteissa) ja tase on loistokunnossa.

Olen aiemminkin todennut, että velkaantuneisuuden pudottaminen ylivelkaantuneelta 123% tasolta vuonna 2008 negatiiviseksi vuonna 2010 (ja edelleen tänään) ilman uutta omaa pääomaa lienee jonkin sortin maailmanennätys. Johtajavaihdoksen syy ei siis ainakaan ole, että yhtiötä olisi hoidettu huonosti.

Johdon vaihdos heijastaa kahta nykytrendiä, joita en lainkaan ymmärrä: Sitä, että firma jotenkin paranisi vaihtamalla johtoa viiden vuoden välein ja sitä, että ulkopuolinen toimitusjohtaja olisi jotenkin yhtiölle hyödyksi. Kummassakin tapauksessa ainoa hyötyjä on mielestäni rekrytointikonsultti. Tässä suhteessa näen päätöksen suurena miinuksena Exel Compositesin hallitukselle.

En tunne hallituksen puheenjohtajaa. Nordstjernan (ja koko Axel Johnson –ryhmä) on kuitenkin pitkäjänteinen, teollinen omistaja, joka ei ole tunnettu sekoilusta, vaan on kehittänyt yhtiöitään maltillisesti. Siitä päätellen pidän epätodennäköisenä, että Riku Kytömäen mandaatti olisi tehdä jokin maailmanvalloitus yritysostoin.

Tiedotteessaan hallitus toki puhui kansainvälisen kasvun kiihdyttämisestä, mutta kasvu kiihtyy Exel Compositesin kaltaisella yhtiöllä parhaiten siten, että osataan hankkia uusia asiakkaita kehittämällä asiakasräätälöityjä tuoteratkaisuja. Siis raa’alla myyntityöllä. Kasvua voi toki ostaakin, mutta teollinen omistaja ymmärtää hyvin, että kasvu vailla kannattavuutta ei luo arvoa, vaan tuhoaa sitä. Pieniä yritysostoja Exel Composites tulee varmasti jatkossakin tekemään, kuten tähänkin saakka on tehnyt.

Vaikka hallituksen arvosana laski minun silmissäni, se ei suinkaan tarkoita, että olisin heti myymässä osakkeemme. Ulkopuolelta tulevalla toimitusjohtajalla kestää yleensä 2-3 vuotta tutustua yhtiöön, ennen kuin voi alkaa kehittää sitä. Annetaan siis Kytömäelle aikaa nyt ensin edes tulla yhtiöön, sitten tutustua siihen muutaman vuoden, ja arvioidaan häntä vasta sitten.

.