Vko 38/13: Osingot / 2x Yhtiö X

1. Mainitsit blogissa 32/13, että Phoebuksella on ns. epävarmoja saatavia ulkomaisten osinkojen lähdeverojen suhteen. Miten nämä epävarmat lähdeveron palautukset on kirjattu Phoebuksen kirjanpitoon, onko ollenkaan? Katsotko asian liian pieneksi, että se aiheuttaisi osakkeita valittaessa preferenssiä Phoebukselle? Eikö nämä aiheuta esim. Air Liquid:lle, joka maksaa hyvää osinkoa, selvää arvomuodostuksen ongelmaa?

Erinomainen huomio!

Emme jaksota ulkomaisten yhtiöiden mahdollisia osinkojen lähdeverojen palautuksia, koska ne eivät ole varmoja. Sen sijaan itse osingot kirjaamme luonnollisesti saataviksi heti, kun ne irotavat osakkeesta, koska niiden saaminen on varmaa.

Tältä osin Phoebuksen arvo voi siis olla väliaikaisesti hieman alimitoitettu, mutta vaikutus ei ole suuri. Asiahan koskee käytännössä lähinnä ruotsalaisia yhtiöitämme, sekä pieneltä osin saksalaista satamaoperaattoriamme. Ranskan osalta tilanne on ainakin tällä hetkellä se, että lähdeverojen palautuksesta ei ole mitään varmuutta, vaikka Ranskan valtio onkin hävinnyt erinäisiä oikeusjuttuja asian suhteen.

Kuten viimeksi mainitsin, elätän toiveita siitä, että saisimme ruotsalaiset osingot bruttomääräisinä jo ensi keväästä lähtien, jolloin ongelma käytännössä poistuisi.

– – –

Phoebuksen kannalta osinkojen lähdeveroilla on toki merkitystä, kun valitsen sijoituskohteita, mutta se ei ole oleellisin tekijä. Kuihtuvissa yhtiöissä, joissa osinko muodostaa suuren osan kokonaistuotosta, asia on luonnollisesti tärkeämpi kuin kasvuyhtiöissä, joissa voitot investoidaan toimintaan ja suurempi osa tuotosta siten tulee arvonnousuna kuin osinkoina.

Siksi en esimerkiksi halunnut ostaa huvipuistoyhtiö Cedar Fairin osakkeita, kuten kerroin chatissa 12.9.2005. Yhtiö jakoi ainakin siihen aikaan lähes kaikki voittonsa omistajilleen ja sen juridinen muoto oli partnership, ei siis osakeyhtiö, joten olisimme maksaneet kokonaiset 30% lähdeveroja voitonjaosta, jota en kokenut järkeväksi.

Koska en usko kuihtuvien yhtiöiden yleensä olevan kovin hyviä pitkäaikaisia sijoituksia, ulkomaiset yhtiömme ovvat enimmäkseen kasvuyhtiöitä, joiden osinkotuotto ei ole merkittävän korkea. Siten asia ei oleellisesti vaikuta Phoebuksen sijoitustoimintaan.

– – –

Sijoittajan kannalta katsoen suorien sijoitusten ja rahaston kautta tehtävien sijoitusten vertailussa on hyvin monta pientä yksityiskohtaa, jotka vaikuttavat eri suuntiin, ja lähdvero on yksi niistä. En kuitenkaan pidä tarkan vertailun yrittämistä kovinkaan mielekkäänä. Merkittävin rahallinen ero on ilman muuta rahaston hallinnointipalkkio, joka puhuu suorien sijoitusten puolesta. Rahastolla on toki tiettyjä veroetuja, mutta en näe, että ne kompensoisivat hallinnointipalkkioita. Rahaston suurin etu sijoittajalle sen sijaan on, että se tekee sijoittamisen helpommaksi.

Pienempiä eroja on, että lähdeverotus suosii suoria sijoituksia (koska yksityissijoittaja voi vähentää maksamansa lähdeverot, mutta rahasto ei voi, koska ei ole verovelvollinen) ja toisaalta se, että osakkeiden lainaustoiminta suosii rahaston kautta tehtäviä sijoituksia, koska lainaksianto ei käytännössä yksityishenkilöltä onnistu. Nämä ovat kuitenkin vain marginaalisia eroja suhteessa palkkioon ja helppouteen.

Itse asennoidun asiaan yksinkertaisesti niin, että suorat sijoitukset sopivat parhaiten sellaiselle sijoittajalle, joka kokee sijoittamisen harrastuksena ja yhtiöidensä seuraamisen mielenkiintoisena, jaksaa täyttää veroilmoitustaan eri yhtiöiden osinkojen, osakkeiden takaisinlunastusten ja myyntivoittojen osalta ja niin edelleen. Sijoittaja, joka haluaa välttyä sijoittamiseen liittyvästä työstä voi sen sijaan ostaa koko palvelun ”ulkoistettuna” rahaston kautta, joka maksaa hänelle suunnilleen rahaston hallinnointipalkkion verran.

2. Kysyisin mielipidettäsi IBM:stä?

3. Mitä mieltä olet Neste Oilista?

En tunne kumpaakaan yhtiötä lainkaan.

.