Vko 10/13: Saksa/osakelainaus/konversio

1. Huomiotani on herättänyt se, että Phoebuksen sijoitusten joukossa ovat saksalaiset yritykset voimakkaasti aliedustettuina kansantalouden kokoon nähden. Äkkiseltään luulisi noin isolta alueelta löytyvän enemmänkin hyviä sijoituksia. Onko tähän jokin erityinen syy, kuten esimerkiksi (tällä hetkellä) vahva valuutta, tai yksinkertaisesti se, ettei aika riitä kaikkien markkinoiden seuraamiseen? Viime aikoinahan mediassa on varsin laajalti rummutettu Saksan talouden dynaamisuutta, osin kyllä varmaan aiheettomastikin.

Kaikki on suhteellista. Italia, Espanja ja Iso-Britannia ovat Euroopan maista Phoebuksessa kaikkein aliedustetuimpia, koska meillä ei ole yhtään sijoitusta näissä maissa. Globaalilla tasolla meillä taas on merkittävin alipaino Japanissa sekä Kiinassa, joissa meillä ei myöskään ole sijoituksia.

Itse asiassa aliedustettuja maita ei ole kovin vaikea löytää, koska maailmassa on 196 maata, mutta Phoebuksella on sijoituksia vain viidessä. Suomen lisäksi (joka edustaa tällä hetkellä 53% Phoebuksesta) meillä on sijoituksia USA:ssa (22%), Ruotsissa (17%), Ranskassa (6%) ja Saksassa (2%). Ja siinä se.

Pyrin sijoittamaan enimmäkseen Suomeen, koska tunnen suomalaisia yhtiöitä parhaiten. Kansainvälisiä sijoituksiamme pyrin tekemään yhtiöihin, jotka ovat toimialansa johtavia yhtiöitä maailmassa. Joka maahan ei riitä yhtä monta maailmanmestaria, kuten äskettäin päättyneissä mastohiihdon MM-kisoissa huomasimme.

Yhtiövalintoihimme vaikuttaa suuresti myös, kuinka hyvin koen saavani infoa eri yrityksistä, kuinka hyvin uskoon ymmärtäväni yhtiön toimintakulttuuria ja kuinka vahvana pidän omistusoikeuttamme. Ensin mainituut kaksi asiaa sulkevat pois monia maita, joiden kieltä en puhu tai joiden kulttuuria en ymmärrä. Viimeinen kriteeri sulkee pois suurimman osan ns. kehittyvistä maista. Kirjoitin tästä tarkemmin viikon 12/10 blogin vastauksessa nro 1.

Todettakoon vielä, että mielestäni yhtiön kotimaalla on sijoituksen kannalta melko pieni vaikutus (ainakin niin kauan kuin se on sivistynyt maa). Toimialalla on paljon suurempi vaikutus. Kirjoitin tästä tarkemmin blogissa viikolla 04/13.

Saksan ”alipainotus” ei siis johdu siitä, että se mielestäni olisi paska maa. En vain juuri tunne saksalaisia yhtiöitä, jotka toimisivat minua kiinnostavilla toimialoilla ja olisivat maailman ylivoimaisesti parhaita. Sellaisiakin epäilemättä löytyy.

2. Olisi mielenkiintoista kuulla kokemuksiasi ja näkemyksiäsi Phoebuksen tekemistä osakelainauksista, ja miten se on nyt 4 vuoden aikana tuottanut vuodessa. Kirjoitit tämän aloittamisesta 15.1.2009 ja 2011 kerroit että se oli tuottanut siihen mennessä 0,15% vuodessa, eli n. 1/5 osan hallinnointipalkkiosta.

Oletko jatkanut ja ehkä laajentanut sitä alkuvuosista? 2011 kun kerroit, että esim. Exelin osakkeista oli lainattuna 284 kpl. Onko määrät joissakin osakkeissa tosiaan noin pieniä, vai vaihteleeko määrät huomattavasti päivittäin? Voisi tosin ehkä ajatella, että Phoebuksen omistamissa yhtiössä on keskimääräistä enemmän sellaisia yhtiöitä, jotka taas eivät lopullisia lainaajia eli shorttaajia kiinnosta?

Näet osakelainaustuotot Phoebuksen tarkempien tunnuslukujen taulukosta, joka päivitetään vuosittain. Löydät sen jatkossakin tältä sivulta (linkki perustaulukon alla).

Tarkalleen miksi Phoebuksen lainaustuotot laskivat viime vuonna kolmasosaan en tiedä. Palveluntarjoajamme organisaation muutoksilla oli varmasti merkittävä vaikutus. Ehkä vaikutusta oli myös sillä, että olemme edelleen olleet hyvin tarkkoja siitä, mitä vakuuksia hyväksymme, ja saatamme sikäli olla hieman hankala asiakas. Mutta lainaustuottoja ei mielestäni ole mitään syytä pyrkiä maksimoimaan ottamalla lisää luottoriskiä.

Osa osakkeita lainaavista tahoista on varmasti lyhyeksimyyjiä, kuten toteat. Muita syitä lainata osakkeita voi olla esimerkiksi johdannaisposition suojaaminen tai selvitysvirheen oikaiseminen. Olen melko varma, että nuo 284 Exel Compositesin osaketta, jotka mainitset, käytettiin selvitysongelman hoitoon. Tuskin mikään hedge-rahasto kokisi kovin järkeväksi avata kokonaisen 1700 euron suuruista lyhyttä positiota …

Lainauksen volyymit vaihtelevat päivittäin ja hinnat vaihtelevat päivittäin. Vaihtelua lainaustuotoissa tulee varmasti olemaan jatkossakin. Viime vuoden loppuun mennessä olimme tienanneet yhteensä 65.285 euroa osakkeita lainaamalla. Ei hääviä, mutta olemme kuitenkin 65.285 euroa varakkaampia kuin ilman lainausta. Summa vastaa noin kahdeksasosaa Phoebuksen kiinteistä hallinnointipalkkioista samalla ajanjaksolla, kuten taulukosta näet (tarkalleen 12,7%).

Alennus se on pienikin alennus, mutta onko lainaaminen vaivan arvoista selvinnee paremmin seuraavan 5-10 vuoden aikana.

3. Voisitko joskus selittää blogissasi, miksi sijoittajat ”hävittävät rahaa”konvertoimalla Stockmannin A-osakkeita B-osakkeiksi? Pörssissä kun A maksaa enemmän kuin B. Säilyykö osakkeiden muuntamisessa edes hankintapäivä entisenä, jotta omistaja pääsisi hyödyntämään hankintameno-olettamaa?

Tähän on epäilemättä olemassa jokin hyvä syy. Mikä se olisi, en tiedä.

Voisin veikata, että asia liittyy Stockmannin osakkeen olemattomaan likviditeettiin. Jos joku markkinatakaaja tai muu arbitroija on onnistunut ostamaan A-osaketta B-osaketta halvemmalla, hän ehkä pitää varmempana sulkea positio konvertoimalla osakkeet kuin yrittämällä väkisin myydä markkinoille 32.000 A-osaketta ja ostaa 32.000 B-osaketta. Vaikka puhummekin pikkurahasta – koko potin arvo on alle puoli miljoonaa euroa – Stockmannin päivittäinen likviditeetti ei aina riitä edes sen nielemiseen. Tämä on vain veikkaus, joka voi olla ihan pielessä. Katso myös blogin 24/11 vastaus nro 2.

Hankintameno-olettaman osalta en osaa vastata, vaan sinun on syytä kysyä verojuristilta. Olettaisin, että hankintameno tai –ajankohta ei konvertoimalla muutu, koska kyseessä ei ole kauppa. Mutta voin olla väärässä. Olen lähes varma, että tällaisen vaihdon takana olevalle taholle hankintameno-olettamalla ei ole mitään merkitystä, koska taho tuskin on suomalainen yksityishenkilö tai välttämättä edes suomalainen taho.

Vastaavanlainen outo tilanne on silloin tällöin syntynyt Handelsbankenin osakesarjojen välillä, kun B-osake on pörssissä ollut A-osaketta kalliimpi. Siihen ei löydy järkisyytä, koska B-osakkeella on sekä vähemmän ääniä että huonompi likviditeetti kuin A-osakkeella. Phoebus on kaksi kertaa voinut vaihtaa B:stä A:ksi ja takaisin siten, että olemme saaneet rahaa välistä. Olemme siksi 76.487 euroa rikkaampia kuin olisimme, jos markkinat aina toimisivat täysin loogisesti. Miksi Handelsbankenissa on näin käynyt, en osaa myöskään selittää. Mutta kiitän ja kumarran.

.